Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia 2023-2025
- Helsingin kaupunginvaltuusto 19/16.11.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 40/07.11.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 40/07.11.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 39/31.10.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 39/31.10.2022
- Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 10/19.09.2022
- Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 10/19.09.2022
- Sosiaali- ja terveyslautakunta 14/06.09.2022
- Sosiaali- ja terveyslautakunta 13/30.08.2022
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia 2023–2025
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025.
Käsittely
Valtuutettu Laura Korpinen ehdotti valtuutettu Mikko Paunion kannattamana, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelustrategian 2023-2025 seuraavin muutoksin: muunkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ei lisätä, poistetaan liitteen 1 sivulta 22 lause "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme", maahanmuuttajille ei järjestetä erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita, poistetaan liitteen 1 sivulta 5 lause "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on huomioitava palvelutarjonnassa", ei kustanneta uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja, digipalveluiden tarjontaa harkittaessa arvioidaan kriittisesti se, keille digipalvelu soveltuu, ei luoda tarpeettomasti HUS:n tarjonnan kanssa rinnakkaisia erikoissairaanhoidon palveluja, panostetaan palvelusetelijärjestelmän toimivuuteen ja suositaan palvelusetelijärjestelmää silloin jos palvelu hankitaan yksityissektorilta, ja korostetaan sitä, että pelastustoimella on jatkossakin oltava oma erillinen palvelutasopäätöksensä eikä pelastustoimen integraatio sote-sektoriin saa merkitä pelastustoimen toimintojen heikkenemistä tai lisätä pelastustoimen byrokratiaa. Yhdenvertaisuus-sanan käyttö palvelustrategiassa ei avaa sitä, mitä sanalla kulloinkin tarkoitetaan. Kaikki asukkaat eivät tarvitse kaikkia palveluita, esimerkiksi vanhukset ja vammaiset tarvitsevat erilaista hoivaa verrattuna terveisiin työikäisiin. Silloin jos taas palveluita tarvitaan, niiden pitäisi toteutua kaikille tarvitseville. Tästä syystä liitteen 1 sivulta 7 poistetaan epäselvinä lauseet "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla".
Muunkieliset palvelut lisäävät segregaatiota eivätkä edistä kielitaidon paranemista, mikä on yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys. Muunkielisten palveluiden tarjontaa ei voida myöskään pitää vallitsevassa taloustilanteessa perusteltuna. Valtio korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion maksettaviksi.
2 äänestys
Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, vastaehdotus EI
JAA-ehdotus: Kaupunginhallitus
EI-ehdotus: Laura Korpisen vastaehdotus
Jaa-äänet: 70
Mukhtar Abib, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Tarik Ahsanullah, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Elisa Gebhard, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Kati Juva, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Laura Kolehmainen, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Byoma Tamrakar, Coel Thomas, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar
Ei-äänet: 8
Mika Ebeling, Nuutti Hyttinen, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner
Tyhjä: 1
Wille Rydman
Poissa: 6
Harry Harkimo, Pia Kopra, Tom Packalén, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Tuomas Tuomi-Nikula
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Äänestys 1
Jaa: Kaupunginhallitus
Ei: Teen vastaehdotuksen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelustrategian 2023-2025 seuraavin muutoksin: muunkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ei lisätä, poistetaan liitteen 1 sivulta 22 lause "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme", maahanmuuttajille ei järjestetä erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita, poistetaan liitteen 1 sivulta 5 lause "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on huomioitava palvelutarjonnassa", ei kustanneta uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja, digipalveluiden tarjontaa harkittaessa arvioidaan kriittisesti se, keille digipalvelu soveltuu, ei luoda tarpeettomasti HUS:n tarjonnan kanssa rinnakkaisia erikoissairaanhoidon palveluja, panostetaan palvelusetelijärjestelmän toimivuuteen ja suositaan palvelusetelijärjestelmää silloin jos palvelu hankitaan yksityissektorilta, ja korostetaan sitä, että pelastustoimella on jatkossakin oltava oma erillinen palvelutasopäätöksensä eikä pelastustoimen integraatio sote-sektoriin saa merkitä pelastustoimen toimintojen heikkenemistä tai lisätä pelastustoimen byrokratiaa. Yhdenvertaisuus-sanan käyttö palvelustrategiassa ei avaa sitä, mitä sanalla kulloinkin tarkoitetaan. Kaikki asukkaat eivät tarvitse kaikkia palveluita, esimerkiksi vanhukset ja vammaiset tarvitsevat erilaista hoivaa verrattuna terveisiin työikäisiin. Silloin jos taas palveluita tarvitaan, niiden pitäisi toteutua kaikille tarvitseville. Tästä syystä liitteen 1 sivulta 7 poistetaan epäselvinä lauseet "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla". Muunkieliset palvelut lisäävät segregaatiota eivätkä edistä kielitaidon paranemista, mikä on yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys. Muunkielisten palveluiden tarjontaa ei voida myöskään pitää vallitsevassa taloustilanteessa perusteltuna. Valtio korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion maksettaviksi.
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Abib, Mukhtar | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Ahde, Hilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Ahmed, Mahad | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Ahsanullah, Tarik | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Alanko-Kahiluoto, Outi | Vihreä valtuustoryhmä |
Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Diarra, Fatim | Vihreä valtuustoryhmä |
Finne-Elonen, Laura | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Gebhard, Elisa | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Harkimo, Joel | Liike Nyt Helsinki |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Helal, Fardoos | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Huff, Shawn | Vihreä valtuustoryhmä |
Iskanius, Anniina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Jungner, Mikael | Liike Nyt Helsinki |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kauppila, Elina | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Kolehmainen, Laura | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Korpinen, Sini | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Koskela, Minja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Kärkkäinen, Eeva | Keskustan valtuustoryhmä |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Miettinen, Nina | Vihreä valtuustoryhmä |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Nevanlinna, Tuomas | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Niiranen, Matti | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rantanen, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Salminen, Minna | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Sauri, Pekka | Vihreä valtuustoryhmä |
Saxberg, Mirita | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Silvennoinen, Oula | Vihreä valtuustoryhmä |
Sohrabi, Seida | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Soininvaara, Osmo | Vihreä valtuustoryhmä |
Suomalainen, Nina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Tamrakar, Byoma | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Thomas, Coel | Vihreä valtuustoryhmä |
Torsti, Pilvi | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Wallgren, Thomas | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Valtonen, Elina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Korpinen, Laura | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Makkonen, Teija | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Paunio, Mikko | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Ruohonen-Lerner, Pirkko | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Harkimo, Harry | Liike Nyt Helsinki |
Kopra, Pia | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Packalén, Tom | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Tuomi-Nikula, Tuomas | Vihreä valtuustoryhmä |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
---|---|---|---|---|
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 22 | 0 | 0 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 3 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 13 | 0 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 11 | 0 | 0 | 0 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
Liike Nyt Helsinki | 2 | 0 | 0 | 1 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 7 | 1 | 2 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus
Valtakunnallisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset toiminnalliset ja lainsäädännölliset muutokset koskevat myös Helsinkiä. Merkittävimmät muutokset ovat valtion tavoite- ja talousohjaus sekä järjestämisen vahvistaminen. Uusi lainsäädäntö ja uudistuvan rahoitusmallin myötä tiukkeneva määrärahakehys yhdistettynä kasvavaan palvelutarpeeseen edellyttävät vahvaa strategista suunnittelua ja johtamista. Helsingin kaupungilla on ensisijainen vastuu lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Muutokset asettavat paineita järjestäjäroolin selkiyttämiselle ja vahvistamiselle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa: tiedolla johtamista, kustannusten hallintaa, palvelutarpeen kehittymisen ennakointia ja ennaltaehkäisyä, palvelujen riittävyyden, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamista, systemaattisesti suunniteltua tuotantorakennetta, palvelutuotannon ohjausta ja hyödyntämistä sekä valvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.
Sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 11 §) on laadittu talouden ja toiminnan suunnittelua sekä johtamista varten. Laki määrittelee palvelustrategian sisältöä. Pelastustoimea ohjaa sen rinnalla pelastustoimen palvelutasopäätös (laki pelastustoimen järjestämisestä, 6 §).
Uusi lakisääteinen palvelustrategia on palvelujen järjestäjän strategia, jossa päätetään sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet sekä tavoitteet palvelujen toteuttamiselle. Tavoitteissa otetaan huomioon asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus.
Ensimmäinen palvelustrategiakausi Helsingissä on vajaan valtuustokauden mittainen ja luonteeltaan lyhyen aikavälin muutosstrategia, jonka avulla otetaan haltuun uudistuksen keskeisiä muutoksia.
Palvelustrategia tukee kaupunkistrategian toteutumista. Kaupunkistrategian tavoitteita on täsmennetty ja täydennetty palvelustrategiassa toimialan yhteisillä tavoitteilla, keinoilla ja lupauksilla Helsingin asukkaille. Palvelustrategian lähtökohtana on, että Helsinki vastaa jatkossa entistä paremmin asukkaidensa palvelutarpeeseen.
Palvelustrategian toteutumista seurataan vuosittaisissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa. Lisäksi jatkossa valtakunnalliset strategiset nelivuotistavoitteet määrittävät järjestäjän palvelustrategisia linjauksia.
Palvelustrategian valmistelu
Palvelustrategian valmistelu käynnistyi vuonna 2020 osana sote-uudistukseen valmistautumista. Tavoitteena oli, että Helsinki ottaa entistä vahvemman järjestäjäroolin ja kirkastaa järjestäjän strategian sekä tavoitteet.
Palvelustrategian valmistelun ohjausryhmänä on toiminut sosiaali- ja terveystoimialan ylin johto, ja valmistelua on koordinoinut tehtävään nimetty koordinaatioryhmä.
Vuoden 2021 aikana kartoitettiin järjestämisen nykytilaa asiantuntijoiden yhteistyötapaamisissa ja heidän haastatteluillaan. Kartoituksen tuloksia verrattiin sote-uudistuksen lakiehdotuksiin. Lakien hyväksymisen jälkeen järjestettiin työpajat, joihin osallistui yhteensä noin 200 sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijaa, päällikköä ja johtajaa. Työpajoissa palvelujen järjestämisen kehittämistarpeet konkretisoituivat ja yhteinen tahtotila tulevaisuuden palveluista kirkastui.
Palvelustrategialuonnos ottaa huomioon kesällä 2022 toteutetut asukas- ja henkilöstökyselyt. Palvelustrategian luonnosta esiteltiin henkilöstöjärjestöjen järjestöneuvottelukunnassa ja henkilöstötoimikunnassa. Vammais-, vanhus- ja nuorisoneuvoston jäsenille annettiin mahdollisuus kommentoida palvelustrategiaan luonnosteltuja lupauksia, tavoitteita ja keinoja.
Palvelustrategian valmistelua, rakennetta ja sisältöteemoja on esitelty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaostossa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä pelastuslautakunnalle järjestettiin yhteinen iltakoulu palvelustrategian temaattisista kokonaisuuksista. Kaupunginvaltuutetuilla oli mahdollisuus ottaa osaa valmisteluun esittämällä kaupunginvaltuuston palvelustrategiaseminaarissa näkemyksiä uuden toimialan tavoitteista ja palveluista.
Helsingin kaupunki kuuli järjestöjä sote-uudistuksen järjestöyhteistyön valmistelussa muun muassa verkkokyselyllä, jonka vastauksia on hyödynnetty palvelustrategiatyössä. Valmistelun aikana kuultiin myös järjestöjen sote-muutostuen asiantuntijoita.
Palvelustrategiaa on muokattu keskustelujen, kyselyjen tulosten, lausuntojen ja palautteen perusteella, minkä lisäksi palvelustrategiaa on työstetty yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa.
Osallistuvassa työskentelyssä syntynyttä materiaalia käytetään jatkossa myös toiminnan suunnittelussa. Strategiakauden aikana varmistetaan, että palveluntuottajilla, järjestöillä ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden konkreettiseen suunnitteluun.
Ensimmäisen palvelustrategian valmistelussa on osallistuvan valmistelun lisäksi huomioitu tiedossa oleva valtakunnallisen sote-uudistuksen yleinen tavoiteohjaus, uudistunut lainsäädäntö, Helsingin kaupunkistrategian tavoitteet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluille sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa tunnistetut strategiset kehittämistarpeet.
Palvelustrategian rakenne ja sisältö
Palvelustrategia tähtää siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja. Strategian sisältö etenee johtamista ja henkilöstöä koskevista tavoitteista kohti palvelujen saatavuudelle asetettuja tavoitteita.
Johtamisella varmistetaan, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelun onnistuminen edellyttää hyvinvoivaa ja tehtävänsä osaavaa henkilöstöä. Kustannusvaikuttavuuden lisäämisellä, palvelujen yhteensovittamisella ja tuottajien hyödyntämisellä sekä ohjauksella turvataan osaltaan sekä palvelujen laatu että palvelujen saatavuus.
Palvelustrategian tavoitteet ja keinot linjaavat päätöksentekoa ja kehittämistyötä yhdessä Helsingin kaupunkistrategian kanssa.
Toteuttaminen ja seuranta
Palvelustrategian onnistumisen ja vaikuttavuuden varmistamiseksi seuraamme tavoitteiden toteutumista. Järjestelmällisellä seurannalla ja arvioinnilla voidaan tarvittaessa tarkentaa toimenpiteitä varmistamaan palvelustrategian tavoitteiden toteutuminen.
Palvelustrategian toteutumista seurataan kaupunkistrategian tavoitteiden ja talouden ja toiminnan seurannan prosessien mukaisesti. Palvelustrategiaa toteutetaan osana toimialan päivittäistä työtä.
Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan myös vuosittaisissa neuvotteluissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa osana järjestämisvastuun toteutumisen seurantaa ja arviointia.
Palvelustrategiasta laaditaan tiivistetty esitysversio ja viestintämateriaalia asukas- ja henkilöstöviestintään.
Päätöksenteko palvelustrategian hyväksymisessä
Palvelustrategiasta on tarkoitus päättää samassa aikataulussa kuin vuoden 2023 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2023–2025. Palvelustrategia liitetään hyväksymisen jälkeen vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman 2023–2025 liitteeksi.
Kaupunginhallitus 07.11.2022 § 751
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025.
Käsittely
Vastaehdotus:
Jussi Halla-aho: Liitteen 1 muutokset:
Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on
huomioitava palvelutarjonnassa."
Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei
tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."
Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja
palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"
Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."
Jussi Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
31.10.2022 Pöydälle
30.08.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543
Mia-Veera Koivisto, Palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 19.09.2022 § 36
Päätös
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025.
Käsittely
Vastaehdotus:
Daniel Sazonov: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen (liite 1) vuosille 2023-2025 seuraavin muutoksin:
Strategian lähtökohta ja valmistelu -kappale
s. 2: Sote-uudistuksen tavoitteet -laatikkoon lisätään uudeksi ensimmäiseksi kohdaksi: ”kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja”
Visio -kappale
s. 9: Visio muutetaan muotoon: ”Luomme helsinkiläisille hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella”
s. 9: Muutetaan kappale
”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu toimialan omasta palvelutuotannosta sekä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamista osto- ja palvelusetelipalveluista. Ulkoisten palveluntuottajien osaaminen on tärkeässä roolissa asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.”
muotoon: ”Helsinki turvaa jatkossakin palvelujen saatavuuden monituottajamallia hyödyntäen. Palvelutuotanto koostuu keskeisiltä osin toimialan omasta palvelutuotannosta, jonka lisäksi hyödynnetään yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien tuottamia osto- ja palvelusetelipalveluita. Ulkoisten palveluntuottajien osaamista voidaan käyttää apuna myös asukkaiden palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa ja kehitettäessä.
s. 9: korvataan viimeisen virkkeen ilmaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmaisulla HUS-yhtymä
s. 11: muutetaan laatikon toinen kohta kuulumaan: ”Saumattomilla ja yhteen sovitetuilla palveluilla, panostamalla ennaltaehkäisyyn sekä yhteistyöllä eri toimijoiden välillä varmistamme nykyistä vaikuttavammat palvelut.”
s. 11: muutetaan laatikon neljäs kohta kuulumaan: ”Palvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja yhdenmukaisia ja ne edistävät yhdenvertaisuutta riippumatta palvelujen tuottajista.”
Palvelustrategian temaattiset kokonaisuudet ja painopisteet 2023– 2025 -kappale
s. 14: Muutetaan ”Järjestämisen johtaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta: ”Siirrämme painopistettä oman tuotannon johtamisesta kohti kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Korostamme asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”
Muotoon: ”Vahvistamme sekä oman tuotannon johtamista että kokonaisvaltaista, sektorirajat ylittävää järjestämisen johtamista. Oman tuotannon johtamisessa korostamme hyvää henkilöstöjohtamista sekä palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämistä, järjestämisen johtamisessa taas asiakasprosessien johtamista, sopimusten johtamista sekä tavoitteellisen yhteistyön rakentamista ja yhteisjohtamista eri toimijoiden välillä.”
s. 15: Muutetaan ” Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen” väliotsikon jälkeisen listauksen neljäs kohta ”Henkilöstömme osallistuu palvelujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”
Muotoon: ”Varmistamme, että käytössä on riittävät toimintamallit ja rakenteet, joilla koko henkilöstö voi osallistua palveluiden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen asukkaiden palveluketjujen parantamiseksi.”
s. 17: Lisätään ”Yhteistyö erikoissairaanhoidon järjestämisessä” väliotsikon jälkeiseen listaukseen uudeksi kohdaksi: ”Varmistamme yhdessä muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa sujuvan jatkohoidon potilasturvallisuuden ja sairaalapäivystysten toiminnan turvaamiseksi.”
s. 17: Muutetaan ”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen välinen yhteistyö ja integraatio” väliotsikon jälkeisen listauksen toinen kohta kuulumaan: ”Kartoitamme yhteistyössä palvelumuodot ja prosessit, joissa voimme tiivistää yhteistyötä sekä luoda uusia toimintamalleja palvelujen järjestämiseen sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Parannamme kotiin vietävää päivystyksellistä akuuttitilanteiden hoitoa.”
s. 18: muutetaan virke: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista” muotoon: ”Tämä edellyttää oman ja hankitun palvelutuotannon kustannusten ja vaikuttavuuden vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantamista sekä tämän vertailutiedon hyödyntämistä myös oman palvelutuotannon kehittämisessä.”
s. 19: Lisätään ”Palvelurakenne, tuotantotavat ja kustannusvaikuttavuus” väliotsikon jälkeisissä listauksissa olevan kohdan ”Lisäämme strategista henkilöstösuunnittelua osana toiminnan ja talouden johtamista.” perään virke: ”Erityisesti siirretään parhaita käytäntöjä toimipisteiden välillä.”
s. 22: Lisätään väliotsikon ”Saatavuus ja saavutettavuus” jälkeen olevaan laatikkoon uusi virke: ”Turvaamme yhdenvertaiset ja laadukkaat suomen- ja ruotsinkieliset palvelut. Kiinnitämme erityistä huomiota ruotsinkielisten palveluiden toimivuuteen.”
s. 22: Muutetaan virke: ” Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen.” muotoon ”Turvaamme riittävät ja yhdenvertaiset suomen- ja ruotsinkieliset palvelut muun muassa kiinnittämällä huomiota myös ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin, tiedottamiseen ja tiedonkeruuseen.”
s. 22: Lisätään sivulle virke: ”Helsinki panostaa vammaisten ja ikäihmisten laadukkaisiin ja turvallisiin palveluihin ja huomioi omaishoidon yhtenä hoitomuotona.”
s. 22: Muutetaan virke ”Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina.” Muotoon: ”Helsingin tavoitteena on että strategiakaudella terveyskeskuskäynnit pysyvät edelleen maksuttomina.”
s. 23: Muutetaan virke: ”Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.” muotoon: ” Vahvistamme peruspalvelujen saatavuutta myös hyödyntämällä monituottajuutta ja yhteistyötä.”
s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Peruspalveluiden saatavuutta parannetaan lisäämällä henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Henkilöstön pysyvyydellä parannetaan myös hoidon jatkuvuutta. Otetaan henkilöstö mukaan parantamaan palveluiden saatavuutta ja lisätään yksiköiden päätösvaltaa kehittää omaa toimintaansa. Vetovoimaisten työyhteisöjen ja hyvin toimivien palvelujen käytäntöjä levitetään muihin yksiköihin.”
s.23: Lisätään ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Lisäämme ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”
s. 24: Lisätään ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnot ovat osa kaikkia palveluja.” tavoitteen alla listattuihin keinoihin uusi kohta: ”Teemme tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”
Lisäksi jaosto toteaa, että koontitaulukot sivuilla 26 - 30 tulee päivittää niin, että ne huomioivat edellä päätetyt muutokset.
Kannattaja: Reetta Vanhanen
Jaosto hyväksyi yksimielisesti Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Mari Rantanen: Liitteen 1 muutokset:
Poistetaan sivulta 5 "Helsingin väestö on yhä monimuotoisempaa, ja kielellinen kirjo kasvaa, mikä on huomioitava palvelutarjonnassa."
Poistetaan sivulta 7 "Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti kaikille asukkaille. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että palvelut toteutettaisiin kaikille samalla tavalla."
Lisätään sivulle 7 "Helsinki pyrkii segregaation ehkäisemiseksi tuottamaan kaikille helsinkiläisille samoja palveluja ellei laki erikseen määrää palvelun järjestämisestä"
Poistetaan sivulta 22 "Kehitämme myös muunkielisiä palvelujamme."
Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.
Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.
Mari Rantasen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Mari Rantanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Mari Rantanen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:
Helsingin ei tule edistää segregaatiota järjestämällä Helsinkiin tuleville vieraskielisille omankielisiä palveluja tai ylipäänsä erillisiä maahanmuuttajien palveluja silloin kun niitä ei lakisääteisesti edellytetä. Yhteiskuntaan integroitumisen ehdoton edellytys on kielitaito. Kielitaidon osalta on jo tutkitusti suuria puutteita useiden maassaolovuosien jälkeen ja ongelmaa pahennetaan lisäämällä omankielisiä palveluja jos henkilöiden ei tarvitse suomen kieltä opetella. Valtio lisäksi korvaa tulkkipalveluja, joten Helsingin ei kannata kantaa sellaisia kustannuksia, jotka kuuluvat valtion kautta maksettavaksi.
Vallitsevassa taloustilanteessa ei voida pitää perusteltuna, että Helsinki priorisoi omankielisiä palveluja peräti strategiatasolla.
Esittelijä
Lisätiedot
Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504
Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567
Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.09.2022 § 180
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen vuosille 2023–2025.
Merkitessään tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategialuonnoksen vuosille 2023–2025 sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla seuraavaa:
Samalla lautakunta katsoo, että:
Palvelustrategian toteuttamisen kriittinen tekijä on rahoituksen riittävyys. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.
Laadukkaiden sotepe-palveluiden järjestämisen kannalta keskeisin haaste on riittävä henkilöstön saatavuus. Siksi toimet, joilla tähän vastataan ovat ensisijaisen tärkeitä myös sotepe-uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Tässä keskeistä on koko toimialan johtamisen ohella kiinnitettävä huomiota toimintayksiköiden johtamisen, organisaation ja työn organisoinnin kehittämiseen. Hyväksi on käytettävä myös eri toiminnoissa kehitettyjä parhaaksi osoittautuneiden käytäntöjen siirtämiseen yleiseen käyttöön.
Ensihoitoa koskevissa tavoitteissa tulee huomioida HUSin rooli ensihoidon järjestämisvastuullisena toimijana Uudellamaalla ja HUSin kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys.
Palvelutarjonnassa on tärkeätä huomioida eri tyyppisiä palveluita käyttävät asiakkaat kuten digipalveluita käyttävät, matalan kynnyksen palveluita käyttävät ja myös vahvempia laitosmuotoisia tukipalveluita käyttävät ja pidempiä osastojaksoja tarvitsevat asukkaat.
Samalla lautakunta katsoo, että palvelustrategiassa tulee näkyä vahvemmin palveluiden saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen.
Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina.
Käsittely
Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:
"Samalla lautakunta katsoo, että:
Palvelustrategian toteuttamisen kriittinen tekijä on rahoituksen riittävyys. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.
Laadukkaiden sotepe-palveluiden järjestämisen kannalta keskeisin haaste on riittävä henkilöstön saatavuus. Siksi toimet, joilla tähän vastataan ovat ensisijaisen tärkeitä myös sotepe-uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Tässä keskeistä on koko toimialan johtamisen ohella kiinnitettävä huomiota toimintayksiköiden johtamisen, organisaation ja työn organisoinnin kehittämiseen. Hyväksi on käytettävä myös eri toiminnoissa kehitettyjä parhaaksi osoittautuneiden käytäntöjen siirtämiseen yleiseen käyttöön.
Ensihoitoa koskevissa tavoitteissa tulee huomioida HUSin rooli ensihoidon järjestämisvastuullisena toimijana Uudellamaalla ja HUSin kanssa tehtävän yhteistyön välttämättömyys.
Palvelutarjonnassa on tärkeätä huomioida eri tyyppisiä palveluita käyttävät asiakkaat kuten digipalveluita käyttävät, matalan kynnyksen palveluita käyttävät ja myös vahvempia laitosmuotoisia tukipalveluita käyttävät ja pidempiä osastojaksoja tarvitsevat asukkaat."
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Vastaehdotus 2:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:
"Samalla lautakunta katsoo, että palvelustrategiassa tulee näkyä vahvemmin palveluiden saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä esimerkiksi kiinnittämällä huomiota ruotsinkielisten palveluketjujen toimivuuteen, johtamiseen, kielitaitovaatimuksiin ja tiedonkeruuseen."
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:
"Edelleen lautakunta katsoo, että:
Sosiaali- ja terveyspalveluja ei laajenneta muunkielisiksi.
Omaishoito on pidettävä yhtenä hoitomuotona palveluvalikossa.
Digipalveluiden tarjontaa harkittaessa on kriittisesti arvioitava se, keille digipalvelu soveltuu, eikä esimerkiksi kotihoitoa voi kategorisesti korvata digiyhteyksin. Yhdenvertaisuus-sanan sijasta tulisi avata se, mitä kussakin tapauksessa asialla tarkoitetaan, ja korvata sanalla tasa-arvo, kun sitä tarkoitetaan. Pelastustoimella on jatkossakin oltava oma erillinen palvelutasopäätöksensä."
Kannattaja: jäsen Mikko Paunio
Vastaehdotus 4:
Jäsen Kati Juva: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsinki pyrkii strategiakaudella pitämään edelleen terveyskeskuskäynnit maksuttomina."
Kannattaja: jäsen Seija Muurinen
Vastaehdotus 5:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule strategiakaudella ottaa käyttöön terveyskeskus- ja laboratoriomaksuja."
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä puheenjohtaja Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (puheenjohtaja Daniel Sazonov)
Jaa-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Ei-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi puheenjohtaja Daniel Sazonovin toisen vastaehdotuksen äänin 11 - 2.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen)
Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä
Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Kati Juva)
EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Pentti Arajärvi)
Jaa-äänet: 9
Maaret Castrén, Kati Juva, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Mikko Paunio, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen
Ei-äänet: 4
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Björn Månsson, Sinikka Vepsä
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Jäsen Kati Juvan vastaehdotus voitti jäsen Pentti Arajärven vastaehdotuksen äänin 9 - 4.
Äänestyksen jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
30.08.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 310 35567
Sampo Pajari, Talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504
Päätös tullut nähtäväksi 21.11.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 25543
Mia-Veera Koivisto, palvelustrategiapäällikkö, puhelin: 09 310 35567
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42504