Hankesuunnitelma, viemärisaneeraus, Herttoniemen sairaala, C-osa, Siilikuja 3–5, Herttoniemi, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hankesuunnitelma koskee Herttoniemen sairaalan C-osan viemärisaneerausta. Hankkeessa on kyse teknisestä korjauksesta, jossa Herttoniemen sairaalan C-osan ja myöhemmin A-osan viemärijärjestelmät saatetaan siihen kuntoon, että rakennusta voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa väistötiloina vuoden 2032 loppuun asti. Hankkeissa ei paranneta laatua, vaan pyritään mahdollisimman kustannusvastuullisesti järjestämään terveelliset ja turvalliset tilat määräaikaisia ja erilaisia väistötarpeita varten noin kymmenen vuoden ajanjaksolle ennen rakennuksen suunniteltua purkamista alueen voimassa olevan kaavan mukaisen asuinrakentamisen alta. Hankkeen myötä rakennuksen sisäilman laatu sekä energiatehokkuus paranevat.

Herttoniemen sairaalaa tullaan tarvitsemaan seuraavien noin kymmenen vuoden aikana erilaisiin väistötarpeisiin. Väistöt ovat usein luonteeltaan ennakoimattomia ja hyvin huonosti ennustettavia. Myös aikataulut ovat usein tiukkoja ja vaikea laatia valmiiksi. Rakennuksen tiloja tulevat käyttämään ennalta suunniteltujen ja ennakoimattomien tarpeiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuden kaikkien kolmen palvelun toiminnot: perhe- ja sosiaalipalvelut (peso), sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelut (skh), terveys- ja päihdepalvelut (tepa) sekä hallinto.

Herttoniemen sairaalan rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain vuosina 1971 - 1984. Rakennukset on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Kirsti ja Erkki Helamaa. C-rakennus on 7-kerroksinen, vuonna 1985 valmistunut, A-rakennukseen yhdyskäytävillä liitetty rakennus, jossa on kaksi osittain maanalaista kellarikerrosta. 2.2.2018 voimaan tulleessa asemakaavassa (kaava nro 12444) Herttoniemen sairaalan alueelle on suunniteltu asuinkerrostalokortteli.

Hankkeesta on laadittu 16.2.2023 päivätty hankesuunnitelma kaupunkiympäristön toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyönä.

Yleistä hankkeesta

Helsingin kaupungilla ei ole tällä hetkellä väistötiloja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan äkillisten ja akuuttien väistötarpeiden sattuessa. Tämä tarkoittaa sitä, että joudutaan kiireellisissä väistötilanteissa vuokraaman ulkopuolista tilaa tai siirtämään toimintaa epätarkoituksenmukaisiin tiloihin esimerkiksi ikääntyneiden kohdalla. Jatkuvasti lisääntyvä ympärivuorokautisen asumisen sekä koronan tuoma hoitovelka lisäävät painetta uusille ja hetkellisille palveluille. Toimialalla tarpeita voi myös muodostua peruskorjausten yhteydessä tai perustettaessa uutta toimintaa. Uusien palveluiden perustaminen on tällä hetkellä hidasta, johtuen osittain tilojen hitaasta vuokrausprosessista.

Herttoniemen sairaalassa on pikaisella aikataululla käyttöön otettavaa tilaa, jolloin toiminta voidaan käynnistää nopeastikin. Herttoniemen sairaalan kiinteistössä on erilaiseen käyttöön soveltuvia tiloja ja niitä voidaan hyödyntää laaja-alaisesti väliaikaisena väistötilana niin sairaalakäyttöön, asumisen tiloiksi kuin vastaanottotoimintaankin. Lisäksi kiinteistössä on varastotilaa, vainajatiloja, toimistotilaa sekä opetustoimintaan soveltuvia tiloja. Myös lähikunnille on mahdollista vuokrata esimerkiksi väistösairaalatilaa tilanteen niin vaatiessa. Toimialalla ei ole käytössään muita valmiita väistötiloja, jotka olisivat heti valmiina käyttöönotettavissa. Kiinteistön tyhjiä tiloja hyödynnetään myös kalustekierrätystoiminnan kehittämisessä. Herttoniemen sairaalaa voidaan myös tarvittaessa käyttää lyhytaikaisen toiminnan järjestämiseen, mm. influenssarokotukset. Näin ollen ei ole enää jatkossa tarvetta vuokrata tähän toimintaan ulkopuolista tilaa. Tilan varustelu, mm. ICT-järjestelmät ovat helpompi järjestää Helsingin omaan kiinteistöön kuin ulkopuoliseen vuokratilaan. Sijainniltaan Herttoniemen sairaalan rakennus on myös kohtuullisesti saavutettavissa julkisella liikenteellä. Kevyenliikenteen saavutettavuus on hyvä. Joissain tapauksissa on ympäröiviä kevyenliikenteenväyliä käytettävä potilaskuljetusreitteinä.

Herttoniemen sairaalan C-osa on toiminut koronapandemian aikana (2021 - 2022) varasairaalana. Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan tahtotilana on, että Helsinki tarvitsee jatkossakin varasairaalavalmiuden. Herttoniemen sairaalalla on hyvät edellytykset toimia varasairaalana, koska se on alun perin toiminut sairaalakäytössä. Helsingin kaupungilla ei ole osoittaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikajaksona muita kiinteistöjä tähän tarpeeseen kuin Herttoniemen sairaala. Mahdollisia varasairaalatiloja selvitettiin myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS) kautta, eikä heilläkään ole sopivia kiinteistöjä tähän tarkoitukseen.

Ikääntyminen lisää myös ympärivuorokautisen hoivan tarvetta, jolloin tarvitaan uusia seniorikeskuksia ja palvelutaloja. Sotella on useita erityisasumisen kohteita, jotka ovat huonossa kunnossa ja odottavat peruskorjausta tai uudisrakennuksen valmistumista. Mikäli näissä kohteissa ilmenee äkillisen väistön tarvetta, voidaan toiminta siirtää pikaisesti Herttoniemen sairaalaan. Helsingillä ei ole valmiita väistötiloja erityisasumien akuuteille väistötarpeille (esim. ikääntyneille tai kehitysvammaisille). Rakennuksen 2. - 5.-kerroksissa on sairaalan osastotilat, joihin voidaan sijoittaa sairaalatoimintaa tai erilaista erityisasumisen toimintaa. Herttoniemen sairaalan C-rakennuksen 1.kerroksessa on myös ns. hallinnollisia tiloja, joita voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön toimistotiloiksi tai asiakasvastaanottoon. Lisäksi K-kerroksessa on vainajille 24 kylmäsäilytyspaikkaa, jotka ovat käytössä, kunnes keskitetyt vainajatilat valmistuvat vuonna 2025 - 2026. Vainajien määrä on jatkuvassa kasvussa Helsingissä ja sopivista säilytystiloista on jatkuvaa pulaa.

Hankkeen tavoitteet ja tarpeellisuus

Herttoniemen sairaalan A- ja C-rakennuksiin tehtyjen kuntotutkimusten perusteella sairaalarakennusten jätevesiviemärit ovat elinkaarensa lopussa ja vaativat laajamittaisen viemärisaneerauksen. Kuntotutkimusten perusteella C-rakennuksen jätevesiviemärit ovat osin ylittäneet elinikänsä eikä rakennuksen käyttöä suositella ennen laajamittaista viemärisaneerausta. Kuntotutkimuksen mukaan C-rakennuksen vaakaviemärit eivät kestä sukittamista, vaan ne on uusittava viemäröintipisteiltä pystynousuille. Kuntotutkimuksen mukaan jätevesiviemäreiden pystynousut voidaan sukittaa. Kuntotutkimusten mukaan A ja C rakennusten käyttövesiputkien eliniän arvioidaan kattavan rakennusten suunnitellun noin 10 vuoden käyttöiän.

Viemärisaneeraus käsittää C-osan siten, että viemäriputkiston vaakaosat ja mutkat vaihdetaan uusiksi ja pystyosat sukitetaan. C-osassa vaihdetaan wc-istuimet ja niiden sekä pesu-altaiden seinäviemärit korvataan lattiasta läpi asennettavilla viemäreillä. Hankkeessa uusitaan tai paikataan rakennusosia tai pintamateriaaleja, jotka viemärisaneerauksen, käytön terveellisyyden tai turvallisuuden vuoksi on uusittava tai paikattava. Lähtökohtaisesti ei paranneta laatua. Viemärisaneerauksen yhteydessä ei toteuteta muita toiminnallisia tilamuutostöitä vaan nämä toteutetaan tarpeen mukaan erillisinä hankkeina, kun mahdolliset väistötarpeet ja -aikataulut selkiytyvät.

Rakennuksen ilmanvaihtoon ei tehdä muutoksia; Ilmanvaihto tarkistetaan, kanavisto nuohotaan sekä koneet huolletaan ja puhdistetaan. Rakennuksen automaatiota päivitetään ja loisteputkivalaisimiin vaihdetaan uudet energiatehokkaat LED-valoputket. C-osan ikkunoista korjataan tuuletusikkunoiden avausmekanismit käyttäjille turvallisiksi. Kaikki läpiviennit ja halkeamat sekä ikkunakarmien sovitusvarat tiivistetään kauttaaltaan ja rikkoontuneet sälekaihtimet uusitaan. Rakennuksen paloturvallisuutta parannetaan uusimalla paloilmaiset koko C-osassa sekä lisäämällä kynnyksiä paloluokiteltuihin oviin. Potilashuoneiden oviin asennetaan paloturvakynnykset korvaamaan poistettuja lattiassa olleita kynnyksiä. Huoneiden perusvarustusta täydennetään puuttuvien tai rikkoutuneiden varusteiden osalta. Lääkehuoneiden lukitusta ja kulunvalvontaa parannetaan.

Lausunnot

Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus on pyytänyt hankesuunnitelmasta lausunnon sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan johtoryhmältä.

Hankkeen laajuus

Rakennuksen A- ja C laajuus on yhteensä 19 235 brm², 16 855 htm² ja 65 261 m³. C-osan laajuus on 9 320 brm² ja 5 401 htm².

Hankkeen rahoitus

Peruskorjauksia ja kunnossapidollisia korjauksia ei toteuteta investointimäärärahoilla, vaan ne rahoitetaan käyttötalouden korjauksen ja kunnossapidon budjetista.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Kaupunkiympäristön toimialan rakennetun omaisuuden hallinnan laatima hankesuunnitteluvaiheen (HKA) kustannusarvio on 4 720 000 euroa arvonlisäverottomana (RKI = 109,1; THI = 205,6);
kausi joulukuu/2022. Korjaustöillä ei ole vaikutusta pääomavuokraan vaan kyseiset korjaukset vaikuttavat ainoastaan ylläpitovuokraan.

Hankkeen vuokravaikutus

Hanke vaikuttaa kiinteistötyyppikohtaiseen ylläpitovuokraan vuoden 2026 alusta lukien.

Väistötilat

Hankkeen aikana uusia väistötiloja ei oteta käyttöön, vaan väistöt järjestetään rakennuksen sisältä ja olemassa olevista tiloista. HUS:n työntekijöiden pukutiloille, huollon verstastilalle ja sosiaalitilalle sekä K2-kerroksen varastotilalle etsitään väistötilat A-osan puolelta. Näistä ei synny erillisiä kustannuksia. Vainajakylmiöiden osalta vainajia sijoitetaan putkiurakan aikana Helsingin muihin kylmiöihin sekä tarvittaessa käytetään erillisiä kontteja Malmin sairaalan pihalla. Nämä tilat ovat jo sotella käytössä, joten erillisiä uusia kustannuksia ei synny. C-osassa ei ole muuta toimintaa tällä hetkellä. A-osassa oleva Sote:n ja HUS:n toiminta voi jatkaa C-osan remontin ajan normaalisti omissa tiloissaan.

Hankkeen aikataulu ja toteutus

Hanke on tavoitteena toteuttaa siten, että rakentaminen 04/2023 - 04/2024.

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa hankkeen toteuttamisesta ja kiinteistön ylläpidosta.

Päätös tullut nähtäväksi 13.03.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.