Toivomusponsi, psykologin avun määrän lisääminen kouluissa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponnesta koskien psykologin avun määrän lisäämistä kouluissa:

”Toivomusponnessa pyydetään selvittämään mahdollisuutta lisätä psykologin avun määrää kouluissa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta näkee ensisijaisena toimenpiteenä huolehtia siitä, että kouluissa toimivien psykologien määrä vastaa lakisääteistä mitoitusta ja vakanssit saadaan täytettyä. Tarkempi lisäresurssitarve selviää vuoden 2023 aikana. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin pystytään vastaamaan myös tehostamalla moniammatillista yhteistyötä ja jatkamalla lapsille ja nuorille suunnattujen mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Opiskeluhuollon psykologipalveluiden nykytilanne

Helsingissä opiskeluhuollon palveluiden järjestämisvastuu on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla, mutta opiskeluhuollon palveluista psykologi- ja kuraattoripalvelut tuotetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Helsinki on aikaisemmin lisännyt kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien psykologien määrää muun muassa hankerahojen ja tarveperustaisen rahoituksen avulla. Hankkeiden avulla palkatut psykologit jäävät jatkossa pois, mutta samaan aikaan on säädetty lakisääteinen mitoitus koulun psykologipalveluille. Säädetty mitoitus, eli yksi psykologi 780 oppilasta kohden, on lähellä Helsingin nykytilaa. Perusopetukseen ja toiselle asteelle palkataan psykologeja lakisääteisen mitoituksen edellyttämä määrä. Tarkempi lukumäärä selviää oppilasmäärän tarkentuessa. Psykologien palveluiden saatavuus kouluissa paranee siis jatkossa.

Psykologien saatavuuteen liittyy haasteita, joita ratkaistaan yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan välillä. Mielenterveystyöhön osallistuvat useat ammattiryhmien edustajat. Onkin tärkeää huomioida esimeriksi kuraattorien, terveydenhoitajien tai toisella asteella työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien merkittävä työpanos lasten ja nuorten mielenterveystyön edistämisessä. Myös hyvä opettaja tuo lapsen elämään turvaa ja hyvän aikuisen mallin. Tämä tukee osaltaan lasten ja nuorten mielenterveyttä

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi pyrkii jatkuvan kehittämisen periaatteella jo nykyisellään selkeyttämään ja tehostamaan lasten ja nuorten mielenterveystyötä sekä Helsingin sisäisesti että HUSin kanssa. Työskentely on tähän mennessä pitänyt sisällään esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjujen kuvausten laatimista ja nuorille sopivien matalan kynnyksen Mieppi-palvelujen avaamista. Lisäksi lastenpsykiatrinen yksikkö Leppiksen toimintaa on kehitetty. Palveluissa on myös otettu käyttöön HYVÄ (Hyvinvointia yhdessä) -malli, jonka avulla saadaan parannettua yhteistä käsitystä siitä, mistä asioista lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu. Työntekijöitä on lisäksi koulutettu laajasti erilaisiin interventiomenetelmiin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Suomessa lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Osa lapsista ja nuorista kohtaa kuitenkin elämänsä aikana ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitsee ulkopuolisen ammattilaisen tukea. Varmistamalla psykologien palveluiden riittävä saatavuus ja lakisääteisen mitoituksen toteutuminen kouluissa, pystytään vastaamaan paremmin lasten ja nuorten erilaisiin palvelutarpeisiin, jatko-ohjaamaan heitä tarvitsemiinsa palveluihin sekä ennaltaehkäisemään moninaisten ongelmien syntyä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen vaatii onnistuakseen kuitenkin myös moniammatillista yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä selkeitä ja tehokkaita palveluketjuja psykologien työn rinnalle.”

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi toivomusponteen seuraavan lausunnon:

Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla on ongelmia. Nämä ongelmat myös kasautuvat, joten samalla nuorella voi olla sekä mielenterveys- että lastensuojelullisia vaikeuksia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt selkiyttämään lasten ja nuorten mielenterveystyötä sekä kaupungin sisäisesti että HUS:in kanssa. On esimerkiksi laadittu lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjujen kuvauksia, avattu myös nuorille sopivia matalan kynnyksen Mieppi-palveluja ja lisäksi on avattu kaupungin oma lastenpsykiatrinen yksikkö. On myös otettu käyttöön CA (common assessment) -malli, jonka avulla saadaan parannettua yhteistä käsitystä siitä, mistä aineksista lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu.

Helsinki on aiemmin lisännyt kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien psykologien määrää mm. hankerahojen ja tarveperustaisen rahoituksen avulla. Opiskeluhuollon palvelut hoidetaan jatkossakin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta käsin, mutta rahoitus tulee valtion soterahoituksesta. Aiempien hankkeiden kautta ei ole voitu enää palkata psykologeja, mutta tilannetta helpottaa se, että valtioneuvosto on samaan aikaan säätänyt sitovan mitoituksen koulun psykologipalveluille. Mitoitus yksi psykologi/780 oppijaa on aika lähellä Helsingin aiempaa tilannetta. Perusopetukseen ja varsinkin toiselle asteelle tulee tätä kautta 1.8.2023 alkaen muutamia psykologien lisävakansseja. Näin ollen voidaan sanoa, että psykologien saatavuus paranee jatkossakin jossain määrin. Tarveperusteisuutta on syytä tarkastella jatkossa alueilla, joissa psykologityövoiman tarve on erityisen suuri.

Psykologien saatavuudessa on valtakunnallisia ongelmia, jotka näkyvät jossain määrin myös Helsingissä. Kaskon ja Sotepen yhteistyössä mietitään keinoja psykologien saatavuuden parantamiseen.

Mielenterveystyössä voi toimia myös muita ammattihenkilöitä kuin psykologeja. Onkin tärkeää huomioida myös esimeriksi kuraattorien, terveydenhoitajien tai psykiatristen sairaanhoitajien työpanos lasten ja nuorten mielenterveystyön edistämisessä. Myös hyvä opettaja tuo lapsen elämään turvaa ja hyvän aikuisen mallin. Tämä tukee osaltaan lasten ja nuorten mielenterveyttä.

Koulun aikuisten hyvällä yhteistyöllä ja siihen sisältyvällä koulun psykologityöllä on merkittäviä terveysvaikutuksia.