Valtuustoaloite, tukihenkilö päihderiippuvaiselle - matalan kynnyksen keskusteluavun kokeilu osana päihdehoitoa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Alviina Alametsän ja 29 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta, joka koskee päihdehoidon matalan kynnyksen keskusteluavun kokeilua:

”Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki pilotoi palvelua, jossa koulutetut päihdehoidon ammattilaiset tarjoavat päihteitä käyttäville ihmisille matalan kynnyksen keskusteluapua ja toimisivat tukihenkilöinä etsivän työn periaatteella. Tukihenkilöitä voitaisiin hyödyntää myös valvottujen käyttöhuoneiden yhteydessä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että päihteettömyyttä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan ja kehitetään Helsingissä kansallisten hoitosuositusten ja päihdepalveluja koskevien laatusuositusten mukaisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Helsingissä päihdetyön kokonaisuuteen sisältyy ennaltaehkäisevä työ, päihdeongelmien hoito ja kuntoutuspalvelut. Osa palveluista on kynnyksettömiä tai liikkuvia ja etsiviä. Hoito aloitetaan sen tahon aloitteesta, jossa asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Helsingissä tehdään laajasti etsivää asiakastyötä eri tahojen toimesta. Helsingissä toimii vahva kaupungin ja järjestöjen muodostama liikkuvan kenttätyön verkosto.

Aikuissosiaalityön etsivä lähityö toimii kaduilla, ostoskeskuksissa, asukastiloissa ja muissa julkisissa tiloissa. Se neuvoo ja ohjaa sekä tarvittaessa saattaa avun tarpeessa olevia henkilöitä palvelujen piiriin. Lisäksi useat päihde- ja asumispalvelujen tuottajat, järjestöt sekä vertaistoimijat tekevät päihteidenkäyttäjien elinympäristössä liikkuvaa haittoja vähentävää työtä.

Myös Helsingin kaupungin päihdepalvelut ja asumisen tuki tekevät jalkautuvaa ja etsivää työtä kiinnittääkseen vaikeasti tavoitettavia asiakkaita palvelujen piiriin. Esimerkiksi asumisen tuen monialaisessa ja jalkautuvassa asunnottomuustyössä on yhdeksän työntekijän tiimi, joka tekee etsivää työtä yhdessä Diakonissalaitoksen jalkautuvan päihdetyön Tukialus-hankkeen ja Tukikohta ry:n Etsivä löytää -hankkeen kanssa. Myös A-klinikkasäätiön Katuklinikka, Tukikohta ry:n Osis sekä Huumeista ry:n ja Kukunori ry:n Huudikoutsit tekevät etsivää työtä.

Päihdepalvelujen Jelppi tekee jalkautuvaa neuvontaa, ohjausta, päihdehuollon palvelutarpeen arviointia ja saattaa asiakkaita tarvitsemiinsa palveluihin. Jelpissä keskustelutukea saa sekä ammattilaiselta että vertaiselta.

Tärkeitä asiakkaiden tavoittamispaikkoja ovat terveys- ja sosiaalineuvontaa tarjoavat Symppis-päiväkeskukset sekä asunnottomille kohdennettu Hietaniemenkadun palvelukeskus, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Pasilan ja Malmin poliisitaloissa työskentelevät sosiaalityöntekijät arvioivat poliisin työssään kohtaamien asiakkaiden sosiaalityön tarvetta sekä antavat psykososiaalista ohjausta ja neuvontaa.

Matalan kynnyksen päiväkeskus Symppikset sijaitsevat Itäkeskuksessa, Kontulassa ja Sörnäisissä. Symppiksen liikkuva terveysneuvonta tarjoaa palveluja vuoropäivinä Hakaniemessä, Kaisaniemessä, Kampissa, Kannelmäessä, Malmilla, Pasilassa, Puistolassa, Sörnäisissä ja Vuosaaressa. Oma Stadi -hankkeen jalkautuvaa päihdetyötä tekevä sairaanhoitaja vahvistaa keskisen alueen liikkuvaa työtä.

Päihdepoliklinikoiden vastaanotoille pääsee ilman ennakkoyhteydenottoa tai ajanvarausta. Päihdepoliklinikat tarjoavat myös neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota puhelimitse.

Päihteettömyyttä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan ja kehitetään Helsingissä tutkimukseen perustuen sekä kansallisten hoitosuositusten ja päihdepalveluja koskevien laatusuositusten mukaisesti. Hoito aloitetaan sen tahon aloitteesta, jossa asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Päihdepalvelut on koordinoijatahona jalkautuvien palvelujen verkostossa. Verkostossa kehitetään palveluohjausta ja jaetaan tietoa siitä, mitä kaduilla tapahtuu. Helsingin päihdepalvelut toimii aktiivisesti myös pääkaupunkiseudun ympäristö- ja oppilaitosyhteistyössä, erilaisissa kaupungin turvallisuus-, yrittäjä- ja paikallistoimijaverkostoissa sekä muissa viranomaisverkostoissa, kuten poliisin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Päihdepalvelut on mukana laajasti myös erilaisissa vapaaehtois- ja ammattilaisverkostoissa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä verkosto- ja tutkimusyhteistyössä.

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei salli valvottujen käyttöhuoneiden perustamista. Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt 01.04.2019 § 228 kokouksessaan valtioneuvostolle lainsäädäntöaloitteen ja esittänyt huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Päihdeongelmat on merkittävä riski yksilölle, hänen läheisilleen ja yhteiskunnalle. Monipuolinen, joustava ja selkeä sekä eri tahojen väliseen yhteistyöhön perustuva palvelujärjestelmä tukee päihdeongelmaisen asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.”