Valtakunnallisen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksen osakassopimuksen ja luovutuskirjan hyväksyminen, valtiovarainministeriö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtakunnallinen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen (sote-uudistus) liittyen perustetaan valtakunnallinen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus, jonka käyttäminen on hyvinvointialueiden lakisääteinen velvollisuus (laki hyvinvointialueesta 611/2021, 21 §). Osaamiskeskus on hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sekä valtion yhteisesti omistama osakeyhtiö. Osaamiskeskus tulee olemaan osakesiirtojen jälkeen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sekä valtion yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Osaamiskeskuksen tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja sekä antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtiolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitiloja koskevista investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen. Lisäksi hyvinvointialueet voivat antaa osaamiskeskukselle muita toimitila- tai kiinteistöhallintoa koskevia tehtäviä.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 63 §:n mukaisesti valtio huolehtii edellä kuvatun osaamiskeskuksen perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Osaamiskeskuksen hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle luovutettavat osakkeet luovutetaan vastikkeetta 1.1.2023 mennessä.

Hyvinvointialueiden, kaupungin ja HUS-yhtymän omistukseen tulevat osaamiskeskuksen osakkeet jakautuvat niiden kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa. Asukaslukuna otetaan huomioon hyvinvointialueisiin kuuluvien kuntien asukasluku 31.12.2021. Helsingin osuus osakkeista on tämän perusteella 8 %. HUS-yhtymän omistukseen tulee kolmasosa kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin omistukseen tulevista osakkeista.

Osakkeet jakautuvat V- ja H-sarjan osakkeisiin. Eri osakesarjat poikkeavat toisistaan siten kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty (erilajiset osakkeet). V-sarjan osakkeita on yksi ja sen omistaa valtio. Hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän omistamien H-sarjan osakkeiden lukumäärää ei ole rajoitettu. V-sarjan osake antaa valtiolle oikeuden estää yhtiöjärjestyksen muuttamisen ilman valtion suostumusta, vahvemman oikeuden päättää osakepääomasta ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen enimmäismääristä sekä oikeuden hallituksen jäsenen nimeämiseen.

Valtio on osoittanut laissa tarkoitetuksi osaamiskeskustehtävää hoitavaksi yhtiöksi vuonna 2017 perustetun Maakuntien tilakeskus Oy:n. Yhtiö toimii vuoden 2022 loppuun valtion Senaatti-kiinteistöt-liikelaitoksen täysin omistamana tytäryhtiönä. Ennen osakkeiden luovuttamista luovutettava osakekanta tulee siirtymään valtion sisällä valtiovarainministeriölle. Valtio päättää osaltaan osakkeiden luovuttamisesta lopullisesti valtioneuvoston päätöksellä joulukuussa 2022. Luovutusta koskien on haettu eduskunnan suostumusta valtion vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä (TA-kohta 28.20.88).

Valtiovarainministeriö on pyytänyt muita osapuolia hyväksymään osakkeiden siirrot ja osakassopimuksen sekä tekemään esitykset hallitusjäseniksi 31.10.2022 mennessä. Pyynnön lähettäjälle on ilmoitettu kaupungin käsittelyaikataulusta.

Osakassopimus

Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan yhtiön perustamiseen liittyvän osakkeiden vastikkeettoman vastaanottamisen, kaupungille siirtyy asukaslukuun perustuen 8 % yhtiön osakkeista.

Osakkeiden vastaanottamiseen liittyen kaupungin tulee myös hyväksyä itseään sitovaksi Maakuntien tilakeskus Oy:n osakassopimus, jossa sovitaan yhtiötä koskevaa lainsäädäntöä, osakeyhtiölakia ja yhtiön yhtiöjärjestystä täydentäen muun muassa seuraavista asioista:

• yhtiön toimintaperiaatteista, hallinnosta, päätöksenteosta
• yhtiön osakkeiden omistuksesta ja luovuttamisesta
• rahoituksesta ja varojenjaosta
• sekä osapuolten välisistä suhteista hyvinvointialueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi  

Yhtiön hallitus

Yhtiön jäsenet valitaan yhtiökokouksessa. Osakassopimuksen mukaan valtio saa nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja hyvinvointialueet yhteensä kuusi (6) jäsentä. Nimitykset toteutetaan siten, että Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet saavat nimittää yhdessä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja muihin yhteistyöalueiseen kuuluvat hyvinvointialueet saavat kukin yhdessä nimetä hallitukseen yhden (1) jäsenen.

Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä kuuluvat Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen. Siihen kuuluvat myös Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

Kunkin yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kesken sovitaan yhtiökokoukselle esitettävistä henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajuus perustuu rotaatioon hyvinvointialueiden, (ml. Helsingin kaupunki ja HUS-kuntayhtymä) kesken ja varapuheenjohtajan nimeää pysyvästi valtio.

Ottaen huomioon, että yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on lakisääteisen käyttövelvoitteen toteuttaminen ja että lähtökohtaisesti vain tähän liittyvät maksuvelvoitteet jakautuvat omistusosuuksien mukaan, kaupunki ei ole tunnistanut tarvetta nimetä tässä vaiheessa omaa jäsenehdokasta yhteiseen keskusteluun Etelä-Suomen yhteistyöalueen kanssa.

Osakassopimuksen muita näkökohtia ja vaikutuksia

Yhtiö on nk. sidosyksikkö, jonka hankinnat ovat osakkaiden kannalta nk. in house -hankintoja. Osakkaiden valtaa käytetään yhtiökokouksessa sekä myöhemmin perustettavassa asiakasneuvottelukunnassa. Osakkeet on jaettu kahteen sarjaan, joista toisessa valtio omistaa sarjan ainoan V- osakkeen ja sen myötä saa veto-oikeuden mm. yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ja ehtoisen lainanoton hyväksymiseen. Sillä ei kuitenkaan ole oikeutta varojen jakamiseen yhtiöstä. Toinen osakesarja, H-osakkeet, jakautuvat hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-kuntayhtymän kesken.

Osakassopimuksen mukaan hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä sekä valtio voivat antaa osaamiskeskukselle lakisääteisten tehtävien lisäksi myös muita toimitila- tai kiinteistöhallintoa koskevia tehtäviä. Mikäli sellaisia tarpeita myöhemmin ilmenisi, niiden järjestämisestä sovitaan erikseen.

Samoin, jos yhtiö osakassopimukseen perustuen alkaisi tuottaa hankintalainsäädännön puitteissa palveluja myös ulkopuolisille tahoille, palvelut tulee tuottaa markkinaehtoisesti ja niiden tulee kattaa kaikki niistä aiheutuvat kustannukset. Vastaava koskee myös tuotettaessa palveluita tytäryhtiöiden tai osakkuusyhtiöiden kautta. Helsingissä ei ole tällaisia tytäryhtiöitä eikä ainakaan toistaiseksi ole tunnistettu tarvetta käyttää perustettavaa yhtiötä muuhun kuin sen lakisääteisiin tehtäviin.

Esityksen muista vaikutuksista esittelijä toteaa kaupunkiympäristön toimialalta saatuun selvitykseen perustuen, että yhtiön rahoitus koostuu osakkeiden määrään perustuvista käyttömaksuista, joiden Helsingin 8 % omistusosuuden perusteella arvioidaan olevan vuosittain noin 640 000 euroa, ja jotka osoitetaan sosiaali- ja terveystoimialan talousarviossa.

Valtakunnallinen sotepe-tilatietojärjestelmä tulee perustumaan Modulo-ohjelmistoon, minkä lisäksi kaupunkiympäristön toimiala ylläpitää Siilo-nimistä omaa järjestelmää, jossa ovat kaikki kaupungin omistuksessa olevat toimitilat. Saadun selvityksen mukaan järjestelmiä pyritään integroimaan niin, ettei päällekkäistä ylläpitotyötä aiheettomasti synny.

Esityksen valmistelu on tapahtunut yhdessä kaupunginkanslian konserniyksikön ja oikeuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunkiympäristötoimialan kanssa.

Koska osakkeiden siirtojen ja yhtiön perustamisen tulee tapahtua 1.1.2023 mennessä, esittelijä esittää, että konsernijaosto tarkastaa pöytäkirjan tämän asiakohdan osalta heti.

Päätös tullut nähtäväksi 16.11.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.