Maksuhyvitys, kunnossapitolasku

HEL 2022-009538
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 17

Kunnossapitoyksikön päällikön päätös kunnossapitomaksusta 2850212092 tehtyyn reklamaatioon

Yksikön päällikkö

Päätös

Kunnossapitoyksikön päällikkö päätti hylätä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14 b §:n 1 momentin mukaisesta kunnossapitomaksusta 2850212092 tehdyn muistutuksen.

Päätöksen perustelut

Kunnossapitomaksulla katetaan kustannukset, jotka kaupungille syntyy tonttien omistajille kuuluvien kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuksien hoitamisesta. Kunnossapitomaksu ei määräydy ainoastaan yksittäiselle tontinomistajalle kuuluvien tehtävien kustannusten perusteella, vaan koko hoidettavan alueen toteutuneiden kustannusten mukaan.
Riittämättömäksi koettu laatu tai laatupoikkeamat yksittäisen tontin kohdalla eivät oikeuta maksun mitätöimiseen, sillä ne eivät ole vähentäneet maksun perusteena olevia alueellisia kustannuksia. Kaupunki hoitaa katualueita kaupungin laatuvaatimusten mukaisesti ja laatupoikkeamista voi ilmoittaa kaupunkiympäristön asiakaspalveluun.

Muistutuksen kohteena oleva maksu

Muistutus

Muistutuksen tekijälle on määrätty 13.7.2022 kunnossapitomaksu (liite 1, laskun numero 2850212092) kadun kunnossa- ja puhtaanapitotöistä. Kyse on kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978, jäljempänä kunnossapitolaki) 14 b §:n 1 momentin perusteella määrätystä maksusta.

Muistutus on saapunut Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun 3.8.2022. Ennen muutoksen hakemista maksun määräämiseen maksuvelvollisen on lain 18 §:n 3 momentin mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa maksulipun saapumisesta muistutus maksun perimisestä päättävälle kunnan viranomaiselle. Muistutus on tehty määräajan puitteissa.

Muistutuksessa esitetyt vaatimukset

Muistutuksen tekijä esittää laskun perumista, koska hänen mielestään kadut ovat olleet laatuvaatimukset alittavassa kunnossa, eikä Mottitiellä tai Korsutiellä ole näkynyt talven aikana kunnossapitokalustoa. Luokaton katualueiden kunto ei ulotu ainoastaan talviaikaan, vaan tilanne on ongelmallinen ympäri vuoden muistutuksen tekijän mukaan. Muistutuksen tekijä esittää, että hänelle on koitunut omaisuusvahinkoja alueen katujen huonon kunnon vuoksi

Perustelut muistutuspäätökseen

Tontinomistajan velvollisuudet

Kunnossapitolain 4 §:n mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Kunnossapitolain 10 §:n mukaisesti tontinomistajalle on asetettu velvollisuus pitää katu puhtaana kadun keskiviivaan asti, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta.

Tontinomistajalla on lisäksi velvollisuus ilmoittaa kunnan viranomaiselle tai poliisille vaaraa aiheuttavista kadun vaurioista tontin kohdalla ja tarvittaessa varoittaa liikennettä.

Tontinomistajalla tarkoitetaan kunnossapitolain 1 §:n 3 momentin mukaan kiinteistön omistajan lisäksi maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä.

Tehtävien ottaminen kunnalle ja niistä aiheutuvien kustannusten periminen

Kunnossapitolain 8 §:n 1 momentin mukaan kunta voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta, kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Edelleen lain 13 §:n 1 momentin mukaisesti kunta voi päättää ottaa huolehtiakseen tontinomistajan puhtaanapitotehtävistä määrättyjen katujen tai tehtävien osalta.

Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle. Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä huolehtiakseen ottamistaan tehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta.

Ennen vuotta 2000 kadun luovutus yleiseen käyttöön tapahtui rakennuslain (370/1958) 80 §:n mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) astuttua voimaan 1.1.2000 alkaen katu luovutetaan yleiseen käyttöön lain 86 §:n mukaisella kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Kunnossapitolain 2 § 1 momentin mukaan kadunhoitovelvollisuudet astuvat voimaan yleiseen käyttöön luovutetuilla kaduilla. Mottitie on luovutettu yleiseen käyttöön 15.12.1980.

Helsingin kaupunki on yleisten töiden lautakunnan päätöksellä 30.8.2001 § 538 ottanut huolehtiakseen Pitäjänmäen alueen, johon Mottitie kuuluu, tontinomistajan kadunhoitovelvoitteista 1.10.2001 alkaen. Järjestelyä kutsutaan jäljempänä kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuuhoidossa olevilla kaduilla kaupunki vastaa tontinomistajien kadunhoitovelvollisuuksista, pois lukien velvollisuudesta ilmoittaa ja tarvittaessa varoittaa liikennettä vaaraa aiheuttavista kadun vaurioista tontin kohdalla, torjua tontilta kadulle valuvien ja jäätyvien vesien aiheuttamaa liukkautta sekä kunnossapitää tontille johtava kulkutie.

Kaupunki hoitaa vastuullensa ottamansa alueen kunnossapitolain mukaisesti alueellisena kokonaisuutena ja asettamansa ylläpitoluokitusten mukaisessa järjestyksessä.

Maksun muodostuminen

Katujen kunnossapitomaksulla perittävät kustannukset syntyvät kaupungin kaikkien kokonaisvastuuhoitoon ottamiensa alueiden vuosi- ja urakkasopimusten hintojen perusteella. Tontinomistajalta perittävä kadun kunnossapitomaksu ei koske yksittäisen tontin kohdalla olevan katualueen tai yksittäisen kadun töitä, vaan se muodostuu edellä mainituin tavoin alueellisen kokonaisuuden vuosittaisista kustannuksista.

Kaupungin itsellensä ottamien tontinomistajien tehtävien kustannukset lasketaan sopimushintoihin perustuvien yksikköhintojen sekä tontinomistajien kadun kunnossa- ja puhtaanapitovastuupinta-alojen perusteella. Kiinteistökohtaiset kustannukset jaetaan alueen kaikkien yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen kesken kunkin kiinteistön käytetyn kerrosalan ja tontin pinta-alan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston hyväksymin taksakertoimin, jotka on edellisen kerran tarkistettu jaoston päätöksellä 2.11.2017 § 43.

Vastaukset muistutuksessa esille otettuihin asioihin

Mikäli muistutuksen tekijä haluaa hakea vahingonkorvausta omaisuusvahingoista, ohjeet korvauksen hakemiseen löytyy nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-kunnossapito/vahingonkorvaukset

Mikäli työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, on luvan saajan huolehdittava työalueeseen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta, siten kuin kunnossapitolaissa säädetään. Näin ollen työmaa-alueen ja sen välittömän vaikutuspiirin kunnossapito kuuluu saneerausurakoitsijalle.

Kaupungin infrastruktuuri vaatii välillä korjaustoimenpiteitä ja harva kaupunkilainen onnistuu täysin välttämään korjaus- ja ylläpitotoimien aiheuttamalta haitalta. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala pahoittelee pitkäaikaista haittaa. Reklamaatiossa annettu palaute on välitetty eteenpäin alueen kunnossapidon vastaaville tahoille sekä katu-urakan valvojille.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 7 § 1 momentin 7 kohdan nojalla tehdyn teknisen johtajan päätöksen 30.12.2020 § 319 mukaan kunnossapitoyksikön päällikkö päättää kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentissa tarkoitettujen maksujen perimisestä ja niihin liittyvien muistutusten käsittelemisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 20.09.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Lisätietojen antaja

Jenna Ikonen, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 33264

jenna.i.ikonen@hel.fi

Päättäjä

Pekka Isoniemi
yksikön päällikkö

Liitteet (pdf)

1. Lasku 2850212092
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Maksuajan_osoitus_lasku
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.