Johdon kokonaispalkkajärjestelmän periaatteiden tarkistaminen, kaupunginkanslia

Kansliapäällikkö päätti uusista johdon kokonaispalkkajärjestelmän periaatteista liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.

Lisäksi kansliapäällikkö päätti vahvistaa seuraavien johtavien viranhaltijoiden tehtävien vaativuusluokittelun liitteen 3 mukaisesti:

Helsingin kaupunki on käyttänyt ylimmän johdon tehtävissä kokonaispalkkajärjestelmää, jonka periaatteista kaupunginhallitus on päättänyt (10.12.2012, § 1420). Tämän jälkeen kokonaispalkkajärjestelmän periaatteita on tarkistettu vastaamaan uutta organisaatiota ja sen piirissä olevia tehtäviä (Kp 24.8.2017 ja Hj 28.8.2017).

Kokonaispalkkajärjestelmän periaatteita on tarkistettu vastaamaan nykyisen kaupunkiorganisaation tarpeita ja sen piirissä olevia tehtäviä. Muutokset koskevat ensisijaisesti johdon tehtävien vaativuudenarviointia ja vaativuusluokittelua koskevia menettelytapoja, joita on tarkoituksenmukaista uudistaa nykyistä läpinäkyvämpään ja ymmärrettävämpään muotoon. Johdon oma vaativuusluokittelujärjestelmä on ollut välttämätön, sillä se luo perustan palkkapolitiikan toteuttamiselle ja mahdollistaa johtotehtävissä toimivien palkkavertailut.

Jatkossa kokonaispalkkajärjestelmään kuuluvien tehtävien vaativuus arvioidaan Helsingin kaupungin omaa johdon roolirakennemallia soveltaen. Samalla luovutaan aikaisemmin käytössä olleesta tehtävien HAY – vaativuudenarviointijärjestelmästä. Jatkossa kukin kokonaispalkkajärjestelmän soveltamispiiriin kuuluva tehtävä sijoitetaan johdon roolirakennemallin mukaisiin vaativuusluokkiin. Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu geneerisiin roolikuvauksiin, jotka määrittävät odotukset tehtävässä menestymiselle eri vaativuustasoilla.

Kullekin vaativuusluokalle on määritelty toteutettujen palkkamarkkinavertailujen perusteella euromääräinen palkkataulukko (liite 2), jonka sisällä kokonaispalkat voivat vaihdella. Joidenkin kokonaispalkkajärjestelmään kuuluvien tehtävien kohdalla uusi palkkataulukko voi johtaa kokonaispalkan alarajakorotuksiin, mikäli henkilön nykyinen kokonaispalkka jää vaativuusluokkakohtaisen palkkataulukon alarajan alle.

Samalla ohjeessa tarkennetaan kokonaistyöajan soveltamista. Kokonaispalkkajärjestelmän piirissä olevissa johtotehtävissä sovelletaan pääsääntöisesti ns. kokonaistyöaikaa. Vaativuusluokkiin H2 tai H3 kuuluviin toimialojen hallinnon palvelujen päälliköihin ja kaupunginkanslian yksikön päälliköihin sovelletaan virka- ja työehtosopimusten mukaista toimistotyöaikaa tehtävien sisältäessä sekä johtamis- että asiantuntijaroolin, mutta painottuen vahvemmin asiantuntijarooliin.

Myös kansliapäällikön virka kuuluu kokonaispalkkajärjestelmän piiriin ja se on arvioitu kaupungin vaativimmaksi johtamistehtäväksi. Uudistuneessa vaativuusluokittelussa tehtävä siten sijoittuu ylimpään vaativuusluokkaan, mikä vahvistetaan tällä samalla kansliapäällikön päätöksellä, kun muista ylimmän johdon tehtävien vaativuusluokista päätetään. Hallintosäännön (8 luku 11 §) mukaan kansliapäällikön palkasta ja palkan määräytymisperusteista sekä palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta ja muusta palkitsemisesta päättää kuitenkin kaupunginhallitus. Näin ollen vaativuusluokkaan liittyvällä päätöksellä ei vaikuteta kansliapäällikön kokonaispalkkaan.

Voimassa olevan hallintosäännön (12 luku 1 §) mukaan kansliapäällikkö päättää toimialajohtajan, palvelukokonaisuuden johtajan, pelastuskomentajan, liikelaitoksen johtajan, kaupunginkanslian osastopäälliköiden ja toimialojen hallintojohtajien palkasta, palkan määräytymisperusteesta, palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta sekä näiden tehtävien vaativuusluokittelusta ja siihen perustuvasta palkasta. Muiden tehtävien osalta henkilöstöjohtaja päättää (hallintosääntö 12 luku 3 §) tehtävien vaativuusluokittelusta ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta siihen perustuvasta palkasta.