Velvoitteen asettaminen, Pitäjänmäki

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa kiinteistön ********** osoite ********** vuokraoikeuden määräosan haltijan ********** nyt asetettavan juoksevan uhkasakon nojalla purkamaan tontilla sijaitsevaan asuinrakennukseen ilman lupaa rakennetun lasiseinäisen laajennuksen 1.7.2023 mennessä.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisituhatta (5000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1000) euroa.

Lisäksi ympäristö- ja lupajaosto päättää rakennusvalvontataksan 12 §:n a -kohdan nojalla määrätä velvoitetun maksamaan rakennusvalvonnan suorittamista valvontatoimenpiteistä 800 euron suuruisen valvontamaksun.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Kun luvatonta rakentamista koskevien säännösten ja määräysten vastaista laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä, ja kun yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista, ympäristö- ja lupajaosto päättänee olla ilmoittamatta nyt tekemästään päätöksestä poliisille esitutkintaa varten.

Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote saantitodistuksella velvoitetuille. Lisäksi pöytäkirjanote toimenpidepyynnön tekijöille.

Päätöksen perustelut

Asian tausta

Alueella on voimassa asemakaava nro 9195, joka on tullut voimaan vuonna 1987. Nyt puheena oleva tontti sijoittuu erillispientalojen korttelialueella, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Asemakaavassa on määritelty rakennusalat asuinrakennukselle sekä talousrakennukselle. Tontti on kaupungin vuokratontti, jonka nyt käsiteltävänä olevaa toista puolta hallinnoi vuokrasopimuksen nojalla **********

********** on saanut vuonna 2019 rakennusluvan muuttaa tontin takaosassa sijaitseva talousrakennus asuinrakennukseksi. Samalla talousrakennusta on laajennettu 8 m²:llä. Laajennusosaan on sijoitettu uusi sisäänkäynti sekä sauna. Rakennuslupa on perustunut maankäyttöjohtajan poikkeamispäätökseen 17.12.2018 §105. Poikkeaminen on myönnetty ehdolla, että tontin rakennusalojen ulkopuolella olevat alueet säilytetään rakentamattomina ja että tarvittavat irtaimisto- ja pyörävarastot sijoitetaan rakennuksiin.

Myönnetyn rakennusluvan 46-1488-19-B sekä siihen liittyvän muutosluvan 46-1447-20-BM mukaiset työt on suoritettu, ja lopullinen loppukatselmus on pidetty 4.8.2020.

Tontin vuokraoikeuden toisen osuuden haltijat ovat tehneet toimenpidepyynnön rakennusvalvontaan 31.8.2021. Toimenpidepyynnössä on kerrottu, että tontille on toteutettu suuri lasiterassi/viherhuone, joka ei ole ollut suunnitelmissa, eivätkä he hyväksy muutosta.

Paikallakäynnillä on todettu, että pientaloa on loppukatselmuksen pitämisen jälkeen ilman lupaa laajennettu lasihuoneella, joka on kalustettu asuinhuoneeksi. Huoneen lasitukset ovat puitteellisia ja tiiviitä. Havaintojen mukaan tilassa on lattialämmitys. Lisäksi rakennuksen julkisivuun on puhkaistu oviaukko lasihuoneeseen. Laajennus ylittää rakennusalan rajan. Huoneen koko on rakennuksen omistajan mukaan noin 12 m². Voimassa olevan rakennusluvan 46-1488-19-B ja muutosluvan 46-1447-20-BM mukaan tällä kohtaa pitäisi sijaita matala avoterassi ilman katetta.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä säädettyä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Edellä 125 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään. (1.12.2017/812) - -

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n mukaan edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: - -
7) rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide);

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 21 §:n 5 kohdan mukaan toimenpideluvan hakemisesta on vapautettu kaikilla tonteilla asuinhuoneiston kokonaan sisäänvedetyn parvekkeen lasittaminen.

Rakennuslautakunnan hyväksymän parveke- ja terassilasitusta koskevan rakentamistapaohjeen mukaan rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita, kun maantasoon rakennettavan tai lasitettavan terassin koko on omakoti- tai paritalossa korkeintaan 15 m²/asunto ja rivitalossa 10 m²/asunto. Ohjeessa todetaan, että kuistit ja lämpimät ja puolilämpimät lasitetut tilat lasketaan rakennuksen kerrosalaan ja ne vaativat rakennusluvan eikä niitä käsitellä rakentamistapaohjeessa.

Perustelut

Nyt toteutetussa lasihuoneessa ei ole kyse rakennusjärjestyksen 21 §:ssä toimenpideluvan hakemisesta vapautetusta asuinhuoneiston kokonaan sisäänvedetyn parvekkeen lasittamisesta, eikä myöskään terassin lasittamisesta vaan lisähuoneen rakentamisesta, ja näin ollen rakennuksen laajennuksesta.

Laajennus sijoittuu rakennusalueen rajan ulkopuolelle, ja on näin ollen sijainniltaan asemakaavan sekä poikkeamispäätöksen ehdon vastainen. Tällainen rakennuksen laajentaminen vaatisi poikkeamispäätöksen sekä rakennusluvan. Lisäksi jo oviaukon tekeminen rakennuksen julkisivuun lasihuoneeseen kulkua varten edellyttäisi toimenpideluvan.

Kun asiassa ei ole haettu poikkeamispäätöstä eikä rakennuslupaa, on laajennus määrättävä purettavaksi. Paikalle voi palauttaa tai toteuttaa myönnetyn rakennusluvan mukaisen avoterassin.

Tarkastuslausunto

********** on lähetetty 17.11.2021 päivätty tarkastuslausunto, jossa on todettu, että kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tullaan esittämään, että tontin haltijalle asetetaan velvoite poistaa katettu lasiterassi tontilta määräajassa. Katettu lasiterassi edellyttäisi lupaa, mutta luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole. Tarkastuslausunto on annettu tiedoksi 24.11.2021.

Vastine

********** on antanut tarkastuslausunnon johdosta vastineen, jossa todetaan muun ohella seuraavaa.

Rakennuslautakunnan ohjeen mukaisesti terassin lasittaminen ei edellytä lainkaan rakennuslupaa, kun maan tasoon rakennettavan tai lasitettavan terassin koko on omakoti- tai paritalossa korkeintaan 15 m2/asunto ja rivitalossa 10 m2/ asunto. Terassin lattia on rakennuksen ensimmäisen kerroksen lattian tasalla, rakennuksessa on rossipohja. Lupapiirustusten mukaisen lasittamattoman terassin lattian korkeusasema on sama. Rakentamani terassin koko on 12 m². Toteuttamani muutos on siis niin vähäinen, ettei sille tarvitse tulkintani mukaan hakea lupaa. Rakennusluvan mukainen terassi ylittää rakennusalan rajan 2340 mm, lasitettu terassi puolestaan 2500 mm. Ero on merkityksettömän pieni.

Myöskään lausuntoa ei olisi tarvittu. Kyseisessä lasiterassin lasituksessa ei ole kaupunkikuvallista lausuntoa tai toimenpidelupaa edellyttäviä pysty- tai vaakajakoja, pysty- tai vaakapuitteita, profiileja tai palkkeja. Rakennuksen pinta-ala tai laajuustiedot eivät muutu, eikä rakennusoikeus näin ollen ylity. Rakennusvalvonnan ohjeen mukaisesti tämän kokoiset lasitetut terassit ovat kylmää ulkotilaa eikä niitä lasketa rakennuksen kerrosalaan eikä kokonaisalaan. Lisäksi kehotuksessa mainittiin, että rakentamani terassi loukkaa törkeästi naapurin etua. Tämä ei pidä paikkaansa. Rakentamisvaiheessa keskustelimme ja viestittelimme useita kertoja toimenpidepyynnön 46-189-21-ILM jättäneen naapurini kanssa, joka oli siis täysin selvillä projektista. Hänellä ei ollut keskusteluissa mitään huomauttamista lasiterassin rakentamisesta, päin
vastoin hän antoi minulle ohjeita ja neuvoja terassin toteuttamisessa. Hän myös kaavaili itse toteuttavansa vastaavan terassin. Mikäli asiaa on selvitettävä tarkemmin, voin todistaa asian aiheeseen liittyvillä viesteillä, joita olemme vaihtaneet projektin eri vaiheissa. Uskon, että luotatte asiassa sanaani.

Valvontakohde

Kirjallisen toimenpidepyynnön johdosta tehdyllä paikalla käynnillä on osoitteessa ********** kiinteistötunnus ********** havaittu luvatta rakennettu lasihuone.

Sovelletut oikeusohjeet

Edellä tekstissä mainitut sekä maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §

Päätös tullut nähtäväksi 01.11.2022

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 182 (Pääasian osalta) ja 183 §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 182 (Maksun osalta) ja 183 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.