Talousarvioennuste 2023, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja suunnittelujohtaja ********** ja johtava controller ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2023 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta kesäkuun lopun tietoihin ja HUS-yhtymän ensimmäiseen ennusteeseen tammi-maaliskuun tietojen pohjalta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta: sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Talousarviokohdan tulot ovat myyntituloja, maksutuloja, tukia ja avustuksia sekä muita toimintatuloja. Nettobudjetoitu sitova talousarviokohta sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 23.11.2022 § 284 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli seuraava:

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1000 euroa)

Menot Tulot

-2 767 631 188 000

Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on -2 579 631. Tilikauden tulos poistojen jälkeen ilman valtion rahoitusosuutta on -2 595 631 ja valtion yleiskatteellisen rahoituksen jälkeen -3 330.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen valtion yleiskatteellinen rahoitus on muuttunut kaksi kertaa. Marraskuussa 2022 valtionvarainministeriö julkaisi Helsingin rahoituksen, jossa Helsingin rahoituspohja pieneni 6,9 miljoonalla eurolla.

Huhtikuussa 2023 valtionvarainministeriö julkaisi uudelleen Helsingin rahoituksen, jossa on huomioitu vuoden 2023 alustavien tilinpäätöstietojen pohjalta arvioitu kertakorvaus 10 125 748 euroa, mutta vastaavasti aiemmasta rahoituspohjasta on vähennetty kokonaan vammaispalvelujen kokonaisuudistukseen kansallisesti kohdennettu 22 300 000 euroa, josta Helsingin laskennallinen osuus oli 2 159 520 euroa. Nyt tiedossa oleva vuoden 2023 valtion yleiskatteellinen rahoitus on 2 593 345 319 euroa.

Ennusteessa on huomioitu valtion yleiskatteellisen rahoituksen arvioitu kertakorvaus 10,1 miljoonaa euroa alustavien tilinpäätöstietojen pohjalta, jota valtiovarainministeriö tarkentaa vielä syksyllä lopullisten tilinpäätöstietojen valmistuttua.

Myös toimialan tuloarviota tarkennettiin kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen ja rahoituspohjan muutosten jälkeen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uusimman rahoituksen mukaiset luvut vuodelle 2023 ovat seuraavat:

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (5 10)

*Tilinpäätös 2022 sisältää koronaepidemian valtionavustuksia 58,6 miljoonaa euroa

** Tilinpäätös 2022 sisältää koronaepidemian kustannuksia 79,9 miljoonaa euroa

*** pyöristys

Talousarvion 2023 luvut on muutettu vastaamaan huhtikuussa 2023 julkaistua valtion yleiskatteellista rahoitusta vuodelle 2023.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalouskohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut (5 10 01)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toiminnan ja talouden kokonaisennuste

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 5,3 miljoonalla eurolla. Tuloissa on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen, Kestävän kasvun hankkeen ja muiden STM:n hankkeiden valtionavustukset, yhteensä 8,0 miljoonaa euroa, sekä valtiovarainministeriön myöntämästä avustuksesta toiminnan käynnistämiseen 2,0 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan toteutuvan vuoden 2023 aikana (avustusta on myönnetty Helsingille yhteensä 18 miljoonaa euroa käytettäväksi vuoden 2026 loppuun saakka).

Menojen ennustetaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 26,2 miljoonalla eurolla. Menojen ylityksestä koronaepidemian välittömien kustannusten arvio on 9,7 miljoonaa euroa ja palkankorotusten, joita ei pystytty huomioimaan tulosbudjetointivaiheessa, kustannusvaikutus on 13,7 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Ennusteessa ei ole huomioitu kaupungin vuokramallin muutosten kustannusvaikutuksia, koska vuokramallin muutos vuodelle 2023 on muille toimialoille kustannusneutraali ja kaupunkitasolla on sovittu, että mikäli valtio ei huomioi vuokramallin kustannuksia rahoituksessa, niin kaupunkiympäristön toimiala hyvittää kustannukset loppuvuodesta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja muiden STM:n hankkeiden kustannusten ennustetaan olevan 8,0 miljoonaa euroa, jotka näkyvät tuloissa avustuksena.

Merkittävin muutos ensimmäiseen ennusteeseen on muutos kaupunginkanslian kanssa laaditun, hallintoa koskevan palvelusopimuksen laskutusperusteiden muutos. Tulosbudjetointivaiheessa palvelusopimuksen laskutus oli arvioitu olevan 66,5 miljoonaa euroa perustuen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttömenojen osuuteen kaupungin määrärahoista tai toimialan henkilöstömäärän osuuteen.

Kevään aikana toimiala on yhdessä kaupunginkanslian kanssa tarkastellut kanslian työpanoksen laskutusta aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi ja kaupunginkanslian kanssa laaditun palvelusopimuksen uusi laskutus on 30,0 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toiminnan ja talouden ennuste ilman koronaepidemian välittömiä kustannuksia sekä ennakoimattomia palkankorotuksia

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyviä hankkeiden valtionavustusta ja toiminnan käynnistämiseen kohdennettua avustusta alittavan tulosbudjetin 4,7 miljoonalla eurolla. Tulojen alitus johtuu siitä, että suun terveydenhuollossa hoidetaan aikuispotilaita enenevästi palvelusetelillä, josta ei kerry asiakasmaksutuottoja.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen menoissa ennustetaan tällä hetkellä olevan ylityspainetta 2,8 miljoonaa euroa ilman koronaepidemian välittömiä kustannuksia tai ennakoimattomia palkankorotuksia.

Toimiala käynnistää talouden tasapainottamiseksi kolmivuotisen muutosohjelman, jolla pyritään kattamaan ennustettua alijäämää kolmen vuoden sisällä. Muutosohjelman suunnitelma ja konkreettiset lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Muutosohjelma esitellään sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle 15.8.2023 sekä tuodaan päätettäväksi samanaikaisesti talousarvioesityksen 2024 kanssa 12.9.2023.

Koronaepidemian valtionavustus välittömiin kustannuksiin

Hallitus on vuoden 2020 budjettiriihessä linjannut, että koronaepidemian välittömät lisäkustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisenä. Vuoden 2022 valtion talousarvion budjettiriihen pöytäkirjaan on merkitty koronakustannuksista seuraavaa; julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023.

Tämän hetken tiedon mukaan STM ei kuitenkaan ole valmistelemassa koronaepidemian valtionavustushakua vuodelle 2023. STM:n linjauksen mukaan vuoden alusta 2023 hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus sisältää lakisääteisten tehtävien rahoituksen mukaan lukien tartuntatautilain mukaisen tartuntatautien vastustamistyön (myös koronasta aiheutuvat kustannukset).

Talousarviokohdalla on kaksi alakohtaa: sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä HUS-yhtymä, joiden ennusteet ovat seuraavat:

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta noin 39,3 miljoonaa euroa, josta ennakoimattomien palkankorotusten kustannusvaikutus on noin 3,4 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 29,0 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 10,0 miljoonaa euroa ja avustuksissa kotitalouksille 1,2 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstökustannuksissa, muissa ostoissa ja vuokrakuluissa yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa.

Lastensuojelussa ylityspainetta on 10,4, miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 12,2 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 1,3 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä noin 0,6 miljoonaa euroa. Asiakaspalvelujen ostojen ylityspaine johtuu erityistason laitoshoidon ostoista. Ennusteessa on huomattavaa epävarmuutta muun muassa ostopalvelulaskujen käsittelyviiveiden vuoksi ja palkkatietojen kirjautumisen viiveiden ja virheiden vuoksi.

Lastensuojelun vaativahoitoisten lasten määrään pyritään vaikuttamaan muun muassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluketjujen kehittämisellä oikea-aikaisen tuen tarjoamiseksi, HUSin ja lastensuojelun palveluiden väliin pudonneille lapsille kohdennetulla jalkautuvalla intensiivisellä HEHKU-työryhmätyöskentelyllä sekä laajentamalla toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireilevia nuoria tukevia Toivo-työryhmiä. Myös uusi toimintamalli on käynnistymässä asiakastyön tueksi vaativien kehitysvammaisten lasten ja nuorten tueksi.

Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on ylityspainetta 7,4 miljoonaa euroa, joka koostuu muiden palvelujen ostoista 3,6 miljoonaa euroa, asiakaspalvelujen ostoista 1,9 miljoonaa euroa, henkilöstömenoista 1,5 miljoonaa euroa sekä muista ostoista 0,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa ylitys johtuu sijaiskustannuksista sekä palkankorotuksista, asiakaspalvelujen ostoissa lapsiperheiden kotipalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoissa kouluterveydenhuollon koulukuraattori- ja psykologipalvelujen hankinnan arvioidusta ylityksestä.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa on ylityspainetta 2,5 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on pääosin muiden palvelujen ostoissa 1,5 miljoonaa euroa ja henkilöstökustannuksissa 1,0 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostojen ylityspaine johtuu muun muassa välivuokrauksesta, tulkkipalvelun kustannuksista sekä opiskeluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen hankinnan arvioidusta ylityksestä.

Vammaistyössä ylityspainetta on noin 18,8 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 15,3 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 4,9 miljoonaa euroa ja avustuksista kotitalouksille 1,4 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 1,7 miljoonaa euroa ja muissa ostoissa 1,0 miljoonaa euroa. Ylityspaine johtuu muun muassa palveluntuottajien hinnankorotuksista asumispalveluissa sekä vuokratyövoiman käytöstä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa on ylityspainetta 0,1 miljoonaa euroa, joka koostuu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvien hankkeiden henkilöstökustannuksista.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta noin 11,4 miljoonaa euroa, joka koostuu pääsääntöisesti asiakaspalvelujen ostoista 12,8 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 2,0 miljoonaa euroa, muista ostoista 3,5 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,3 miljoonaa euroa. Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä noin 7,2 miljoonaa euroa. Koronaepidemian välittömien kustannusten arvioidaan olevan 5,9 miljoonaa euroa ja palkankorotusten kustannusvaikutus on 3,4 miljoonaa euroa. Ilman koronanepidemian ja palkankorotusten kustannusvaikutuksia ylityspaine on 2,1 miljoonaa euroa.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla on ylityspainetta 1,5 miljoonaa euroa. Koronaepidemian välittömien kustannusten arvioidaan olevan 5,0 miljoonaa euroa, joten muun toiminnan osalta terveysasemat ja sisätautien poliklinikka arvioi alittavansa budjetin 3,5 miljoonaa euroa.

Psykiatria- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta 9,2 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 6,9 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 2,2 miljoonaa euroa ja muista tiliryhmistä 1,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin 1,0 miljoonalla eurolla. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 0,9 miljoonaa euroa.

Suun terveydenhuollossa on ylityspainetta 0,8 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa 4,2 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin 3,8 miljoonaa euroa. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 0,1 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on ylityspainetta 11,1 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 9,7 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoista 21,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin 19,9 miljoonalla eurolla. Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen välittömien koronaepidemian kustannusten arvioidaan olevan 2,4 miljoonaa euroa ja palkankorotusten kustannusvaikutus on 5,2 miljoonaa euroa. Ilman koronanepidemian ja palkankorotusten kustannusvaikutuksia ylityspaine on 3,5 miljoonaa euroa.

Arviointitoiminnassa on ylityspainetta 8,8 miljoonaa euroa, joka koostuu asiakaspalvelujen ostoista 9,8 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 1,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen ja avustusten kotitalouksille arvioidaan alittavan budjetin yhteensä 2,3 miljoonalla eurolla. Asiakaspalvelujen ostojen ylityspaine johtuu pääosin kotihoidon ostoista ja iäkkäiden palveluasumisen ostoista suunniteltujen paikkalisäysten vuoksi. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 0,1 miljoonaa euroa.

Kotihoidossa on ylityspainetta 2,2 miljoona euroa, jossa suurin ylityspaine on muiden palvelujen ostoissa 11,3 miljoonaa euroa, joka johtuu vuokratyövoiman kustannuksista, ja muissa tiliryhmissä 1,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä 10,7 miljoonaa euroa. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 0,1 miljoonaa euroa.

Seniorikeskusten toiminnan arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisesti. Ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa ja muissa ostoissa yhteensä 6,1 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,2 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostojen ylityspaine johtuu kasvavasta vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti henkilöstömenojen ja muiden ostojen arvioidaan alittavan budjetin yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 0,8 miljoonaa euroa.

Helsingin sairaalassa on ylityspainetta 3,1 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa 4,0 miljoonaa euroa vuokratyövoiman käytöstä johtuen ja säästöä ennustetaan henkilöstömenoissa 0,2 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,7 miljoonaa euroa. Koronan välittömien kustannusten arvioidaan olevan 1,4 miljoonaa euroa.

Sairaala- hoiva- ja kuntoutuspalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 3,1 miljoonaa euroa. Alitus johtuu rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan vuoden lopussa käyttömenoista taseeseen.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen arvioidaan alittavan budjetin 0,4 miljoonalla eurolla. Alitus koostuu järjestöavustusten siirrosta toimialan yhteisiin kustannuksiin ja HSY-sopimuksen ja kustannusten siirrosta kaupunginkansliaan.

Pelastustoimen ja ensihoidon arvioidaan alittavan budjetin 0,1 miljoonaa euroa ja huoltovarmuuden alittavan budjetin 0,3 miljoonaa euroa asiakaspalvelujen ostojen säästönä. Riskienhallinnan ja pelastuskoulun arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisesti.

Pelastuslaitoksen yhteisten menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena.

Hallinto

Hallinnon arvioidaan alittavan budjetin 0,3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa on ylityspainetta 0,2 miljoonaa euroa palkankorotusten vuoksi, vastaavasti ostojen ennustetaan alittavan budjetin 0,5 miljoonaa euroa. Hallinnon kustannuksiin kuuluu myös kanslian palvelusopimus. Sopimuksen kustannukset näkyvät toimialan yhteisissä kustannuksissa.

Toimialan yhteiset

Toimialan yhteisten menojen arvioidaan alittavan budjetin 35,0 miljoonalla eurolla, joka johtuu kaupunginkanslian palvelusopimuksen laskutusmuutoksesta. Koronaepidemian kustannukset toimialan yhteisissä ovat noin 1,4 miljoonaa euroa.

HUS-yhtymä (5 10 02)

HUS-yhtymä ennustaa alittavan budjetin palvelutuotannon osalta noin 20,7 miljoonaa euroa. Palvelutuotannon ennuste ei sisällä HUS-yhtymän palkankorotusten vaikutusta, noin 48,5 miljoonaa, josta Helsingin osuus on noin 17,7 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on HUSin ensimmäinen ennuste palvelutuotannon osalta, niin varovaisuusperiaatteen mukaisesti ennustetaan tässä vaiheessa budjetin mukaisesti ja ennustetta tarkennetaan kolmannessa virallisessa ennusteessa.

Investoinnit

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden.

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

Kaupunkistrategian, palvelustrategian, palvelutasopäätöksen ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi toteuttaa kaupunkistrategiaa, palvelustrategiaa, palvelutasopäätöstä ja niiden keskeisiä strategisia tavoitteita sekä kaupunkiyhteisiä tavoitteita yhdessä muiden toimialojen kanssa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla keskeinen vuoden 2023 tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen toimeenpanon jatkaminen ja palvelustrategian, palvelutasopäätöksen ja järjestämisen johtamisen sekä erikoissairaanhoidon ohjauksen vahvistaminen.

Muita toimialan keskeisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, matalan kynnyksen palvelujen, mielenterveyspalvelujen ja kaupunkilaisten lähelle tulevien jalkautuvien palvelujen vahvistaminen, asunnottomuuden vähentäminen, iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen sekä asiakkaille yhteensopivien ja digitaalisten palvelujen järjestäminen. Muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan, lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan ja varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan. Matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspalvelupisteitä on lisätty, toinen Nuorisoasema pyritään avaamaan ja terapiatakuun käyttöönottoa edistetään.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Kotona asumista tukevia palveluja kehitetään Kustannustietoinen kotihoito (KUSTI) -hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää ratkaisuja iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen. Iäkkäiden päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään henkilöstön osaamisen vahvistamisella, vertaistukiryhmien perustamisella sekä ryhmämuotoisella että kotiin vietävällä sosiaalisella kuntoutuksella. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, työnjakoja on yhtenäistetty sekä asiakkaan hoitoketjua on sujuvoitettu.

Kaupungin turvallisuutta parannetaan kehittämällä pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun saatavuutta. Pelastustoiminnan ja ensihoidon edellytykset turvataan kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa yhteistyössä maankäytön ja liikenteen suunnittelun kanssa. Kaupunkitasoista väestönsuojeluun varautumista kehitetään toimialarajat ylittävässä yhteistyössä.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton vuoksi kaikki toiminnalliset tavoitteet eivät ole vertailukelpoisia alkuperäisten talousarviotavoitteiden määrittelyjen osalta (liitteet 1–3). Talousarvion määrällisten suoritteiden määrittelyn jälkeen toimintoja on siirtynyt eri palveluluokkaan ja kirjaamiskäytännöt ovat osin muuttuneet.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Koronaepidemian hoito- ja palveluvelkaa on eri toiminnoissa edelleen paljon, mikä vaikuttaa edelleen kiireettömän hoidon ja palvelujen saatavuuteen. Henkilöstön riittävyys on erityinen riski juuri tällä hetkellä. Valtion rahoituksen laskentamallin ongelmat, valtion rahoituksen muutokset kesken talousarviovuoden ja se ettei rahoitusmalli huomioi riittävästi Helsingin erityispiirteitä, muun muassa maahanmuuttajien määrää, asunnottomuutta ja korkeampaa kustannustasoa, aiheuttavat suurta epävarmuutta ennusteeseen. Myös työvoiman ja esimerkiksi energian ja raaka-aineiden kohonneet kustannukset aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ennusteeseen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 09.05.2023 § 85

25.04.2023 Pöydälle

Päätös tullut nähtäväksi 18.08.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §