Sopimus Uudenmaan työllisyyspalveluiden palvelutietovarannon käyttöoikeuksien myöntämisestä sekä jatkokehitysvaiheen työn- ja kustannustenjaosta

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ja Espoon, Vantaa, Keravan, Raaseporin, Hangon ja Porvoon kaupunkien välisen yhteistyösopimuksen työllisyyspalveluiden palvelutietovarannon käyttöoikeuksien myöntämisestä sekä jatkokehitysvaiheen työn- ja kustannustenjaosta.

Yhteistyösopimuksen allekirjoittaa kansliapäällikkö.

Yhteistyösopimuksessa tarkoitetut hankintalain 16 §:n mukaiset hankintapäätökset ja -sopimukset Helsingin kaupungin ja palvelutoimittajien välillä syntyvät myöhemmin erikseen Helsingin kaupungin puitesopimusjärjestelyssä (HEL 2020-007419) noudatettavan menettelyn mukaisesti.

Uudenmaan työllisyyspalveluiden palvelutietovaranto kokoaa yhdelle digitaaliselle alustalle kaikki seudun työllistymistä edistävät palvelut elämäntilanneperustaisesti, jotta palvelujärjestelmän käyttö ja vaikuttavuus työllisyydenhoidossa tehostuvat. Uudellamaalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan, Keravan, Porvoon, Raaseporin ja Hangon kaupungit. Niiden vastuulla on noin 90 000 työnhakijaa sekä yli 800 heitä palvelevaa viranhaltijaa tai valtiolta siirtynyttä virkamiestä. Työnhakijoille tarjottavia palveluita on noin 500, jolloin niitä koskevien tietojen ylläpito ja hallinta sekä eri asiakkaiden tarkoituksenmukainen ja yksilöllinen ohjaaminen niiden piiriin edellyttävät digitaalisia apuvälineitä työllisyyspalveluiden henkilöstön käyttöön.

Aiemmin hajanaisen ja pirstaleisen palvelutiedon yhdelle alustalle kokoava hanke on ollut valtakunnallisesti merkittävä, ja sen avulla on toteutettu työllisyyden edistämisen kuntakokeiluiden keskeistä tavoitetta eri hallinnonalojen palveluiden yhteensovittamisesta työnhakijoiden työllistymisen sekä työmarkkinoiden kohtaannon edistämiseksi. Helsingin johtaman hankkeen avulla on samalla tuettu laajasti Uudenmaan koulutuksenjärjestäjiä sekä yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia asiakasohjauksen sujuvuuden ja palveluiden korkean käyttöasteen varmistamisessa.

Yhteistyösopimus mahdollistaa kehitetyn digitaalisen ratkaisun hyödyntämisen Uudellamaalla kuntakokeilujen loppuun asti, mutta se tukee samalla pysyvän järjestämisvastuun valmistelua. Palvelutietovaranto edellyttää jatkossakin merkittävää kehittämistä toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksia ennakoiden. Tulevaisuudessa on tärkeää voida huomioida uudet asiakastarpeet, säädösmuutokset sekä TE2024-tietojärjestelmäkehitystyö Uudenmaan työllisyyspalveluiden palvelutietovarannon jatkokehityksessä. Sopimuksellisella yhteistyöllä ja sovelluskehityksellä varmistetaan, että ratkaisu palvelee myös tulevaisuudessa laajasti työllisyyspalveluiden työntekijöitä, asiakkaita ja palveluntuottaja.

Uudenmaan yhteinen palvelutietovaranto mahdollistaa keskipitkällä aikavälillä ratkaisun yhdistämisen KEHA-keskuksen kehittämis- ja ylläpitovastuulla olevaan työvoimapalveluiden asiakastietojärjestelmään. Tämän jälkeen yksittäisten palveluiden asiakaskohderyhmäkohtaisesta vaikuttavuudesta ja palveluiden käytön tuloksellisuudesta olisi käytettävissä nykyistä paljon tarkempaa tietoa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että esitetyssä muodossaan julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto tulee kasvattamaan suurten kaupunkien taloudellisia riskejä kasvavien etuusmenovastuiden vuoksi. Lisäksi Helsingin kaupungille on tulossa laskennallisia määrärahoja työllistymistä edistävien palveluiden hankintaan vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja, joiden vaikuttava käyttö ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen edellyttävät tehokasta palveluohjausta sekä palveluohjauksen tuloksellisuudesta kertovaa riippumatonta dataa.

Julkisia työvoimapalveluita koskeva järjestämisvastuun siirto (HE 207/2022 vp) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Vaikka kuntapohjaisen järjestämisvastuun tarkoituksena on lisätä palveluiden paikallisuutta, seudullinen ja kuntarajat ylittävä yhteistyö on tarpeen silloin, kun sillä voidaan lisätä kustannustehokkuutta sekä asiakas- ja sidosryhmähyötyjä. Digitaalisen palvelutietovarantoratkaisun toteuttaminen yhdessä sekä vähentää vastaavan ratkaisun kehittämisestä yksin aiheutuvaa kustannustaakkaa että lisää palveluntuottajien sitoutuneisuutta kehitettyyn ratkaisuun, sillä ylläpitämällä palvelukuvauksiaan vain yhdellä alustalla ne tavoittavat samalla kaikki seudun työnhakijat. Valtakunnalliset tietovarantoratkaisut eivät rakenteellisella tasolla ole riittäviä työllisyyspalveluiden asiakasohjauksen varmistamiseksi eikä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksella toistaiseksi ole suunnitelmia kehittää Uudenmaan palvelutietovarantoa toiminnallisuuksiltaan vastaavaa ratkaisua.

Yhteistyösopimuksen kattamalla sopimuskaudella 1.1.2023−31.8.2024 rakennetaan Uudenmaan alueen tulevien kuntapohjaisten työvoimaviranomaisten toimintamallit sekä organisaatiot. Siksi myös työnhakijoiden ja palveluiden kohtaantoa tukeva yhteistyö kannattaa ajoittaa samalle ajanjaksolle. Kun julkisten työvoimapalveluiden järjestämistavat Uudellamaalla ovat selvinneet sopimuskauden loppuun mennessä, osapuolet voivat sopia yhteistyöstä ja vastuista myös pysyvää järjestämisvastuun siirron jälkeistä aikaa koskien.

Helsingin kaupunki olisi yksinään sopimuskumppani suhteessa sen puitejärjestelyn mukaisesti hankittaviin palvelutietovarannon jatkokehitysvaiheen palvelutoimittajiin. Todennäköiset toimittajat ovat Helsingin kaupungin puitesopimuksen mukaisessa ensisijaisuusjärjestyksessä Sitowise-Vincit (2113034–9) ja Citrus Solutions Oy (3222538–6). Muut kunnat hankkivat palvelun Helsingin kaupungilta hankintalain 16 §:n mukaisena hankintana toiselta hankintayksiköltä. Horisontaalisen yhteistyön perusteena on se, että kyseessä on lakisääteiseen julkiseen työvoimapalveluun kuuluvasta kiinteästä liitännäispalvelusta, jolla toteutetaan yhteisesti ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 4 §:ssä 2–4 momenteissa tarkoitettuja tehtäviä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 2 momentin 17 kohdan mukaan kansliapäällikkö päättää mitkä hankinnat kaupungissa toteutetaan yhteishankintoina.