Poikkeaminen, Sörnäinen, Jääkairankuja 1, Asunto Oy Verkkosaaren Juuri
Sörnäinen, Jääkairankuja 1, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10656 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12375 seuraavasti:
- Rakennusalan raja saadaan ylittää alustavien suunnitelmien mukaisesti poiketen asemakaavassa osoitetusta rajasta.
- Kerrosluku saadaan ylittää kahdella kerroksella asemakaavassa määrätystä ehdottomasti käytettävästä kerrosluvusta.
- Räystäslinja voidaan toteuttaa terassoituna poiketen asemakaavamerkinnästä, jonka mukaan räystäslinjan tulee olla yhtenäinen.
- Julkisivumateriaali saa poiketa 3.–12. kerrosten osalta asemakaavassa määrätyistä paikalla muuratusta poltetusta tiilestä tai muurauksen päälle tehdystä rappauksesta ja lasista.
- Tontin rakennusoikeus asuinrakentamisen osalta (6 500 k-m²) saadaan ylittää uuden tonttijaon mukaisesti enintään 181,5 k-m²:llä (2,8 %), yhteensä 6 681,5 k-m².
- Talopesuloita saadaan rakentaa kortteliin kaksi poiketen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan talopesuloita tulisi rakentaa kolme.
- Rakennukseen saa rakentaa keskitetyn maanviilennysjärjestelmän poiketen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennuksiin tulee rakentaa energiatehokas keskitetty jäähdytysjärjestelmä.
- Autopaikkojen määrää saa olla 1 ap/ 145 k-m² poiketen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan AK-korttelialueella autopaikkojen määrä tulee olla 1 ap/ 135 k-m².
- Rakennuksen ympärillä olevat alueet saa toteuttaa korttelin piha-alueilla laajemmin käytettävin pintaverhouksin poiketen asemakaavan määräyksestä, jonka mukaan tontin osa rakennusalueen rajan ja katualueen välissä tulee yhtenäisellä käsittelyllä sitä reunustavan katualueen osan kanssa.
Maksu
3 346,50 euroa
Hakija
Asunto Oy Helsingin Verkkosaaren Juuri
Rakennuspaikka
10. kaupunginosan (Sörnäinen) kortteli 10656 tontti 2.
Hakemus
Hakija hakee lupaa asuinkerrostalon (6 681,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12375 seuraavasti:
- Vähäisiä rakennusalueen rajojen ylityksiä oman tontin alueella: ylitykset Pilkkikadulla 110 mm, Jääkairankujalla 20 mm ja lyhyellä osalla n. 3–66 mm (ei tontin rajan suuntainen).
Hakija perustelee poikkeamia korttelin kokonaisratkaisulla ja toistuvilla rakennemitoilla.
- Poikkeaminen kerrosluvusta: korttelin kaakkoiskulma: Jääkairankujan ja Pilkkikadun kulmassa kerrosluku X, asemakaavassa ehdottomasti käytettävä kerrosluku VIII.
Hakija perustelee poikkeamista arkkitehtonisella kokonaisratkaisulla ja kaupunkikuvallisella ilmeellä. Ylimääräiseen kerrokseen on sijoitettu asukkaiden yhteistiloja ja yhteiskäyttöisiä terasseja. Kerros on ilmeeltään kevennetty, osin lasitettu rakennusvolyymi. Ei sisällä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ratkaisu on kilpailuehdotuksen mukainen.
- Poikkeaminen räystäslinjasta, joka ei ole yhtenäinen kaavan esittämällä tavalla, vaan terassoituva.
Hakija perustelee poikkeamista korttelin kokonaisratkaisulla. Ratkaisussa hyödynnetään tasaisia kattopintoja viherkattopintoina ja asukkaiden ulko-oleskelualueina sekä yhteisterasseina. Ratkaisu on myös kilpailuehdotuksen mukainen.
- Poikkeaminen julkisivumateriaalista katujulkisivuilla 3.–12. kerrosten osalla. Kaava edellyttää muuratun ja rapatun julkisivuverhouksen käyttämistä.
Hakija perustelee poikkeamista arkkitehtonisella kokonaisratkaisulla, jonka mukaan katujulkisivut muodostuvat yhtenäisestä modulaarisesta parvekevyöhykkeestä, joiden kevyt ilme ei ole saavutettavissa muuratuin rakentein. Ratkaisu on kilpailuehdotuksen mukainen ja se hyväksytty kaupunkikuvatyöryhmässä.
- Korttelissa kaavan sallima asuinkerrosala 17 000 k-m², toteutuva 17 416,5 k-m². Korttelitasolla hanke ylittää kaavan mukaisen kerrosalan 416,5 k-m², 2,45 %. Korttelissa kaavan osoittama liiketilakerrosala vähintään kr300 + li200.
Kortteliin on laadittu uusi tonttijako, jonka yhteydessä rakennusoikeus on jaettu seuraavasti: tontti 2: 6 500 (asuinkerrosala), tontti 3: 3 900 (asuinkerrosala) + kr130 + li120, tontti 4: 6 600 (asuinkerrosala) + kr170 + li80
Poikkeaminen tontin rakennusoikeudesta uuden tonttijaon mukaisesti seuraavasti: pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosala asuminen 6 681,5 k-m², (ylitys 2,8 %), asemakaavan mukaan 6 500 k-m².
Hakija perustelee poikkeamista korttelin kokonaisratkaisulla, jossa optimoidaan rakennejärjestelmän ulokeparvekkeiden mitoitus sekä asuntosuunnittelun laatu.
- Poikkeaminen pesuloiden määrästä: korttelissa on kaksi pesulaa kolmen sijaan. Kaavavaatimus pesulasta kaikissa yli 1200 k-m² hankkeissa ei toteudu.
Hakija perustelee poikkeamista korttelin kokonaisratkaisulla. Hankkeen poikkeuksellisten e-lukutavoitteiden myötä taloteknisiä tiloja on tavallista enemmän. Asuntojen pyykinhuoltotiloihin mahtuu kuivausrummut. Lisäksi korttelissa on yksi kuivaushuone.
Korttelin asuntojen keskipinta-ala (67,8 m²) perheasuntojen keskipinta-ala (87,4 m²) ja perheasuntojen osuus (64,8 %) ovat keskimääräistä suuremmat. Pesuloiden käyttö on myös mahdollista korttelin kaikille asukkaille yhteisjärjestelysopimuksella.
- Asuinrakennuksiin rakennetaan korttelin keskitetty maaviilennysjärjestelmä. Asemakaavan mukaan asuinrakennuksiin tulee rakentaa energiatehokas keskitetty jäähdytysjärjestelmä.
Hakija perustelee poikkeamista korttelin kokonaisratkaisulla. Korttelista laadittu laaja erillisselvitys energiaratkaisun, e-luvun, hiilijalanjäljen ja viherkertoimen muuttujilla.
- Poikkeaminen autopaikkamäärästä: autopaikat lasketaan korttelikohtaisesti tonttikohtaisen laskennan sijaan. Autopaikkanormiksi 1ap/ 145 k-m² autopaikkanormin 1ap/ 135 k-m² sijaan.
Hakija perustelee poikkeamista korttelin kokonaisratkaisulla. Autopaikoitus sijoittuu korttelin sisäosaan katutasoon, puolilämpimään autohalliin. Osa autopaikoista sijoittuu automatisoituun kaksikerroksiseen pysäköintijärjestelmään. Periaate mahdollistaa kortteliin laajan maanvaraisen pihan suurine puineen. Korttelin energiaratkaisu tuottaa laajat teknisen tilan tarpeet autohallin tasolle ja ympäröivien yhtiöiden pilari-laattarungon kantavat rakenteet hallissa rajoittavat autopaikkojen sijoittamista halliin. Kortteli sijaitsee alle 400 m päässä hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä. Lisäksi on perusteltua, että vähähiilisessä korttelissa autopaikkoja toteutetaan hieman vähemmän.
- Alueet rakennuksen ympärillä toteutetaan korttelin piha-alueilla laajemmin käytettävillä pintaverhouksilla, kuten mm. maastoporraskokonaisuus. Asemakaavan mukaan tontin osa rakennusalueen rajan ja katualueen välillä tulee käsitellä yhtenäisesti katualueen kanssa.
Hakija perustelee poikkeamista sillä, että materiaalivalinnoilla korttelista saadaan yhtenäisempi kokonaisuus.
Hanke on ”Verkkosaaren vähähiilinen viherkortteli”- tontinluovutuskilpailun (2021) voittanut ehdotus ”Grun in der Mitte” ja sen toteutusta ohjaavat yksityiskohtaiset tontinluovutusehdot. Hanke on mukana Kehittyvä kerrostalo-ohjelmassa.
Sörnäisten kortteliin 10656 Mitte toteutetaan Hartela Etelä-Suomi Oy:n rakennuttamat asunto-osakeyhtiöt Helsingin Verkkosaaren Valo, Helsingin Verkkosaaren Juuri ja Helsingin Verkkosaaren Verso sekä niihin liittyvä maanpäällinen pysäköintilaitos. Korttelin kaksikerroksiseen jalustaosaan sijoittuu myös liike- ja ravintolatiloja kaavan edellyttämässä laajuudessa. Korttelin 2.–12. kerrokseen sijoittuu asuntoja ja asuntojen yhteistiloja. Rakennusmassa terassoituu 6.-12 kerroksissa. Kattopinnat ovat viherkattoja, terassoituviin päätyasuntoihin liittyvät pergoloin varustetut kattoterassit. Kansipihalle johtaa rakennusmassan alle sijoittuva maastoporras ja luiska.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.12.2016 hyväksytty asemakaava nro 12375. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Korttelissa asemakaavan sallima asuinkerrosala on 17 000 k-m² ja liiketilakerrosala vähintään kr300 + li200. Asemakaavassa kortteliin on osoitettu kaksi tonttia (1 ja 2) rakennusaloin. Tällä asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.
Korttelin kerroskorkeus on asemakaavan mukaan luoteiskulmassa yksitoista (XI), koilliskulmassa kuusi (VI), kaakkoiskulmassa kahdeksan (VIII) ja lounaiskulmassa kuusi (VI). Korttelissa on pihakannen alainen pysäköintilaitos.
Tonttia koskevat lisäksi seuraavat asemakaavamääräykset::
- rakennuksen tulee terassoitua kaavamerkinnän osoittamien kerroslukujen välillä. Räystäslinjan tulee olla yhtenäinen,
- asemakaavan mukaan julkisivujen tulee olla paikalla muurattua poltettua tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta ja lasia,
- kaikissa 1 200 k-m² suuremmissa asuinrakennushankkeissa on asukkaiden käyttöön rakennettava riittävästi yhteisiä vapaa-ajantiloja ja vähintään yksi talopesula,
- ullakkokerrokseen tai ylimpään kerrokseen on jokaiselle asemakaavassa merkitylle tontille rakennettava sauna ja monikäyttötila asukkaiden käyttöön, joka saadaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi,
- harraste-, kokoontumis- ja muita vastaavia yhteistiloja tulee rakentaa asukkaiden käyttöön 1,0 % tontin kerrosalasta. Näistä 2/3 tulee sijoittaa alueelliseen palvelurakennukseen,
- asuinrakennuksiin tulee rakentaa energiatehokas keskitetty jäähdytysjärjestelmä,
- AK-korttelialueella autopaikkamäärä on vähintään 1 ap/ 135 k-m²,
- tontin osa rakennusalueen rajan ja katualueen välissä tulee rakentaa samaan korkotasoon ja yhtenäisellä käsittelyllä sitä reunustavan katualueen osan kanssa. Alueelle saa rakentaa portaita ja luiskia sisäänkäyntien yhteyteen.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on kantakaupunki C2 -aluetta (keskusta), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.
Tällä hetkellä tontit ovat rakentamattomia. Eteläpuolisella tontilla on päiväkoti Verkkosaari, muut asemakaava-alueella olevat korttelit ovat asuinkerrostalojen kortteleita (AK).
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (27.03.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan kaupunkikuvallisesti ja maankäytöllisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin. Haetuilla poikkeamisilla ei voida katsoa olevan merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.
Korttelissa (10656) on kolme tonttia 2, 3 ja 4, joille rakennetaan asuinkerrostalot ”Verkkosaaren vähähiilinen viherkortteli”- tontinluovutuskilpailun (2021) mukaisesti (”Grun in der Mitte). Kaikille kolmelle asunto-osakeyhtiöille on haettu samaan aikaan poikkeamisia. Poikkeamisilla pyritään tuottamaan kortteliin kokonaisratkaisu, joka on kilpailun voittaneen ehdotuksen mukainen.
Korttelin esitetty suunnitelma on voittaneen kilpailuehdotuksen mukainen ja poikkeaa siten asemakaavasta rakennusalojen rajojen, kerrosluvun, räystäslinjan, julkisivumateriaalien, rakennusoikeuden, pesuloiden lukumäärän, keskitetyn jäähdytysjärjestelmän, autopaikkamäärän sekä katualueeseen rajautuvien alueiden osalta.
Esitetyt poikkeamiset vahvistavat voittaneen suunnitelman kilpailuehdotuksen mukaisuutta ja tukevat asemakaavan tavoitteita.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös tullut nähtäväksi 26.04.2023
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 51 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 51 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277