Lisäsopimus, sähköbussien latausinfrastruktuuri, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tausta

Helsingin kaupunginhallitus 21.2.2011 § 194 päätti oikeuttaa liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään Helsingin joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta ja kustannusten jakamisesta HSL-kuntien kesken sopimuksen HSL:n kanssa. Helsingin kaupungin ja HSL:n välinen sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta (jälj. infrasopimus, liite 2) on allekirjoitettu 7.12.2011 ja tullut voimaan 1.1.2010 lähtien.

Infrasopimusta on myöhemmin täydennetty kolmella lisäsopimuksella:

• Lisäsopimus L1, sopimus uuden joukkoliikenneinfran kulujen kohdistamisesta, 24.3.2015 (liite 3)
• Lisäsopimus L2, muutokset koskien kustannuksia sähköbussien latausinfrasta, kaupunkiraideliikennelain vaatimuksista sekä ns. raivausautotoiminnoista, 28.12.2017 (liite 4)
• Lisäsopimus L3, hiilidioksidivapaan sähkön ja eko-kaukolämmön kustannusten korvaaminen osana joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamista, 14.6.2019 (liite 5)

Helsingin kaupunginvaltuusto on 22.9.2021 § 282 päättänyt HKL:n toiminnan yhtiöittämisestä metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta. Yhtiöittämisen myötä vastuu HSL:n kanssa tehdystä infrasopimuksesta sekä siihen liittyvät rahavirrat ovat siirtyneet HKL:ltä kaupunkiympäristön toimialalle lukuun ottamatta metron infraan liittyvää osuutta.

Lisäsopimus sähköbussien latausinfran kustannusten korvaamista

Lisäsopimuksen sisältö

Infrasopimuksen lähtökohta on, että kaupunki toteuttaa joukkoliikenneinfran. HSL korvaa kaupungille 50 % kaupungin toteuttaman joukkoliikenneinfran pääoman poistoista ja koroista sekä täysimääräisesti infran hallinto- ja ylläpitokulut.

HSL ja kaupunki päätyivät ePeli-sähköbussiprojektissa saatujen kokemusten perusteella siihen, että sähköbussien lataaminen kannattaa hankkia palveluna HSL:n toimesta sen sijaan että kaupunki hankkii latausinfran.

HSL:n hankkiessa latauspalvelun palveluntarjoaja vastaa sen toimivuudesta suoraan HSL:lle, joka on myöskin latauspalvelua hyödyntävän bussiliikenteen tilaaja. Tämä yksinkertaistaa vastuuketjuja ja edistää latauspalvelun luotettavaa toimintaa. HSL voi myöskin kilpailuttaa latauspalvelua seudullisina kokonaisuuksina, mikä parantaa edellytyksiä saada aikaan toimiva kilpailu.

Lisäsopimuksen nojalla HSL voi tehdä investointeja sähköbussien latausinfraan ja kohdistaa 50 % pääoman poistoista ja koroista kaupungille. HSL vastaa latauspalvelun ylläpitokustannuksista täysimääräisesti. Kaupunki vastaa edelleen latauspalvelun tarvitsemien tilojen järjestämisestä ja rakentaa tarvittaessa latauspalvelun tarjoajan käyttöön infraa. Kaupunki perii näistä edelleen HSL:ltä infrakorvausta infrasopimuksen mukaisesti.

Kun lisäsopimus L4 on allekirjoitettu, se tulee voimaan takautuvasti 1.8.2021 lähtien ja on voimassa toistaiseksi.

Taloudelliset vaikutukset

Pääoman poistojen ja ylläpitokustannusten osalta lisäsopimuksella ei ole kustannusvaikutusta. Kun HSL hankkii latauspalvelun, kaupunki korvaa sitoutuneen pääoman korot, eikä saa korkokorvauksia. Vastaavasti kaupungin ei tarvitse rahoittaa investointia latauslaitteistoon. Tästä rahoitusjärjestelyn erosta kaupungille koituvat kustannukset ovat alle 2 000 euroa vuodessa latausasemaa kohden. Helsingissä on tällä hetkellä kaksi latausasemaa, joille HSL on hankkinut latauspalvelun, joten vuosittainen kustannusvaikutus on alle 4 000 euroa.

Latausasemia oletetaan tulevaisuudessa rakennettavan Helsinkiin korkeintaan kymmeniä. Siten sopimuksen vuosittaisen kokonaisvaikutuksen kaupungille arvioidaan pitkälläkin aikavälillä olevan alle 0,1 milj. euroa vuodessa. HSL:n infrakorvaukset ovat nykyisin suuruudeltaan noin 30 milj. euroa vuodessa.

Arviossa ei ole huomioitu seudullisella kilpailutuksella mahdollisesti saatavia säästöjä, koska niiden määrästä ei ole tarkempaa tietoa.

Kaupunki ja HSL sopivat latausasemien toteuttamisesta osana joukkoliikenneinvestointien suunnittelua.

Infrakorvaussopimuksen ja sen lisäsopimusten muuttaminen

Infrakorvaussopimus lisäsopimuksineen kuuluu HKL:n toiminnan yhtiöittämisen myötä kaupunkiympäristön toimialan vastuulle metron infraa lukuun ottamatta. Metroliikenteen infran osalta infrakorvaussopimus kuuluu toistaiseksi edelleen HKL:lle. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että kaupunkiympäristön toimialajohtaja voi jatkossa tarvittaessa päättää mahdollisista infrasopimuksen ja sen lisäsopimusten vähäisistä muutoksista muun kuin metron infran osalta.

Mahdolliset uudet HSL:n kanssa tehtävät infrasopimuksen lisäsopimukset sekä taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävät muutokset olemassa olevaan sopimukseen ja sen lisäsopimuksiin on tarkoitus jatkossa tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle.

Joukkoliikenteen kustannusten korvaamisesta päättämistä ei ole säädetty tai määrätty millekään toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle, vaan siitä on päätetty kaupunginhallituksen päätöksellä 21.2.2011 § 194 ja myöhemmin HKL:ssä ko. päätöksen nojalla.

HKL:n toiminnan yhtiöittämisen myötä vastuu infrasopimuksesta metron infraa lukuun ottamatta on siirtynyt kaupunkiympäristön toimialalle, eikä sen vuoksi ole tarkoituksenmukaista, että HKL päättäisi aiemman kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti niistä infrasopimukseen liittyvistä asioista, jotka eivät kuulu enää sen tehtäviin.

Kaupunkiympäristölautakunta 25.10.2022 § 587

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Lauri Kangas, johtava liikenneasiantuntija, puhelin: 310 37455

Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.