Valtuustoaloite, nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisy

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Ajak Majokin ja 24 muun valtuutetun nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisyä koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää Nuoren läheltä -mallia keinona ehkäistä ja puuttua oireilevien nuorten tekemiin rikoksiin ja väkivaltaisuuksiin.

Aloitteessa esitetään, että kehittämällä Nuoren läheltä -mallia Helsinki pyrkii hyödyntämään monikulttuurisissa yhteisöissä jo olemassa olevaa osaamista oireilevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mallissa palkataan nuorten ja nuorten huoltajien välillä olevan sukupolven aikuisia toimimaan sillanrakentajina oireilevan nuoren, huoltajien sekä sosiaali- ja viranomaistyöntekijöiden välillä.

Aloitteessa katsotaan, että rangaistusten kiristäminen ja rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskeminen eivät tuota toivottua tulosta. Asiantuntijat ovat painottaneet pehmeiden keinojen vaikuttavuutta alle 15-vuotiaiden nuorten kohdalla. Pehmeitä keinoja ovat muun muassa nuoren tukemista jo varhaisessa vaiheessa, kodin ja yhteisön avulla, sosiaalityön välineillä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että aloitteessa on nostettu esille tärkeä tarve kehittää uudenlaisia keinoja nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumiseen. Aloitteessa mainitulle kohderyhmälle ollaan kehittämässä uusia tukitoimia sekä sosiaali- ja terveystoimessa että järjestökentässä. Käynnistymässä olevissa hankkeissa on huomioitu aloitteessa mainitut tärkeät periaatteet.

Kestävän kasvun hanke maahanmuuttajanuorille

Sosiaali- ja terveystoimi käynnistää sosiaali- ja terveysministeriöltä saamallaan Kestävän kasvun-hankkeen noin 1,4 miljoonan euron rahoituksella vuonna 2023–2025 hankkeen, jonka kohderyhmänä ovat lastensuojelun asiakkaana olevat maahanmuuttajataustaiset alaikäiset nuoret ja heidän perheensä Itä- ja Pohjois-Helsingin alueilla. Asiakkaaksi ohjataan alaikäisiä nuoria, joiden tilanteesta on jo vakavaa lastensuojelullista huolta. Kohderyhmän nuorilla on haasteita esimerkiksi päihteiden, mielenterveyden ja koulunkäynnin kanssa, eivätkä heidän vanhempansa ja läheisverkosto kykene tukemaan nuorta tilanteen vaativalla tavalla johtuen vanhempien omaan toimintakykyyn liittyvistä haasteista, kuten palvelujärjestelmän ja kielen heikosta ymmärtämisestä ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä ennakkoluuloista ja stigmasta.

Kehitettävä toimintamalli on monialainen ja moniammatillinen, jotta perheet voisivat saada samalta tiimiltä apua räätälöidysti ja kokonaisvaltaisesti ja näin voitaisiin varmistaa, että koko perhe saa avun tilanteeseen. Nuorille ja perheille tarjotaan heidän tarpeisiinsa räätälöityä monialaista ja perheen toimintaympäristöihin jalkautuvaa tukea muun muassa lastensuojelun, aikuissosiaalityön, nuorisoaseman työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä. Tukea tarjotaan nuoren sekä vanhemman omiin sekä perheen yhteisen vuorovaikutuksen haasteisiin. Hankkeessa pyritään löytämään uusia, vaikuttavia työmenetelmiä maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden auttamiseen ja sijaishuollon tarpeen ehkäisyyn sekä lisäämään työntekijöiden kulttuurisensitiivistä ymmärrystä ja osaamista, jotta näiden perheiden tarpeisiin osattaisiin vastata paremmin.

Tavoitteena on palkata hankkeeseen monikielisiä työntekijöitä, jotta vanhempien kanssa olisi mahdollista työskennellä heidän omalla kotikielellään ja näin auttaa luottamuksellisen työskentelysuhteen rakentumisessa.

Järjestöyhteistyö

Lastensuojelu tekee tiivistä yhteistyötä myös ennaltaehkäisevää työtä tekevien järjestötoimijoiden kanssa.

Aloitteessa mainittuja periaatteita toteuttava järjestökentän hanke on Sawian, joka on Suomen Pakolaisavun ja Aseman Lapset ry:n yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on katkaista ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten väkivalta- ja rikoskierteitä sekä jengiytymistä ja radikalisoitumista tukemalla heitä ennaltaehkäisevän, monikielisen jalkautuvan nuorisotyön keinoin. Hankkeessa pyritään myös vahvistamaan perheiden, koulujen ja lähiyhteisöjen kasvatustyötä ja lisäämään ammattilaisten osaamista aiheista. Jalkautuvan nuorisotyön lisäksi hankkeessa järjestetään muun muassa kotikäyntejä perheiden tukemiseksi sekä koulutuksia ammattilaisille. Hanketta rahoittaa EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) vuosille 2023–2025. Lastensuojelu ja Sawian-hanke ovat suunnitelleet tekevänsä yhteistyötä muun muassa asiakkaiden ohjaamisessa ehkäisevään työhön ja työmenetelmien kehittämisessä.

Nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö kannattavat nuoren läheltä -mallia ensisijaisesti järjestöavustuksin rahoitettavana toimintana. Erilaisilla järjestöillä ja niiden vapaaehtoisilla, esimerkiksi liikuntaseuroissa, on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä rooli lasten ja nuorten mielekkään toiminnan toteuttamisessa. Järjestöt toimivat usein osana perheiden, asuinalueiden ja yhteisöjen arkea, ja ne tavoittavat todennäköisesti lapsia, nuoria sekä heidän vanhempiaan matalammalla kynnyksellä kuin viranomaiset. Erilaisissa järjestöissä voisi miettiä, miten esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia saataisiin enemmän vapaaehtoisiksi niiden toimintaan ja toimimaan tasavertaisina toimijoina suomalaistaustaisten kanssa. Heidän kauttaan voi olla mahdollista tavoittaa myös lapsia ja nuoria, jotka eivät muuten uskaltaisi tulla mukaan järjestöjen järjestämään toimintaan. Muutosagenteiksi voisi puolestaan rekrytoida sellaisia nuoria aikuisia, jotka ovat asuneet lapsuutensa ja nuoruutensa Suomessa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingissä on käynnistymässä vuonna 2023 uusia hankkeita sekä sosiaali- ja terveystoimen että järjestötoimijoiden tuottamina. Näissä hankkeissa pilotoidaan uusia keinoja ennaltaehkäistä ja puuttua erityisesti alaikäisten nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumiseen. Lautakunta korostaa, että alaikäisten nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi lautakunta kehottaa toimialaa etsimään keinoja pitää huolta tämän työn jatkuvuudesta myös vuonna 2023 alkavien hankkeiden päätyttyä.

Lautakunta kehottaa toimialaa tiedottamaan lautakunnalle sekä Kestävän kasvun hankkeen että Sawian-hankkeen tuloksista hankkeiden loppupuolella.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Panostamalla siihen, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet ja heidän tarpeensa tulevat tunnistetuksi ja vastatuksi entistä paremmin lapsiperheiden palveluissa, voimme lisätä perheiden hyvinvointia, ennaltaehkäistä nuorisorikollisuutta ja vaikuttaa niiden nuorten tilanteeseen, jotka ovat jo ajautumassa rikollisuuden pariin. Tukemalla perheitä moniammatillisesti heidän omalla kielellään heidän omiin toimintaympäristöihinsä jalkautuen tehdään palveluista yhdenvertaisempia ja saavutettavampia kaikille. Auttamalla vanhempia heidän omissa vaikeuksissaan ja antamalla heille psykoedukaatiota nuoren oireilusta, lisätään vanhempien voimavaroja ja mahdollisuuksia auttaa nuorta. Antamalla nuorille ja perheille kokemuksen kuulluksi tulemisesta, lisätään heidän luottamustaan ja osallisuuttaan ympäröivään yhteiskuntaan. Lisäämällä perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kulttuurisensitiivistä ja antirasistista osaamista toiminnan vaikuttavuus kohdistuu myös laajemmalle."

Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkökulmasta aloite, jossa Helsinki kehittää nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisemiseksi Nuoren läheltä -mallin, on tärkeä, mutta se ei sellaisenaan kuulu nuorisolain mukaiseen nuorisotyön perustehtävään. Kuvattu malli kuuluu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tehtävään.

Nuorisopalvelukokonaisuudessa nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuden parissa työskennellään nuorisotyön keinoin, lähestyen sitä yhteisöllisenä ilmiönä. Ehdotettu malli, jossa nuoren kanssa työskennellään yksilöllisesti, olisi merkittävä lisä jo tehtävälle nuorisotyön ennaltaehkäisevälle työlle.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää nuorten ongelmien ja väkivaltaisuuksien eskaloitumisen ennaltaehkäisemiseksi Nuoren läheltä -mallin. Ehdotetussa mallissa oireilevien nuorten ja heidän huoltajiensa välillä olevan sukupolven aikuiset toimivat sillanrakentajina nuorten, huoltajien ja sosiaali- ja viranomaistyöntekijöiden välillä. Aloitteessa todetaan, että näin varmistetaan, että nuori tulee kohdatuksi pehmein keinoin, läheltä, monialaisesti ja tehokkaasti.

Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on tunnistettu huolestuttavana ilmiönä niin Helsingin kuin pääkaupunkiseudun nuorisotyössä. Ilmiötä esiintyy kaikkien nuorten keskuudessa. Tällä hetkellä se näyttäytyy tilastollisesti nousevana erityisesti alaikäisillä nuorilla.

Väkivaltailmiö ei näyttäydy toistaiseksi nuorisotyössä jokapäiväisenä ilmiönä. Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeessa tehtyjen nuorisotyöntekijöiden haastattelujen perusteella näyttäisi siltä, että useimmiten nuorten väkivaltaista käyttäytymistä esiintyy ryhmäilmiönä ja useimmiten samat tekijäryhmät liikkuvat ympäri pääkaupunkiseutua: lopulta on kyse pienestä osasta nuoria, jotka käyttäytyvät väkivaltaisesti.

Väkivaltaisuus liittyy nuoriin yksilöinä, mutta se on vahvasti ryhmädynamiikkaan kytkeytyvä ilmiö. Nuorisotyö keskittyy yhteisölliseen työskentelyyn nuorten kanssa. Väkivaltaisuuden ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi tehdään ja on edelleen tehtävä, monialaista ja laajaa työtä, yksilöllisen työn rinnalla myös yhteisöllisemmin.

Nuorisotyön yhtenä tehtävänä on yhdessä nuorten kanssa tehdä kestävämpää, turvallisempaa ja toimivampaa Helsinkiä. Nuorisopalveluissa kohdennetaan myös voimavaroja heikommassa olevien nuorten tueksi ja työtä tehdään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Enemmän tukea tarvitseville nuorille tarjotaan yksilöllistä tukea, monipuolista kunkin nuoren tilannetta tukevaa toimintaa sekä tarvittaessa ohjausta sopivan avun piiriin. Viime vuosina nuorisopalveluissa on lisätty resursseja etsivään ja jalkautuvaan nuorisotyöhön, jotka osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä ja varmistavat nuorten tarpeisiin vastaavaa työtä.

Nuorisotyö on nuorten hyvinvointia vahvistavaa, ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä. Nuorisotyössä tehdään väkivallan parissa työtä, mutta edelleen on tarvetta vahvistaa ja kehittää toimivia työtapoja. Nuorisopalveluissa on tehty ja tehdään nuorten moninaisuuteen liittyviin tarpeisiin vastaamiseksi työtä muun muassa Nuorten väkivallan ehkäisy -hankkeessa, Moniääninen Helsinki -hankkeessa, Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön hankkeessa ja Ankkuritoiminnan kehittämishankkeessa (ks. näistä tarkemmin oheismateriaalina olevassa liitteessä).

Erityisesti aloitteen teemaan vastaa syksyllä 2022 käynnistynyt pääkaupunkiseudun nuorisotoimien yhteinen Nuorten väkivallan ehkäisy -hanke, jossa kartoitetaan ilmiötä nuorisotyössä pääkaupunkiseudulla, ja jonka tavoitteena on nuorisoväkivallan ennaltaehkäisyn ja väkivaltaan puuttumisen mallien kehittäminen nuorisotyössä pääkaupunkiseudulla. Hankkeen aikana pyritään tunnistamaan nuorisotyön kehittämiskohtia erityisesti väkivaltailmiön näkökulmasta ja kokeillaan uusia malleja organisoida nuorisotyötä vielä enemmän palveluja tarvitsevien nuorten tavoittamiseksi sekä vahvempien yhteisöllisten verkostojen luomiseksi alueilla.

Nuorisotyössä on eri puolella Helsinkiä käytössä myös ART eli Aggression Replacement Training -menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille tai nuorille aikuisille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Osallistujat ovat nuoria, ja usein myös hänen perheensä on mukana työskentelyssä.

Väkivallan kanssa tehtävään työhön tarvitaan edelleen resursseja niin nuorisotyöhön kuin perhetyöhön. Nuoren läheltä -mallin työ nuorten ja perheiden kanssa olisi merkittävä lisä nuorisotyön rinnalle, kuitenkin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toteuttamana. Mikäli perheiden kanssa työskentelyä halutaan lisätä nuorisotyössä, tarvitaan tähän resursseja. Tällä hetkellä nuorisotyössä ei ole väkivallan ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen kaupungin omaa rahoitusta, jolla toiminta pystyttäisiin vakiinnuttamaan osaksi nuorisopalveluiden toimintaa.

Nuoren läheltä -mallin rinnalla on tärkeä vahvistaa nuorisotyön kohtaamistyötä alueilla. Vaikka nuorisotyössä toimitaan myös nuorten perheiden ja yhteisöjen kanssa, varsinainen perhetyö kuuluu sosiaalityön alueelle. Siksi muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä toimiminen on välttämätöntä, eikä väkivaltaista käyttäytymistä pystytä ennaltaehkäisemään ainoastaan nuorisotyön voimin. Mukaan tarvitaan työntekijöitä eri toimialoilta.