Hankinta, Jätkäsaaren liikenteen hallintaan liittyvän Smart Junction -hankkeen tutkimus- ja kehityspalvelut, kaupunkiympäristön toimiala

Vs. tietohallintopäällikkö päätti hankkia tutkimus- ja kehittämispalveluhankintana Conveqs Oy:ltä Smart Junction -hankkeeseen liittyvän liikennevalo-ohjauksen pilotoinnin kehittämistyön ja muita hankkeeseen liittyviä erikseen tilattavia täydentäviä asiantuntijapalveluita, sekä hankkeessa liikennetiedon hallintaan käytettävien taustajärjestelmien ja mittauslaitteistojen ylläpito-, tuki- ja huoltopalveluita. Hankinnan arvo on arviolta enintään 196 120 euroa (alv 0 %).

Hankintasopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta kun osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintaa koskevan erillisen kirjallisen sopimuksen. Sopimus on voimassa määräaikaisena vuoden 2025 loppuun saakka. Tilaajalle on varattu mahdollisuus irtisanoa sopimus kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Hankinnan kohde ja hankintamenettely

Kaupunkiympäristön toimiala on mukana vuonna 2019 aloitetussa Smart Junction -älyliikennehankkeessa, jonka tavoitteina on ollut muun muassa avoimen datan tuottaminen sekä liikenteen hallinnan parantaminen ja liikennevalo-ohjauksen kehittäminen Jätkäsaaren alueella.

Hanketta on tehty vaiheittain kokeiluluonteisesti yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston ja Conveqs Oy:n kanssa. Tähän mennessä hankkeessa on muodostettu Satamasta Länsiväylälle kulkevasta tie- ja logistiikkayhteydestä niin sanottu digitaalinen kaksonen simulointien, kokeilujen, tutkimuksen ja liikenteenohjauksen tarpeisiin. Jätkäsaaren alueelle on asennettu 17 kameraa ja tutkaa ja niihin liittyvät laitteistot, lisäksi kuudesta liikennevaloliittymästä kerätään tilatietoja.

Tässä vaiheessa hanketta on koettu tarkoituksenmukaiseksi yhdistää Smart Junction -hankkeeseen liittyviä tutkimus- ja kehittämistyyppisiä Conveqs Oy:ltä tilattavia palveluita yhdeksi kolmivuotiseksi määräaikaiseksi sopimukseksi, mikä helpottaa jatkokehityspalveluiden tilaamista ja tilaaja-toimittaja-yhteistyötä.

Hankkeen jatkokehityspolkuja ovat erityisesti valo-ohjauksen kehittäminen, verkottuneen liikenneympäristön kehittäminen ja liikenteen palvelut. Kukin polku etenee ajallisesti niin, että aluksi toteutetaan verraten yksinkertaisia toiminnallisuuksia, ja alustan kehittyessä voidaan siirtyä yhä monipuolisempiin ja haastavampiin toteutuksiin.

Hankintaan ei sovelleta hankintalakia, sillä kyse on pääosin hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 9 §:n 13 kohdan mukaisesta hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä tutkimus- ja kehittämispalveluiden hankinnasta.

Hankinnan kustannukset

Liikennevalo-ohjauksen pilotointiin liittyvän kehityshankkeen kiinteä hinta on 70 000 euroa. Muiden erikseen tilattavien jatkokehityspalveluiden ja muiden asiantuntijapalveluiden arvoksi on arvioitu 36 kuukauden sopimuskauden ajalta laskettuna enintään 105 000 euroa.

Sovellusten ylläpito-, tuki- ja käyttöpalveluiden hinta on 170 euroa kuu-kaudessa, 36 kuukauden sopimuskaudelta laskettuna yhteensä 6 120 euroa.

Laitteiden erikseen tilattavien ylläpito- ja huoltopalveluiden arvoksi on arvioitu 36 kuukauden sopimuskauden ajalta laskettuna enintään 15 000 euroa.

Koko määräaikaisen sopimuskauden ajalta lasketut ennakoidut kustannukset ovat siten yhteensä enintään 196 120 euroa (alv 0 %).

Hankinnan kilpailuttamatta jättämisen perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 9 §:n 13 kohdan mukaan lakia ei sovelleta lain liitteessä A tarkoitettuja tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeviin hankintoihin, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

Hankintalain 7 §:n 2 momentin mukaan hankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja ja lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä hankintoja koskevaan sopimukseen sovelletaan tätä lakia, jos sopimuksen pääasiallisena kohteena ovat tämän lain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat ja jos sopimuksen osia ei voida objektiivisesti erottaa toisistaan. Jos sopimuksen tässä momentissa tarkoitetut osat erotetaan lain soveltamisalaan kuuluviin ja sen ulkopuolelle jääviin osiin erillisiksi sopimuksiksi, tätä lakia sovelletaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaan hankintasopimukseen. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan mutta sopimusta ei jaeta erillisiksi osiksi, sovelletaan sopimukseen tätä lakia riippumatta sopimuksen pääasiallisesta kohteesta.

Edellä mainitusta tutkimus- ja kehittämispalveluita koskevan 9 §:n 13 kohdan poikkeussäännöksestä todetaan hallituksen esityksessä HE 108/2016 sivulla 96 seuraavaa:

”Soveltamisalasta olisivat käytännössä poissuljettuja esimerkiksi julkisten tiedeyhteisöjen, kuten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ja yksityisten tahojen yhteisesti rahoittamat tutkimusohjelmat. Myös muiden hankintayksiköiden tutkimusyhteistyö yksityisten tahojen kanssa kuuluisi poikkeuksen piiriin säännöksen edellytysten täyttyessä. Lainkohdassa tarkoitettujen tutkimushankkeiden tunnistamisessa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös tutkimuksen avoimuus ja tutkimuksen hyödynnettävyys mahdollisimman laajasti.

Hankintalaki tulisi sovellettavaksi lähinnä vain hankintayksikön täysin maksamaan ja yksinomaan hankintayksikön käyttöön tulevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Alihankintatyyppistä tutkimusta ovat muun muassa selvästi olemassa olevat palvelut, kuten laboratorio-, mittaus- ja testauspalvelut sekä tavanomaiset konsultointipalvelut, jotka voidaan hankkia useammalta eri toimittajalta. Näissä hankintayksikkö määrittelee yksin hankittavan palvelun sisällön ja vastaa kustannuksista kokonaisuudessaan.

Lain soveltamisen ulkopuolelle jäisi yhteistyöluontoinen tutkimus, jossa molemmat osapuolet osallistuvat tutkimuksen tai kehityshankkeen sisällön määrittelemiseen ja sen rahoittamiseen, jakavat riskin tutkimus- ja kehittämistoiminnan onnistumisesta ja saavat tutkimuksen tulokset käyttöönsä. Hankintayksiköiden normaalit tavara- ja palveluhankinnat kuten asiantuntijapalvelujen, kehittämispalvelujen ja konsultointipalvelujen hankinnat olisivat lain kilpailuttamissäännösten piirissä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten näennäinen jakaminen tai pelkästään symbolinen osallistuminen palveluntarjoajalle suoritettuun korvaukseen eivät kuitenkaan oikeuttaisi poikkeuksen soveltamiseen.”

Tässä tapauksessa kyse on älyliikennehankkeesta, jossa ovat kaupunkiympäristön toimialan lisäksi kiinteästi mukana Aalto-yliopisto ja Conveqs Oy. Hankkeen tarkoituksena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja Jätkäsaaren liikenteeseen ja sen ohjaamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, sekä tuottaa liikennetietoa muun muassa liikennetutkimusta varten.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana kehittämässä liikennetiedon keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liittyviä uudenlaisia menetelmiä, ja heille on tarkoitus luovuttaa hankkeen puitteissa kerättävää Jätkäsaaren alueen liikennetietoa hyödynnettäväksi edelleen liikennetutkimuksessa. Muun muassa EU on myöntänyt Aalto-yliopistolle ja Conveqs Oy:lle vuosiksi 2023-2025 Horisontti-rahoituksen SmartEdge-tutkimushankkeeseen, jonka toteuttamisessa on suunniteltu käytettävän Jätkäsaaren alueen liikennetutka- ja kamerajärjestelmällä tuotettavaa liikennetietoa.

Helsingin kaupunki on solminut Aalto-yliopiston kanssa vuosien 2020-2025 ajaksi strategisen kumppanuussopimuksen. Lisäksi kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt Aalto-yliopiston kanssa käsillä olevasta Smart Junction -tutkimus- ja kehittämishankkeesta erillisen yhteisymmärryspöytäkirjan 14.12.2022 (liiteenä). Yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti Aalto-yliopisto osallistuu myös hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn.

Conveqs Oy on puolestaan kehittänyt ja ylläpitänyt hankkeessa liikenne-tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen tarvittavia järjestelmiä ja laitteistoja. Myös Conveqs Oy:n osalta hankkeen vastuuhenkilöillä on soveltuva koulutus sekä laaja-alaista kokemusta ja erityisosaamista älyliikenteeseen liittyvästä tutkimus- ja kehitystyöstä, ja siten valmiudet tutkimustyöhön rinnastuviin asiantuntijatehtäviin.

Edellä mainituin perustein hankkeen puitteissa tehtävä liikennetiedon keräämiseen ja hyödyntämisen liittyvä erityislaatuinen tutkimus- ja kehittämistyö sekä tämän toiminnan tuloksena syntyneiden liikennetiedon, järjestelmien, rajapintojen ja mittauslaitteiden ylläpito on ainakin pääasiassa sellaista monenvälistä tutkimus- ja kehittämispalvelua, jota hankintalain 9 §:n 13 kohdan poikkeussäännöksessä tarkoitetaan.

Hankintalain T&K-poikkeuksen soveltamisen edellytyksenä on lisäksi se, etteivät hankittavien tutkimus- ja kehittämispalveluiden hyödyt koidu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi.

Tältä osin on todettava, että hankintayksikön ohella muun muassa Aalto-yliopisto hyötyy konkreettisesti tutkimus- ja kehityspalveluiden tuloksista, sillä Aalto-yliopistolla on käynnissä ja käynnistymässä tutkimushankkeita, joissa tarvittavaa liikennetietoa kerätään ja jaetaan nimenomaisesti Smart Junction -hankkeen puitteissa kehitettävän ainutlaatuisen järjestelmä- ja laitekokonaisuuden avulla.

Tutkimus- ja kehitystyön tulosten avoimuuden ja niihin liittyvien oikeuksien osalta on huomioitava, että tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin liittyvää anonyymia liikennetietoa jaetaan avointen rajapintojen kautta Aalto-yliopiston lisäksi esimerkiksi poliisille ja muille kolmansille osapuolille. Tältä osin hankkeen tulokset hyödyttävät konkreettisesti useampia eri tahoja, jotka tarvitsevat toiminnassaan reaaliaikaista liikennetietoa. Myös anonymisoimattomien aineistojen (esimerkiksi liikennekamerakuva) käyttöön on mahdollista myöntää lupa tiedonhallinta- ja tietosuojalainsäädännön edellytysten täyttyessä.

Lisäksi Conveqs Oy:lle myönnetään tarvittavat IPR-oikeudet käyttää ja jatkokehittää hankkeessa kehitettäviä sovelluksia ja teknisiä ratkaisuja myöhemmin omiin liiketoiminnallisiin tarkoituksiinsa. Tältä osin hankeen puitteissa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö voi hyödyttää myös Conveqs Oy:n liiketoimintaa muullakin tavalla kuin hankintayksikön palveluiden suorittamisesta maksaman suoran rahallisen vastikkeen muodossa. Hankkeessa syntyvät ohjelmistokomponentit ja tekniset ratkaisut pyritään mahdollisuuksien mukaan myös julkaisemaan mahdollisimman laajasti avoimen lähdekoodin lisenssiehdoin, minkä ansiosta myös muut kuin hankkeeseen osallistuvat tahot voivat ainakin osittain hyödyntää hankkeen lopputuloksia esimerkiksi erilaisten älyliikennesovellusten kehityksessä.

Edellä mainituista seikoista johtuen on katsottava, että vaikka kaupunkiympäristön toimiala vastaa yksin Jätkäsaaren liikennekamera- ja -tutkajärjestelmän kehittämisen suorista taloudellisista kustannuksista, myös muut tahot kuin hankintayksikkö hyötyvät konkreettisesti tutkimus- ja kehitystyön tuloksista. Kyse ei ole siten sellaisesta hankintayksikön kokonaan korvaamasta ja yksinomaan hankintayksikköä hyödyttävästä tutkimus- ja kehityspalvelusta, joka kuuluisi hankintalain 9 §:n 13 kohdan mukaan hankintalain soveltamisalaan.

Liikennetiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien tutkimus- ja kehittämispalveluiden voidaan katsoa olevan tässä tapauksessa hankinnan pääasiallinen kohde. Tutkimus- ja kehittämistyö sekä siihen liittyvien järjestelmien ja laitteistojen kehittäminen ja ylläpito muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, josta ei ole objektiivisesti erotettavissa erikseen hankintalain piiriin kuuluvia osioita siten kuin hankintalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetaan. Hankinnan kohde jää siten hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Valtiontukiarviointi

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja virastojen on kaikkien sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, joilla kaupunki kanavoi varoja yrityksiin, selvitettävä ennakkoon tuen hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta sekä sisällytettävä kyseinen valtiontukiarviointi asiaa koskevaan päätökseen.

Hankinnassa on kyse lähtökohtaisesti vastikkeellisen palvelun suorittamisesta, eikä valtiontuesta yritykselle. Kuitenkaan hankintaa ei kilpailuteta, joten hankinnalle ei ole määriteltävissä tarkkaa kilpailutettua markkinahintaa ja siten on mahdollista, että osa hankinnasta olisi katsottavissa tosiasiallisesti tueksi yritykselle. Tästä syystä hankinnasta on suoritettava valtiontukiarviointi.

Valtiontukiarvioinnin osalta on todettavissa, että hankinnan kustannukset tai hinnoittelu eivät poikkea esimerkiksi normaalista ohjelmistokehityksen kustannustasosta. Esimerkiksi sovellettavaa ohjelmistokehityksen tuntihintaa ei ole pidettävä markkinakäytännöstä poikkeavana hintana erityisasiantuntemusta vaativalle ohjelmistokehitystyölle. Conveqs Oy on myös esittänyt asiasta oman arvionsa, jonka mukaan tarjottujen palveluiden hinnat eivät poikkea markkinakäytännöistä.

Myöskään suunnitellut sopimusehdot T&K-palveluiden lopputuloksiin liittyvien IPR-oikeuksien jakamisesta tilaajan ja toimittajan välillä eivät poikkea ohjelmistokehityspalveluihin yleisesti sovellettavien JIT 2015-vakioehtojen IPR-oikeuksia koskevista ehdoista. Lisäksi palveluiden lopputuloksia pyritään julkaisemaan mahdollisuuksien mukaan avoimen lähdekoodin lisenssiehdoin, mikä helpottaa myös muiden yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää lopputuloksia omassa toiminnassaan.

Siten on todettavissa, ettei hankintaan liittyvä sopimusjärjestely sisällä tosiasiallista valtiontukea yritykselle. Lisäksi voidaan huomioida, että arvio koko hankkeen yhteenlasketuista kustannuksista jäisi joka tapauksessa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 vähämerkityksisille valtiontuille määritellyn 200 000 euron de minimis -kynnyksen alle.

Tietojen rajapintaluovutusta koskeva päätös

Tämä päätös ei sisällä ratkaisua luovuttaa henkilötietoja sisältäviä tietoaineistoja, kuten liikennekamerakuvaa, Aalto-yliopistolle tai muille kolmansille tahoille.

Aalto-yliopiston kanssa tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan 14.12.2022 mukaisesti anonymisoimatonta liikennetietoa yksittäisiin tutkimuksiin tarvitsevat tutkijat tekevät tietoaineistojen luovutuksesta erikseen hakemuksen kaupunkiympäristön toimialalle. Tietojen luovutuksista päättää liikennekamerajärjestelmään liittyvästä henkilörekisteristä vastaava viranhaltija.

Sopimuksen syntyminen

Toimittajalta tarkastetaan ennen sopimuksen allekirjoittamista Helsingin kaupunkikonsernin harmaan talouden torjuntaohjeen mukaiset selvitykset ja rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 8 momentissa ja 6 b §:ssä tarkoitetut rikosrekisteriotteet hankintalain mukaisten poissulkemisperusteiden selvittämiseksi.

Hankintasopimus tulee voimaan, kun sopimus on allekirjoitettu. Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2025 saakka. Tilaajalle on varattu mahdollisuus irtisanoa sopimus kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Luonnokset sopimuksesta ja sen olennaisimmista liitteistä ovat hankintapäätöksen liitteenä.

Viranhaltijan toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita (10 luku 1 § 3 momentti 3 kohta). Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen (Kylk 20.9.2022 § 507) mukaan tietohallintopäälliköllä on hankintavaltuudet enintään 1 000 000 euron suuruisiin ICT-hankintoihin. Vs. tietohallintopäällikkö on näin ollen toimivaltainen päättämään hankinnasta.