Valtuustoaloite, naisten uimavuoro Itäkeskuksen uimahalliin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä Itäkeskuksen uimahallia soveltuvana vain naisille tarkoitettuihin uintivuoroihin. Sen sijaan liikuntapalvelut voivat arvioida, onko tarvetta ja mahdollisuutta lisätä Jakomäen hallissa olevia vain naisille tarjottuja vuoroja.

Vartiokylän kaupunginosassa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva Itäkeskuksen uimahalli on yksi Helsingin suurimmista. Hallin huoneistoala noin 8855 neliömetriä ja uimapinta-alaa Itäkeskuksesta löytyy noin 1281 neliömetriä. Kiinteistöstä löytyy kolme erillisistä uima-allasta, poreallas, kylmävesiallas, vesiliukumäki, kuusi saunaa ja kunto- sekä liikuntasaleja. Altaiden puolella pelataan uimisen ohella muun muassa uppo- ja vesipalloa, kanoottipooloa, harrastetaan vesijumppaa sekä järjestetään koululaisten uinninopetusta.

Hallin hyvästä sijainnista sekä monipuolisista käyttömahdollisuuksista johtuen Itäkeskuksen uimahallissa vierailee vuosittain noin 340 000 asiakasta, eli lähes 1000 ihmistä päivässä. Hallin käyttäjäryhmät ovat luonteeltaan varsin heterogeenisiä.

Itäkeskuksen uimahallin vaikutusalue kattaa merkittävän osan Itä-Helsinkiä, jonka väestömäärän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Tältä pohjalta on odotettavissa, että uimahallin kävijämäärät kasvavat entisestään lähitulevaisuudessa.

Helsingin kaupungin liikuntapalvelukokonaisuus (aiemmin Liikuntavirasto) on tarjonnut naisille vuodesta 2002 lähtien erillisiä uintivuoroja Jakomäen uimahallissa. Kyseinen halli on katsottu sopivimmaksi paikaksi tarjota kuvatun kaltainen positiivisen diskriminaation palvelu, sillä Jakomäessä asiaan liittyvät asiakasturvallisuushaasteet ovat kiinteistön pienen koon vuoksi hallittavissa.

Liikuntapalvelukokonaisuus järjestää naisten ohella erillisiä uintiaikoja myös miehille Yrjönkadun uimahallissa.

Helsingissä on yhteensä 14 uimahallia. Kaupungin liikuntapalvelukokonaisuus hallinnoi näistä neljää (Itäkeskus, Jakomäki, Pirkkola ja Yrjönkatu), joiden lisäksi Helsingissä on yhdeksän yhtiöpohjaista uimahallia (Haaga, Kallio, Kontula, Lauttasaari, Malmi, Mäkelänrinne, Siltamäki, Töölö ja Vuosaari), joiden toimintaa kaupunki avustaa. Kesällä useimmat uimahallit sulkevat ovensa ja vastaavasti Uimastadionin ja Kumpulan maauimalat avautuvat.

Lähivuosina Helsingin uimalaverkosto on kaventumassa Itäkeskuksen ja Yrjönkadun uimahallien peruskorjausten sekä Siltamäen uimahallin purkamisen myötä. Ennen korjaustöiden ja Jätkäsaaren Bunkkerin uimahallin valmistumista uintimahdollisuuksien osalta Helsingissä on jaettavissa niukkuutta, mikä edellyttää eri käyttäjäryhmiltä kasvamassa määrin toimimista nykyistä pienemmän allastilan kanssa. Esimerkiksi varattavissa olevien uintivuorojen ja ratojen määrä tulevat vähentymään.

Edellä mainituista syistä johtuen Itäkeskuksen kaltaisen ison uimahallin varaaminen tietyn väestöryhmän yksityiskäyttöön ei ole perusteltua. Lisäksi hallin asiakaskunnan rajaaminen olisi ristiriidassa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa 14.12.2021 hyväksytyn liikuntapalvelukokonaisuuden palvelustrategian kanssa. Asiakirjan mukaan palvelukokonaisuuden päätehtäviin kuuluu omaehtoisen liikunnan lisääntyminen Helsingissä ja organisoidun liikunnan sekä urheilun suosion kasvattaminen. Näiden tavoitteiden edistäminen edellyttää mahdollisimman laajojen ja avoimien käyttömahdollisuuksien tarjoamista liikuntapaikoilla. Tätä kautta tarjotaan liikkumismahdollisuuksia lukumäärällisesti mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle.

Jakomäessä järjestettävää naisten uintivuoroa on aiemmin perusteltu monikulttuuristen syiden, yleisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden, liikunnan kautta tulevan hyvinvoinnin lisäämisen ja maahan muuttaneiden kotouttamisen näkökulmista. Kyseisen vuoron avulla on ensisijaisesti pyritty opettamaan uimataitoa niille tytöille ja naisille, jotka eivät ole voineet osallistua tavanomaiseen uimaopetukseen. Nämä perustelut ovat edelleen ajankohtaisia ja oikeutettuja.