Virkasuhteen täyttäminen, Etu-Töölön lukio, lehtori, äidinkieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä -opetus, KASKO-03-321-22

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 24.4.2023 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen vt. lukiokoulutuksen päällikön 5.4.2023 (§ 15) tekemästä päätöksestä, jolla vt. lukiokoulutuksen päällikkö on ottanut äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -oppiaineen lehtorin virkaan Etu-Töölön lukioon toistaiseksi filosofian maisteri ********** ja varalle ********** 1.8.2023 lukien.

Vt. lukiokoulutuksen päällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom 5 kohdan mukaan ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 30.6.2021 (§ 90) tekemään päätökseen perustuen lukioiden opettajat toistaiseksi ottaa lukiokoulutuksen päällikkö.

Hakuprosessista

Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -oppiaineen lehtorin virka toistaiseksi on ollut haettavana ajalla 5.1.2023-30.1.2023.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön päätöksen mukaan virkaan haki hakuajan kuluessa 33 hakijaa, joista 32 täytti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset.

Hakuilmoituksessa haettiin äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -oppiaineen lehtorin virkaa Etu-Töölön lukioon.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön päätöksen mukaan haastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella kolme kelpoisuusvaatimukset täyttänyttä hakijaa, joista yksi oli oikaisuvaatimuksen tekijä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätökseen oikaisua, koska hän katsoo, että hän on tullut syrjäytetyksi kahden nuoremman hakijan toimesta, joilla on vain vajaa kahden vuoden kokemus lukiossa opettamisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksen mukaan mm. olettanut, että viralle etsitään pysyvämpää täyttäjää ja viran auettua siihen valitaan sisäinen hakija. Oikaisuvaatimuksen tekijää mm. ihmetyttää, että miksi kaksi nuorta ja kokematonta hakijaa syrjäyttää vahvan sisäisen hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä epäilee syrjintää mm. iän ja terveyden perusteella.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 10 §:ssä säädetään aineenopettajan kelpoisuudesta lukiossa.

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Asian arviointi

Virkaan valitulla, varalle valitulla ja oikaisuvaatimuksen tekijällä on kaikilla virassa vaadittava muodollinen kelpoisuus. Kaikilla on opetuskokemusta kelpoisena opettajana lukiossa.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan.

Virkaan valittu on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2016 pääaineena suomen kieli. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot samana vuonna osana filosofian maisterin tutkintoa. Hakemuksen mukaan virkaan valitulla on viimeaikaista opetuskokemusta lukiosta kaksi ja puoli vuotta, jossa hän on toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja

kirjallisuuden aineenopettajana. Tätä ennen hän on antanut 3 vuotta äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetus yläkoulussa sekä lukio-opetusta suomi toisena kielenä -oppiaineessa.

Varalle valittu on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2021 pääaineena suomen kieli. Pedagogiset opinnot hän on suorittanut vuonna 2020. Hakemuksen mukaan varalle valitulla on hakuajan loppuun mennessä yli vuoden opetuskokemus lukiosta äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -oppiaineen päätoimisena tuntiopettajana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2007 pääaineena suomen kieli. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 1998. Hakemuksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä on mm. viimeaikaista opetuskokemusta lukiosta yli neljä ja puoli vuotta, jossa hän on toiminut äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä päätoimisena tuntiopettajana. Edelleen hänellä on mm. yli 8 vuoden kokemus perusopetuksen puolelta vastaavissa aineissa.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön päätöksen mukaan tehtävään on valittu hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella henkilö, jolla on parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan kaikilla kolmella on opetuskokemusta lukiosta. Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijällä on pisin kokemus, on myös virkaan ja varalle valitulla vastaavaa kokemusta, virkaan valitulla useammalta vuodelta. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi virkaan pelkästään siksi, että hänellä on pidempi työkokemus.

Kuten vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnossa todetaan, hakijoiden erot tulivat esille nimenomaan haastattelussa, jossa oikaisuvaatimuksen tekijä ei ollut niin vahva verrattuna virkaan ja varalle valittuun. Sekä virkaan valittu, että varalle valittu toivat haastattelussa monipuolisesti ja oma-aloitteisesti esille näkemyksiään tulevasta tehtävästä, sen mahdollisista haasteista ja ratkaisuista, sekä opetuksen ja yhteisen tekemisen kehittämisestä. Vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä oli mm. kiinnostusta yhteiseen tekemiseen yleisellä tasolla, mutta se ei tullut esille haastattelussa ideoina tai kehittämisajatuksina vastaavalla tavalla kuin virkaan ja varalle valituilla. Vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnossa on tarkemmin kuvattu haastattelussa esiin nousseita asioita.

Kuten vs. lukiokoulutuksen lausunnossa todetaan, Helsingin kaupunginkouluissa ja oppilaitoksissa vakinaiset virat laitetaan aina julkiseen hakuun. Kenelläkään ei ole ensisijaista oikeutta saada haettavaa tehtävää, vaikka hakija olisikin toiminut ko. tehtävässä aikaisemmin. Kuten lausunnossa todetaan, se mitä mahdollisesti määräaikaisessa tehtävässä on aikaisemmin painotettu, ei tarkoita sitä, että näitä samoja painotuksia olisi uudessa rekrytointiprosessissa. Määräaikaiseen virkaan haku on aina hieman toisenlaista kuin vakituisen viran täyttö.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän iällä ei ole ollut vaikutusta valintapäätökseen. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole syrjitty myöskään hänen muidenkaan ominaisuuksien perusteella. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukainen syrjintä liittyy sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintää. Myöskään tällaista syrjintää ei ole ollut. Virkaan ja varalle valittu ovat samaa sukupuolta kuin oikaisuvaatimuksen tekijä, eikä asiassa ole ilmennyt muutakaan sukupuoleen liittyvää syrjintää.

Esittelijä toteaa, kuten vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että lehtorin virkasuhteiseen tehtävään liittyvät valinnat ovat perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Kuten edellä on todettu, vs. lukiokoulutuksen päällikkö on päätöksessään katsonut hakijoiden työkokemuksen, koulutuksen sekä hakemuksista ja haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella, että parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on virkaan valitulla.

Vs. lukiokoulutuksen päällikön lausunnon mukaan ja kuten edellä on todettu, valinta on perustunut erityisesti haastattelussa esiin tulleisiin seikkoihin. Esittelijä katsoo vs. lukiokoulutuksen päällikön valinneen kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi ja ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen lehtorin virkasuhteeseen.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Vs. lukiokoulutuksen päällikkö on ottaen huomioon lain mukaiset nimitysperusteet voinut valita koulutuksen, työkokemuksen, haastattelun ja tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella soveliaimmaksi arvioimansa hakijan lehtorin virkasuhteiseen tehtävään toistaiseksi. Edellä todetun perusteella vs. lukiokoulutuksen päällikkö ei ole myöskään valintaa tehdessään asettanut oikaisuvaatimuksen tekijää eri asemaan iän tai terveyden tai millään muullakaan perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että vs. lukiokoulutuksen päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, vs. lukiokoulutuksen päällikön lausuntoon ja päätökseen viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 22.06.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 26.5.2023 saakka seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.