Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, 17.1.2022, henkilövahinko, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Toimitusjohtaja päätti hyväksyä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen niin, että hakijalle korvataan 8.000,00 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.

Aiemmat päätökset

Toimitusjohtaja hylkäsi hakijan takaisinsaantivaatimuksen päätöksellään 23.11.2023, 50 §, jonka johdosta hakija teki liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunnalle oikaisuvaatimuksen. Johtokunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen 9.4.2024, 36 §, kumoten toimitusjohtajan edellä mainitun päätöksen ja palautti asian toimitusjohtajalle uudelleen käsiteltäväksi.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on 16.10.2023 toimittanut liikenneliikelaitokselle (HKL) vahingonkorvausvaatimuksen liukastumisvahingossa. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä on liukastunut 17.1.2022 noin klo 14.40 Itäkeskuksen bussiterminaalissa bussilinja 550:n odotuslaiturilla olleessa jäisessä kohdassa. Vaatimuksen mukaan vahingon sattuessa oli pakkassää, vahinkopaikalla oli lunta ja jäätä eikä aluetta ollut hiekoitettu. Hakija on myöhemmin oikaisuvaatimuksessaan ja sitä koskevassa täydennyksessä tarkentanut ja täydentänyt vaatimuksiaan.

Vaatimuksen mukaan HKL on menetellyt huolimattomasti, eikä sen väite ko. alueen asianmukaisesta kunnossapidosta pidä paikkaansa. Vaatimuksen mukaan jos liukkaudentorjuntaa on vahinkopäivänä 17.1.2022 alueella ylipäätään tehty, ainakaan liukkaudentorjunta ei ole ollut riittävää ja vallinneisiin olosuhteisiin nähden asianmukaista, sillä alue on ollut liukastumisen aikaan luminen, jäinen ja hiekoittamaton.

Korvausvaatimus koskee kivun, säryn ja tilapäisen haitan korvaamista (8.000,00 euroa), joiden osalta vahingonkärsijä ei saa korvausta vakuutuslaitokselta työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) perusteella. Lisäksi hakija on vaatinut asianajokulujen korvaamista yhteensä 6.615,40 euron arvosta.

Hakija on myös esittänyt ehdollisen korvausvaatimuksen pysyvän kosmeettisen haitan korvaamisesta. Hakija on kertonut hakevansa tämän osalta korvausta myös vakuutusyhtiöltä työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla, ja siltä osin, kun vakuutusyhtiö ko. lain perusteella maksaa hakijalle korvasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta, hakija ei vaadi korvausta HKL:ltä. Lisäksi hakija on ilmoittanut esittävänsä mahdollisesti myöhemmin korvausvaatimuksen sellaisen ansionmenetyksen osalta, jota ei korvata työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.

Korvausvelvollisuuden arviointi

HKL:n vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten sekä kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Vahinkopaikka sijaitsee Itäkeskuksen metroaseman yläpuolelle katutasoon rakennetussa linja-autoliikenteen terminaalissa, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) tuottaman bussiliikenteen silloisen linjan 550 laiturilla. Itäkeskuksen bussiterminaalin odotuslaiturit on osittain katettu. HKL:lle ilmoitettu tapaturman tapahtumapaikka on saattanut siten olla osin sääolosuhteilta suojassa.

HKL:n hallinnoimien metroasemien ja niiden yhteydessä sijaitsevien yleisten alueiden talvikunnossapidossa noudatetaan kohotettua hoitovalmiutta, jolloin kunnossapidosta vastaava urakoitsija hoitaa lumenpoiston ja liukkaudentorjunnan metron liikenteen käynnistymiseen mukaisesti ja tarpeen mukaan säätilan niin vaatiessa lumenpoistoa ja liukkaudentorjuntaa jatketaan läpi päivän.

Tiedot vahinkopaikalla tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä perustuvat kunnossapidosta vastaavalta saatuun selvitykseen, joka pohjautuu päiväkirjatietoihin. Vahinkopaikalla on tehty vahinkopäivänä 17.1.2022 lumenpoistoa ja liukkaudentorjuntaa kello 1-22 välisenä aikana niin, että ensimmäisenä hoidetaan metroasemat ja niiden laiturialueet. Lisäksi saadun selvityksen mukaan kunnossapitotoimien tarvetta on käyty tarkistamassa paikalla klo 6-14 välisenä aikana. Ennen vahinkopäivää alue on hiekoitettu edellisen kerran 15.1.2022.

Ilmatieteenlaitoksen Kumpulan mittausasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkoa edeltävänä päivänä 16.1.2022 (edellisen hiekoituskerran jälkeen) on ollut vähäistä vesisadetta ja lämpötila on ollut aamun jälkeen 1-2 °C plussan puolella. Vahinkopäivänä on satanut räntää ja lunta klo 4–11 välisenä aikana, josta suurin osa klo 8-10 välillä ja joka kasvatti lumen syvyyttä noin 6 cm. Lämpötila on ollut plussan puolella aamuyöllä ja kääntynyt pakkaselle n. klo 9 aikoihin. Vahingon aikaan n. klo 14.40 lämpötila on ollut -3,2 °C. Vahinkohetkellä ei ole satanut lunta ja sää on ollut pilvetön.

Vahingonkärsijän mukaan vahinkopaikka on ollut peilikirkkaalla jäällä, jonka päälle oli satanut lunta, eikä aluetta ollut hiekoitettu.

Huomioiden vallitseva oikeuskäytäntö, asiassa saatu selvitys sekä sääolosuhteet, ei tapahtumapäivältä alueen kunnossapitäjältä saatua näyttöä voida pitää riittävänä, jotta HKL yksiselitteisesti pystyisi vapautumaan vahingonkorvausvastuusta. Koska HKL ei tapauksessa täysin pysty osoittamaan huolehtineensa alueen riittävästä kunnossapidosta kyseisenä ajankohtana, sen katsotaan olevan korvausvelvollinen asiassa.

Korvattava vahinko

Vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Hakijan esittämän näytön perusteella korvausvaatimusta (8.000,00 euroa) kivun, säryn ja tilapäisen haitan osalta voidaan pitää perusteltuna ottaen huomioon mm. haitan pitkittynyt kesto ja korvausten määriä koskevat henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset. Näin ollen hakijalle korvataan vaatimuksen mukaisesti kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 8.000,00 euroa.

Hallintolain (434/2003) 64 §:n mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Hallintomenettelyssä ei asianosaista eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan toisensa kuluja, jotka ovat aiheutuneet hallintoasian käsittelystä, eikä hallintopäätöksen lopputulos myöskään vaikuta tähän käsittelystä aiheutuvien kustannusten lakisääteiseen jakautumiseen. Hakijan vaatimus asiamieskustannusten korvaamisesta hallintoasian käsittelyssä on siten lakiin perustumaton. Hakijan vaatimien asianajokulujen osalta vaatimus on näin ollen hylättävä.

Pysyvää kosmeettista haittaa koskeva ehdollinen vaatimus sekä mahdollinen ansionmenetystä koskeva vaatimus arvioidaan erikseen sen jälkeen, kun hakija on tarkentanut vaatimuksiensa määriä ja perusteita niiden osalta.

Yhteensä korvattava määrä on siten 8.000,00 euroa.

Toimivalta

Vahingonkorvauksista päättäminen kuuluu hallintosäännön 11 luvun 2 § 1 kohdan mukaiseen liikelaitoksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan.