Poikkeaminen, Taka-Töölö, Mannerheimintie 33, Bostadsaktiebolaget Boas Asunto-osakeyhtiö

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölön) korttelin 523 tonttia nro 33 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Bostadsaktiebolaget Boas Asunto-osakeyhtiö

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 523 tontti 33

Hakemus

Hakija hakee 47,5 m² pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asumiskäyttöön poiketen rakennuskiellosta nro 12812.

Hakija perustelee hakemustaan vallitsevan nykytilanteen virallistamisella. Huoneiston ikkunat ovat sisäpihan puolelta katsottuna toisen kerroksen ikkunoita. Huoneiston alle sijoittuu sisäpihan puolella asunto ja kadun puolella kellarikomeroita. Huoneiston osittaisella käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta rakennuksen julkisivuihin, ja kadulle avautuvat osat huoneistoa säilyvät jatkossakin liiketilakäytössä.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Rakennuskielto koskee rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä tonteilla 11.12.2024 saakka.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rakennuskielto nro 12812 asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä tonteilla 11.12.2024 saakka.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.4.1975 vahvistettu asemakaava nro 7217. Asemakaavan mukaan tontilla saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia huoneistoja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tontin 33 Urheilukadun puoleisessa rakennuksessa liike-, toimisto- ja niihin verrattavien huoneistojen sijoittaminen on kielletty. Tontille sijoittuvat rakennukset määrätään suunniteltavan siten, etteivät yhdenkään asuinhuoneiston ikkunat ole yksinomaan Mannerheimintielle päin.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi merkinnällä C2: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Taka-Töölön kerrostaloalue, jolle huoneisto sijoittuu, on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.

Alue sijaitsee Taka-Töölön kaupunginosassa, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Sijainti on keskeinen Mannerheimintien varressa. Lähiympäristössä sijaitsee myös arvokkaita historiallisia rakennuksia, kuten Olympiastadion, Kansaneläkelaitos, Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölön raitiovaunuhalli ja Töölön Kisahalli. Viereisessä korttelissa sijaitsee Töölön yhteiskoulu.

Vuonna 1925 valmistunut Mannerheimintie 33 on alun perin suunniteltu asuinkerrostaloksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ole Gripenberg. Rakennuksen alkuperäisen 1. kerroksen pohjapiirroksen mukaan poikkeamislupaa koskevalla muutosalueella on sijainnut kaksi liikehuoneistoa. Kadunpuoleiset tilat on kummankin huoneiston osalta määritelty pohjapiirustuksessa myymälätiloiksi. Sisäpihanpuoleinen tila on päätyhuoneiston osalta määritelty varastoksi ja viereisen huoneiston osalta keittiöksi.

Poikkeamishakemuksen liiteaineiston perusteella entiset myymälätilat on yhdistetty purkamalla osa huoneistot alun perin jakaneesta seinästä. Yhdistettyyn tilaan on rakennettu uusien väliseinien avulla tutkimus- ja hoitohuoneet, pukuhuone, jonka yhteydessä on höyrysauna, sekä uusi wc. Sisäpihanpuoleisia tiloja on myös muutettu purkamalla huoneistojen välistä seinää, siirtämällä keittiö entiseen eteistilaan sekä laajentamalla toista wc-tilaa kylpyhuoneeksi.

Nykytilanteessa Mannerheimintiehen rajoittuva huoneiston osa toimii lääkärin vastaanottotiloina ja sisäpihan puolelle rajoittuva osa asuntona. Huoneistossa on tehty kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (KVV) muutostyöt vuosina 2006–2007, joiden yhteydessä osa huoneistosta on muutettu lääkärin vastaanottotiloiksi ja pihan puoleinen osa asunnoksi. Suunnitelmissa esitetyt märkätilat sijaitsevat KVV-urakassa tehtyjen muutostöiden mukaisilla paikoilla. Rakennuslupaa tilan muuttamisesta osittain asunnoksi ei muutostöiden jälkeen haettu. Nykyisen rakennusluvan mukaan koko katutason huoneisto on liiketilaa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (25.10.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeaminen on vähäinen.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Helsingin kaupunginmuseolta.

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (27.10.2022), ettei liikehuoneiston muuttamisella osittain asuinkäyttöön ole estettä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä muutettavat tilat sijaitsevat sisäpihan puolella, muutos on laajuudeltaan pieni ja Mannerheimintien puolella säilyy riittävän kokoinen liiketilahuoneisto. Yritysten toimintaedellytykset eivät muutosten myötä olennaisesti heikkene, ja alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy. Jatkossakin on kuitenkin tärkeää varmistaa, että Mannerheimintielle avautuvat kadunvarren tilat säilyvät liiketilakäytössä.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan kuitenkin katsoa pihan puolella sijaitsevan huoneiston muutoksen olevan laajuudeltaan pieni, eikä haettu toimenpide olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallisen rakenteen sekoittuneisuutta. Huoneiston sisäpihan puoleisessa osassa on jo nykyisellään epävirallinen asuinhuoneisto, eikä luvan myöntäminen siten vähennä alueen työpaikkamäärää tai heikennä alueen yritysverkostoja. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoksi muutettava tila vaikuttaa tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen sekä pyöräpysäköinnin riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom. 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.