Vahingonkorvaus, esinevahinko, 3.10.2022, Vislauskuja 9

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö päätti 19.1.2023 (§ 8) tekemällään päätöksellä myöntää korvausta työssä rikkoutuneista silmälaseista kohtuusharkinnalla 499 euroa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksen tekijä (jäljessä hakija) uudistaa aiemman korvausvaatimuksensa, jonka mukaan korvausta tulisi myöntää yhteensä 1 408 euroa eli uusien silmälasien hankintakustannus.

Hakijan esittämät perustelut ilmenevät lähemmin oikaisuvaatimuksesta.

Oikaisuvaatimus katsotaan tehdyksi määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) on vahvistettu hakijalle sattunut vahinko. Liukumäessä lapsi kaatui taaksepäin, jolloin lapsen takaraivo osui hakijaa kasvoihin. Törmäyksen seurauksena hakijan silmälasien aisan pumppu meni rikki.

Hakijan mukaan optikon arviona on, etteivät rikkoutuneet silmälasit ole korjattavissa. Silmälasit on esitetyn tositteen mukaan hankittu kesällä 2018 hankintahintaan 1 086,70 euroa. Hakija on hankkinut rikkoutuneiden silmälasien tilalle uudet silmälasit (kehykset ja moniteholinssit) 1 408 euroa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun esine on käytetty. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, ettei vahingonkärsijä saa hyötyä vahinkotapahtumasta (ns. rikastumiskielto).

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahinko ei ole myöskään aiheutunut siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan (TSL 12 luku 1 §:n 1 momentti). Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen. Mikäli kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin poikkeuksellisesti harkinnan mukaan kohtuussyistä korvata kokonaan tai osittain. Saatu selvitys huomioon ottaen on hallintopäällikkö harkinnut kohtuulliseksi korvata hakijan työssä rikkoutuneista ja vuonna 2018 hankituista silmälaseista 499 euroa.

Asiassa ei ole ilmennyt korvausperustetta vahingon korvaamiseen, vaan hallintopäällikkö on kohtuusharkinnalla päätynyt osittaisen korvauksen myöntämiseen. Kun kohtuullisen korvauksen määrää on harkittu, on huomioitu esineen arvon aleneminen hankinta-ajankohdan ja vahinkotapahtuman välisenä aikana. Ns. ikävähennys hakijan silmälaseista on tullut huomioiduksi samojen prosentuaalisten peruslähtökohtien mukaan kuin muissakin vastaavan kaltaisissa vahinkotapauksissa, joissa työntekijän silmälasit ovat työssä äkillisesti rikkoutuneet. Lisäksi harkinnassa tulee tapauskohtaisesti ottaa huomioon asiassa vaikuttavat seikat ja olosuhteet. Päätöksenteko ja harkinnan käyttö koskien työntekijöiden työssä rikkoutuneita silmälaseja on tapahtunut johdonmukaisesti ennakkoon tiedossa olevien ja tasapuolisesti sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 19.01.2023 § 8

Päätös tullut nähtäväksi 25.04.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.