Vahingonkorvaus, esinevahinko, 2.12 -4.12.2022, PK Neulanen

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen kadonneista kengistä.

Hakija on esittänyt 6.2.2023 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 129 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen varhaiskasvatuksen toimipisteessä kadonneista kengistään. Henkilökunta säilyttää samassa eteisessä omia ulkovaatteita sekä kenkiä. Eteiseen pääsee sisälle/ulos pin-koodilla. Kengät olivat eteisen hyllyssä säilytyksessä siivouksen aikana. Lukuisista etsimisyrityksistä huolimatta kenkiä ei ole löytynyt siivouksen jälkeen. Työnantaja tarjoaa pienen lokeromaisen kaapin, jonne mahtuu vain käsilaukku ja ulkotakki. Hakija toteaa, että kengät oli hankittu syyskuussa 2022; lahjaksi saatujen kenkien kunto oli uutta vastaava.

Päiväkodista saadun selvityksen mukaan henkilökunnalle on hakijan kertoman mukaisesti suunniteltu ulkoiluvaatteiden säilytys eteistiloihin. Päiväkodissa on noin kolmesataa lasta ja noin kuusikymmentä työntekijää. Päiväkotiin sisään eivät pääse kuin koodin tuntevat asiakkaat ja työntekijät. Useammassa kerroksessa olevat kaapit ovat vain käsilaukulle, kännyköille yms. henkilökohtaisille tavaroille varattuna. Vahinkotapahtuman aikaan ei ole ilmennyt ns. tavanomaista poikkeavaa.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Helsingin kaupunki on vastuussa vahingonkorvauslain nojalla ns. isännänvastuun perusteella sellaisesta vahingosta, jonka Helsingin kaupungin työntekijä tai viranhaltija on tuottamuksellaan aiheuttanut. Lähtökohtaisesti työntekijä vastaa työssä omaisuudestaan. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun esine on käytetty. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahinko ei myöskään ole aiheutunut siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen.