Asemakaavan muutos nro 12917, Malmi, Malmin koulukampus
V 22.1.2025, Malmin koulukampuksen asemakaavan muutos nro 12917 (sis. liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38117 tonttien 15 ja 17 sekä katu-, puisto- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen 22.10.2024 päivätyn piirustuksen nro 12917 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee vastapäätä Malmin kirkkoa osoitteessa Kirkonkyläntie 17 sijaitsevaa koulutonttia, sen viereistä rakentamatonta yleisten rakennusten korttelialuetta, Laidunpuistoa sekä näihin liittyviä katu- ja liikennealueita.
Tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Kaavaratkaisu mahdollistaa peruskoulu- ja päiväkotitilojen sijoittamisen yhteisiin tiloihin. Yhteishankkeen nimenä on Malmin kampus. Kaavaratkaisun myötä Malmin peruskoulun Talvelantien tontti vapautuu muuhun käyttöön ja sille on tarkoitus laajentaa Malmin sairaalaa.
Koulukampushanke edistää Malmin kaupunkiuudistuksen tavoitetta huolehtia kaupunkiympäristön laadusta sekä palvelutarjonnasta. Tavoitteena on turvata alueen kulttuuriympäristöarvot, viheryhteydet ja virkistyskäyttö. Kirkonkyläntietä kehitetään pääsisääntulokatuna huomioiden mahdollisuus pikaraitiotiehen. Liikkumisen tulee olla turvallista ja yhteyksien toimivia. Ympäristöhäiriöiltä suojatun terveellisen ja turvallisen elinympäristön jatkosuunnittelulle tulee luoda edellytykset. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty säilyttämään Laidunpuiston toiminnallinen ja maisemallinen merkitys ja yhdistämään suojeltu rakennus osaksi uutta kampusta. Suunnitteluideana on ollut pihan ja puiston lomittuminen.
Korttelia on laajennettu, jotta koulu- ja päiväkotikäytölle saadaan kyllin suuret pihat. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) on muodostettu rakentamattomasta yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) ja koulukäytössä olevasta opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YOS), joihin on liitetty osia Laidunpuistosta. Laidunpuiston puistoaluetta (VP) on pienennetty. Kirkonkyläntien katualuetta on Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelman perusteella hieman laajennettu. Suojellun koulurakennuksen suojelumääräyksiä on tarkistettu. Y-korttelialueelle on johdettu pohjoisesta uusi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. Rakennusoikeutta on nostettu. Uutta yleisten rakennusten kerrosalaa on 5 600 k-m2. Tontin tehokkuusluku on e=0,63. Koulukampukselle on kaavailtu tulevan noin 950 lasta ja nuorta ja noin 160 työntekijää.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7633), jossa esitetään Notkokujan ja Laidunkujan parannustoimenpiteitä ja muutoksia puistoteiden linjauksiin sekä huoltoliikennereitin rakentamista Laidunkujan ja tontin välille.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle voidaan keskittää kasvatus- ja opetustoimintoja uusiin tiloihin. Toiminnot siirtyvät Malmin sisällä niin, että muualla vapautuu yleisten rakennusten tonttimaata. Suojeltua vanhaa koulurakennusta voidaan laajentaa ja kampuksen piha-alueelle sijoittaa monipuolisesti erilaisia toimintoja lasten ja nuorten käyttöön. Kirkonkyläntien kaupunkikuva muuttuu aktiivisemmaksi, mutta paikalle luonteenomaista katukuvaan näkyvää vehreyttä säilyy.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on pääosin asuntovaltaista aluetta A3 ja A2 ja pieneltä osalta liike- ja palvelukeskustaa C1. Yleiskaavassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen pikaraitiotie. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa 2021 nro 12704 ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Nyt laadittu kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.10.2021 kaupunkistrategian 2021–2025. Kaavaratkaisun mahdollistama palvelujen kehittäminen, uudet tilat, suojellun koulurakennuksen laajentaminen, puistokäyttö ja lasten ja nuorten käytössä olevan pihan monipuolisuus edesauttavat seuraavien kaupunkistrategisten tavoitteiden toteutumista:
- Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa.
- Helsinki harjoittaa myönteistä erityiskohtelua ja torjuu eriytymistä kattavasti toimialat ylittäen – asuntopolitiikalla ja kaavoituksella, sosiaalityöllä, koulutuksella, varhaiskasvatuksella ja vapaa-ajan toiminnalla. Erityisesti tähän työhön panostetaan nimetyillä kaupunkiuudistusalueilla: Malminkartano-Kannelmäessä, Malmilla ja Mellunkylässä ja lisäksi Vuosaaressa. Julkisen tilan ja julkisten rakennusten investointeja käytetään keinona lisätä hyvinvointia ja houkuttelevuutta.
- Kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Malmin keskustan suunnitteluperiaatteet 1.6.2021 jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaavaratkaisu on suunnitteluperiaatteiden mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kirkonkyläntie on Malmin keskeinen historiallinen tielinja, jonka äärelle on rakennettu julkisia rakennuksia, muun muassa kirkko ja sairaala. Julkisten rakennusten, Malmin kirkkopuiston ja Laidunpuiston muodostamalla kokonaisuudella on kulttuurihistoriallisia arvoja.
Kaava-alueen vanhin rakennus on korttelin 38117 tontin 15 kolmikerroksinen koulurakennus (”Pohjola”). Arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema 1927 valmistunut, pääpiirteissään 1920-luvun klassismia edustava koulurakennus on valmistumisestaan saakka ollut koulukäytössä. Asemakaavalla 1981 suojellulla koulurakennuksella on perusparannustarpeita. Tontin 15 yksikerroksinen teräsbetonielementtirunkoinen arkkitehti Pekka Kuusiston / HKR suunnittelema liikuntahalli on valmistunut vuonna 1987 (”Jumppis”). Liikuntahalli on tarkoitus purkaa. Alueella toimii Malmin peruskoulun Pohjolan yksikkö vuosiluokilla 1.–4. Koulussa on noin 210 oppilasta.
Tontti 17 on rakentamaton ja pysäköintikäytössä. Notkokujan mutkan tuntumassa on yleinen pysäköintialue, jota on vastikään kunnostettu. 1980-luvun lopulla rakennettu Laidunpuisto on maisemakulttuurisesti arvokas aikakaudelleen tyypillinen puisto. Puistossa kulkee tärkeitä kävely- ja pyöräyhteyksiä. Erityisen tärkeä on Notkokujan suunnasta puiston läpi kohti Malmin kirkkopuistoa kulkeva yhteys. Puiston itäosassa on pallokenttä. Puiston monilajinen puusto on kookasta.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Asemakaavassa alue on merkitty opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS), yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), pysäköimisalueeksi (LP) sekä katu- ja puistoalueeksi (P). Vanha koulurakennus on suojeltu merkinnällä s0: rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei kaupunkikuvallisen arvonsa takia saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Suurin sallittu kerrosneliömetrimäärä on yhteensä 4 700 k-m2. Kirkonkyläntien puoleiselle korttelialueen osalle on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokasta puustoa, joka on säilytettävä.
Helsingin kaupunki omistaa kaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:
- liikuntahallin purku | 0,25 milj. | € |
- suojellun rakennuksen peruskorjaus | noin 7 milj. | € |
- uusi koulu- ja päiväkotirakennus | noin 40 milj. | € |
- puistot | 0,35 milj. | € |
- katualueet | 0,19 milj. | € |
Yhteensä noin 47,8 milj. euroa |
Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle Laidunkujalle arvioidaan alustavasti aiheutuvan noin 90 000 euron kustannukset liikennesuunnitelman mukaisista kadunrakennustöistä.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien tahojen kanssa:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), vesihuolto
- Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
- Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo
- Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala.
Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat yleisessä käytössä oleviin vesihuoltolinjoihin, koulu- ja päiväkotipalveluiden keskittämisen vaikutuksiin liikennesuoritteisiin ja kulkutapavalintoihin, pikaraitiotien priorisoimiseen liikennejärjestelyissä, bussipysäkkijärjestelyihin, liikenneturvallisuuteen, ”Pohjola”-koulun asemakaavallisiin suojelumerkintöihin, uudisrakennuksen sovittamiseen suojeltuun kouluun ja Kirkonkyläntien katumaisemaan, Laidunpuiston ja koulutontin liitokseen, koulutontin ja ympäristön korkotasosuunnitteluun sekä pelastusjärjestelyihin.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä muun muassa seuraavin tavoin:
- suunnittelualuetta on supistettu niin, ettei kaava-alueelle sijoitu yleisiä vesihuoltolinjoja eikä kaavatyössä ole suunniteltu Kirkonkyläntien liikenneratkaisuja. Kirkonkyläntien liikennejärjestelyt suunnitellaan myöhemmän kaavasuunnittelun yhteydessä.
- kaavatyön yhteydessä on laadittu tarpeelliselta alueelta liikennesuunnitelma, jossa liikkumisturvallisuus on ollut tärkeä näkökohta.
- suojelumääräyksiä on suunniteltu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat lintujen turvalliseen elinympäristöön, autoilun edellytyksiin, pysäköintipaikkojen riittävyyteen, autoliikenteen sujuvuuteen ja huoltoliikenneyhteyteen Laidunkujan kautta.
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä muun muassa seuraavin tavoin:
- kaavassa on määräykset lintuturvallisesta lasin käytöstä, istutettavasta alueen osasta ja puuston säilyttämisestä
- pysäköintipaikkamitoitus noudattaa lautakunnan hyväksymiä laskentaohjeita
- alueelle on laadittu liikennesuunnitelma.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.6.–9.7.2024, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjeet ulkokuntalaisille maan omistajille/ haltijoille.
Kaavaehdotuksesta tehtiin kolme muistutusta, joista yksi oli täydennys aiempaan.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennuksen sijoittamiseen, kaupunkikuvaa ja tontin käyttöä koskevien selvitysten laajuuteen sekä yksityiselle pihalle uudesta huoltoreitistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Muistutuksissa oli myös ehdotuksia muutoksiksi ja toteutustavoiksi.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- HSL
- HSY
- kaupunginmuseo
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan pelastuslaitos.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat pelastusjärjestelyiden esittämiseen, muuntamotarpeeseen ja liikennejärjestelyihin. Liikennejärjestelyjen osalta HSL toisti osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa (OAS) esittämänsä kannanotot.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 22.10.2024 § 531
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 22.10.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12917 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38117 tontteja 15 ja 17 sekä katu-, puisto- ja liikennealueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Teija Patrikka ja tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: 09 310 26949
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22980
Kari Tenkanen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 09 310 37132
Sini Moilanen, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 09 31038527
Emmaleena Krankkala, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 39255
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 22.8.2024
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Malmin koulukampuksen asemakaavamuutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo on osallistunut katselmuksiin ja hankkeen kaavaneuvotteluihin. Kaupunginmuseo on lausunut hankkeen OAS-vaiheesta 6.6.2023. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Hankkeen ohjaukseen on valmistunut koulukeskuksen Pohjola-talon rakennushistoriaselvitys, sekä Laidunpuiston ympäristöhistoriallinen selvitys. Kaavamuutoksessa huomioidaan koulutontin ja siihen liittyvän kulttuuriympäristön arvojen harkittu kehittäminen. Koulutontin lisärakentamisesta on käyty kevennetty arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaneen ehdotuksen viitesuunnitelma toimii kaavamuutoksen pohjamateriaalina. Kaupunginmuseo arvioi tehtyjen selvitysten olevan riittäviä ohjaamaan kaavamuutosta rakennussuojelun näkökulmasta. Kaupunginmuseon OAS-vaiheen lausunto on otettu huomioon Pohjola-rakennuksen sr-2 suojelumääräyksen sisällön asettamisessa.
Sr-2: Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja ja vesikattoa sekä sen arvokkaita sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.
Suojelumerkintää on lisäksi täsmennetty määräyksellä: sr-2-merkinnällä osoitetun rakennuksen arvokkaita sisätiloja ovat pääporrashuone ja juhlasali. sr-2- merkinnällä osoitettuun rakennukseen voidaan liittää nivelosalla uudisrakennus ja avata rakennusten välille yhteyksiä. Pihan puolella nivelosan liittymäkohdassa voidaan suojeltuun vesikattoon tehdä rakennuksen ominaispiirteet säilyttäviä muutoksia.
Laidunpuistoon ja koulupihaan kohdentuu määräys: Laidunpuiston ja Y-korttelialueen muodostama saumaton kokonaisuus tulee säilyttää ja hoitaa niin, että kokonaisuuden puutarhataiteellinen ja kaupunkikuvallinen arvo säilyy.
Lisäksi tontin liittymiselle Kirkonkyläntiehen on annettu sopeuttavia kaavamääräyksiä.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa Malmin koulukeskuksen kampusalueen asemakaavamuutoksen ehdotuksesta.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 23.05.2024 § 31
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12917 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12917
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 39/2023
Pohjakartta valmistunut: 27.7.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 6.6.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Malmin koulukampuksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arvointisuunnitelmasta. Hankkeessa valmistellaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilojen keskittämistä Malmin peruskoulun tontille os. Kirkonkyläntie 17. Asemakaavan muutoksen yhteydessä koulun tonttiin liitetään läheinen Laidunpuiston viheralue. Samalla Kirkonkyläntien linjausta tarkennetaan tulevan pikaraitiotien rakentamisen johdosta. Kaupunginmuseon tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Kirkonkyläntie
Kirkonkyläntie muodostaa historiallisesti kerrostuneen kauppatien, joka on syntynyt kaupungistumista edeltäneen Helsingin maalaiskunnan keskustaajamaksi. Alueelle on vaiheittain rakentunut koulujen, kirkon, yhdistystalojen, terveydenhuollon, kunnantalon sekä asuin- ja liikerakennusten monipuolinen kokonaisuus. Katuosuus on eri muutosvaiheissaan säilyttänyt esikaupunkimaisen luonteensa. Rakennukset on toteutettu yksittäisinä rakennushankkeina, joista monet omaavat rakennushistoriallista arvoa. Erillisrakennuksia ympäröivät vihreät pihat istutuksineen. Suunnittelualue kuuluu Malmin kaupunkiuudistusalueeseen.
Rakennusperintö
Asemakaavan muutosalueelle sijoittuu Malmin peruskoulun ”Pohjola”-rakennus. Kohde on Kouluhallituksen arkkitehdin Toivo Salervon vuonna 1927 suunnittelema, 1920-luvun klassismia edustava koulurakennus. Rakennus käsitti sekä opetus- että opettajien asuintiloja. Asuintilat ovat muuttuneet opetustiloiksi 1950-luvun alussa. Koulua on laajennettu kaksikerroksisella liikuntasali- ja juhlasalisiivellä vuonna 1987, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Kuusisto / HKR. Erillisrakennuksia yhdistämään rakennettiin kevyt katos. Koulurakennuksesta on valmistunut rakennushistoriaselvitys v. 2023 (ark-byroo Oy). Kohde on suojeltu asemakaavassa v. 1985 merkinnällä So: Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei kaupunkikuvallisen arvonsa takia saa purkaa ilman pakottavaa syytä.
Lausunto
Alkuperäinen koulurakennus on arvotettu helsinkiläisten koulurakennusten Opintiellä-inventoinnissa arvoluokkaan 2: ajalleen tyypillinen koulurakennus. ”Pohjola”-koululla on rakennushistoriallista arvoa rakennusaikansa kouluarkkitehtuurin laadukkaana esimerkkinä, sekä maalaiskunnan kehityksestä kertovana historiallisesti arvokkaana rakennuksena. Asemakaavamuutoksessa koulun arvot tulee huomioida asemakaavan suojelumerkinnöin, jotka käsittävät sen ulkoasun sekä säilyneen porrashuoneen.
Kaupunginmuseon arvion mukaan liikuntasali-juhlasali -rakennus ei tarjoa mahdollisuuksia koulutoimintojen tarkoituksenmukaiseen laajentamiseen. Lisärakentamisen yhteydessä tämä rakennus korvataan uudisrakennusosalla. Asemakaavoituksessa on tärkeä varmistaa kaavamerkinnöin alustavasti arvioiden varsin mittavan uudisrakennuksen sovittaminen 20-luvun klassismia edustavan koulun yhteyteen, sekä osaksi Kirkonkyläntien kerrostunutta katumaisemaa. Kirkonkyläntien kaupunkikuva ja tontin lähtökohdat asettavat ehtoja rakentamisen tehokkuudelle.
Laidunpuiston alue on alun alkaen kuulunut koulutontin yhteyteen, josta se on erotettu puistoalueeksi kaavamuutoksessa vuonna 1985. Puiston liittäminen koulutonttiin tulee tapahtua puiston toiminnalliset, historialliset ja maisemalliset arvot huomioiden.
Katusuunnitelman yhteydessä tulee varmistaa koulutontin rakennusten ja ympäristön välinen luonnollinen liittymä korkotasoineen, eivätkä katurakentamisen kohoamisesta juontuvat pengerrykset kuulu alueen ympäristökuvaan.
Kaupunginmuseon seuraa hankkeen jatkosuunnittelua.
Lisätiedot
Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154