Lausuntopyyntö, hallituksen esitysluonnoksesta laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista, sosiaali- ja terveysministeriö

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antaa seuraavan lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista:

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää hallituksen esitysluonnosta hyvänä ja kannatettavana. Esitysluonnos ei aiheuta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa muutosta nykyiseen toimintaan, koska varhaiskasvatukseen liittyvä sosiaaliasiamiestoiminta tapahtuu kaupungin toisella toimialalla, eikä esitysluonnos tuo tähän muutosta. (lausuntopyynnön kohdat 1 ja 2)

Nykyisten asiamies-nimikkeiden sijaan otettavat sukupuolineutraalit nimikkeen on kannatettava muutos (lausuntopyynnön kohta 10). Muilta osin ei esitysluonnokseen ole toimialan osalta lausuttavaa.

1. Edistääkö hallituksen esitysluonnos nykyistä paremmin potilaan sekä sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaan oikeuksien ja oikeusturvan toteutumista?

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala pitää esitysluonnosta potilaan sekä sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaan oikeuksia ja oikeusturvaa edistävänä, kunhan potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnasta järjestämisvastuussa oleville tahoille turvataan lakiesityksessä ehdotettujen uudistusten edellyttämät resurssit.

2. Onko potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminta tarkoituksenmukaista järjestää jatkossa pääasiassa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämänä? (2 ja 3 §)

Järjestämisvastuuseen ehdotettavat muutokset ovat tarkoituksenmukaisia, sillä ehdolla, että hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUSille ohjataan riittävästi voimavaroja myös yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan järjestämiseksi.

Helsingin alueella on lukuisia yksityisiä palveluntuottajia. Näin ollen järjestämisvastuun laajentaminen koskemaan myös yksityisten terveydenhuollon palveluntuottajien potilasasiavastaavatoimintaa edellyttäisi Helsingissä mittavaa ja olennaista resurssien lisäämistä.

Helsingin osalta vaadittavaa resurssia on vaikea ennakoida alueen yksityisten palveluntuottajien suuren osuuden takia. Ei ole saatavilla luotettavaa tietoa yksityisten terveydenhuollon potilaiden tarpeesta potilasasiavastaavien neuvoille. Yksityinen sosiaalihuolto (sosiaaliasiamiehellä on jo nyt tehtävissä myös yksityinen sosiaalihuolto) on mittakaavaltaan pienempi kuin Helsingin yksityiset terveydenhuollon toimijat.

Hyvinvointialueen potilasasiavastaavalle kuuluisi jatkossa myös työterveys, jossa pelkästään Helsingin kaupungin henkilöstön määrä on 39 255. Tämän lisäksi tulisi muut yksityiset työterveyspalveluita tarjoavat tahot. Näin ollen resurssilisäyksen tarve on huomattava. Tämä tulisi huomioida asiakkaiden ja potilaiden riittävän palvelun varmistamiseksi jo ennen uuden lain voimaantuloa esimerkiksi valtakunnallisena vaateena väestöpohjaiseen resursointiin.

3 § HUS-yhtymän vastuu potilasasiavastaavien toiminnan järjestämisestä on osittain epäselvä asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Kenen puoleen terveyssosiaalityöntekijään tyytymätön kääntyy Uudellamaalla, kun palveluketjut voivat kattaa useamman hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän toiminnan?

3. Onko potilasasiavastaavien toiminta tarkoituksenmukaista järjestää jatkossa erikseen valtion mielisairaaloissa, Puolustusvoimien terveydenhuollossa, Vankiterveydenhuollossa, Työterveyslaitoksessa (4 §)

On pohdittava, olisiko valtion syytä järjestää näissä toiminnoissa myös sosiaaliasiavastaavan tehtävät. Esityksessä jää epäselväksi, kenelle sosiaaliasiavastaavat antavat selvityksen, jos yhteydenotto koskee valtion toimintaa.

4. Ovatko potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riittävyyttä ja vastuuhenkilön nimeämistä koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia? (2 § 4 momentti, 4 § 4 momentti)

Vastaavan henkilön tehtäviin tulee sisältyä myös samat tehtävät kuin sosiaali- ja potilasasiavastaavilla. Vastaavan on hyvä olla mukana asiakastyössä voidakseen ohjata, koordinoida sekä kehittää toimintaa.
Vaarana voi olla, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asema heikentyy, jos omaisen tai läheisen avustaminen rajataan pois ilman laillista edustajuutta. Osa asiakkaista ei pysty antamaan suostumusta tai valtuutusta (esimerkiksi muistisairaat, vammautuneet, joille ei ole haettu edunvalvojaa).

5. Turvaako esitys riittävästi potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuuden ja puolueettomuuden? (2 § 3 momentti, 4 § 3 momentti, 5 §)

Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuuden vaatimusten sääntely on sinänsä kannatettavaa, mutta käytännön näkökulmasta se voi osoittautua monimutkaiseksi. Tehtäviin soveltuvilla henkilöillä on todennäköisesti vankka kokemustausta sote-alalta ja mahdollisesti myös viranomaistyöstä (sosiaali- ja terveystoimialan viranomaisista) rekisterinpitäjän (tässä tapauksessa Helsingin kaupungin) palveluksessa. Tehtäväalan tuntemus on lisäksi vastaavien kelpoisuusehtona.

Esitykseen sisältyy säädös, että vastaavien toiminta on järjestettävä erillään hyvinvointialueen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Helsingin kaupungilla potilasasiamiehet toimivat jo nykyisin erillisenä palveluna toimialan hallinnossa. Järjestely on ollut toimiva ja sitä puoltaa muun muassa potilasasiamiesten riippumattomuus päivittäisestä palvelutoiminnasta.

6. Onko potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja vastuuhenkilön kelpoisuutta koskeva säännös tarkoituksenmukainen? (6 §)

Kyllä. Potilasasiavastaavan kelpoisuudesta säätäminen parantaa ja yhdenmukaistaa toimintaa.

7. Onko esityksessä huomioitu asianmukaisesti asiakkaiden kielelliset oikeudet? (7 §)

Ei lausuttavaa.

8. Onko potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja vastuuhenkilön tehtävät määritelty tarkoituksenmukaisesti? (8 §)

Lakiesityksen pykälätasoiset tehtäväkuvaukset potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja vastuuhenkilön tehtävistä ovat aiempaa onnistuneemmat. Esityksen perusteluissa on myös kuvattu tarkemmin potilas- ja sosiaaliasiavastaavien avustamisvelvollisuuden sisältöä, mikä selkeyttää vallitsevaa tilannetta ja osoittaa nykyistä paremmin rajat, joiden sisällä avustamisen tulee toteutua.

Varhaiskasvatuslain (540/2018) soveltamiseen liittyvissä asioissa ja varhaiskasvatuslain 54 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä avustaminen tulee poistaa tehtävistä. Varhaiskasvatus on erotettu sosiaalihuollosta 2013 eikä ole tarkoituksenmukaista hyvinvointialueilla vastata varhaiskasvatuksen asiakkaiden oikeusturvaneuvonnasta.

9. Ovatko rekisterinpitoa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset asianmukaiset ja tarkoituksenmukaiset? (9 – 12 §)

Esityksen 10 §:n mukaan potilas- ja sosiaaliasiavastaavilla olisi oikeus käsitellä tehtäviensä suorittamisen kannalta välttämättömiä henkilötietoja salassapitosäännösten estämättä. Säännöksen perusteluissa on todettu, että potilas- ja sosiaaliasiavastaava voisivat käsitellä esimerkiksi sellaisia potilasasiakirjoja tai sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja, jotka asiakas on heille toimittanut. Sen sijaan heillä ei olisi tehtäviensä puolesta oikeutta käsitellä palvelunjärjestäjän potilasrekisterissä oleviin potilasasiakirjoihin tai sosiaalihuollon asiakasrekisterissä oleviin asiakasasiakirjoihin sisältyviä henkilötietoja.

Käytännössä asiakkaan toimittamat potilas- tai asiakasasiakirjat eivät välttämättä ole riittäviä potilas- tai sosiaaliasiavastaaville säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Potilas- ja sosiaaliasiavastaaviin yhteyttä ottavat henkilöt ovat usein haavoittuvassa asemassa, minkä vuoksi heidän toimintakykynsä ja mahdollisuutensa toimittaa tarvittavia asiakirjoja saattaa olla rajallinen. Tämän vuoksi olisi hyvä, jos potilas- ja sosiaaliasiavastaavat voisivat pyytää tarvittavat tiedot suoraan potilas- tai asiakasrekisteristä asiakkaan suostumuksen perusteella.

Koska potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien asiakkailtaan pyytämien suostumusten täytyy aina täyttää yleisen tietosuoja-asetuksen ja joko potilaslain tai sosiaalihuollon asiakaslain mukaiset edellytykset, olisi syytä arvioida, tulisiko asiasta ottaa nimenomainen säännös esityksen 10 §:ään.

Jos suostumus koskisi potilasasiakirjojen sisältämiä tietoja, sen tulisi olla potilaslain 13.2 §:ssä säädetyllä tavalla kirjallinen. Jos taas kyse olisi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin sisältyvistä tiedoista, suostumuksen tulisi olla asiakaslain 16 §:n mukaisesti nimenomainen. Lisäksi suostumuksen olisi joka tapauksessa oltava vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 11 kohdassa edellytetyllä tavalla.

Vaatimus suostumuksen kirjallisesta muodosta on perusteltu ottaen huomioon, että kyse on erityisistä tai joka tapauksessa arkaluonteisina pidettävistä henkilötiedoista. Myös asianosaisten oikeusturvan ja yleisen tietosuoja-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa rekisterinpitäjälle asetetun näyttötaakan kannalta kirjallinen suostumus on tarkoituksenmukainen.

Suostumus ei olisi pätevä, jos rekisteröidyn potilaan tai asiakkaan ja rekisterinpitäjän välillä olisi selkeä epäsuhta, erityisesti, jos rekisterinpitäjänä on viranomainen (tietosuoja-asetuksen 7 artiklan 4 kohta ja johdanto-osan perustelukappale 43). Tällaista epäsuhtaa ei kuitenkaan välttämättä olisi nyt, kun potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien ensisijaisena tehtävänä on auttaa rekisteröityä, sekä kun vastaavien kanssa asioiminen on vapaaehtoista.

10. Ovatko potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava –nimikkeet sopivat potilasasiamiesten ja sosiaaliasiamiesten uusiksi nimikkeiksi?

Paremmin tehtäviä kuvaavia nimikkeitä voisivat olla esimerkiksi potilasasiavaltuutettu ja sosiaaliasiavaltuutettu, terveydenhuollon palveluneuvoja ja sosiaalihuollon palveluneuvoja, palveluneuvoja (terveydenhuolto) ja palveluneuvoja (sosiaalihuolto), terveydenhuollon tukipalveluhenkilö ja sosiaalihuollon tukipalveluhenkilö taikka potilasvastaava ja sosiaalivastaava.

Ehdotuksen mukaan nimikkeet potilasasiavaltuutettu ja sosiaaliasiavaltuutettu eivät olisi parhaiten soveltuvia. Toisaalta loppuliitettä ”-valtuutettu” on käytetty useista valvovista viranomaisista, kuten lapsiasiavaltuutetusta, tietosuojavaltuutetusta ja tasa-arvovaltuutetusta, kun taas ilmaisua ”-vastaava” on käytetty esimerkiksi tietosuojavastaavan kaltaisista, myös yksityisten organisaatioiden sisäisistä toimijoista, joita ei ole välttämättä lakisääteisesti asetettu.

11. Vapaamuotoiset huomiot

Helsingissä sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävät on myös tällä hetkellä yhdistetty, onko lakia jatkossa tulkittava niin että tehtävät tulisi erottaa?