Virkasuhteen täyttäminen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Toimialajohtajan virka

Kaupunginhallitus on 17.4.2023, 237 § kehottanut kaupunginkansliaa käynnistämään viran täyttämiseksi julkisen hakumenettelyn nykyisen toimialajohtajan määräaikaisen virkasuhteen päättyessä 19.12.2023.

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon kaupunginvaltuusto ottaa viranhaltijan. Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 15 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää toimialajohtajan virkaan ottamisesta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta on antanut asiasta kaupunginhallitukselle lausunnon 5.9.2023, 108 §.

Hallintosäännön 5 luvun 8 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintaa ja hallintoa johtaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja, joka toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja nimitetään enintään seitsemän vuoden määräajaksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja on toimialaan kuuluvien palvelukokonaisuuksien johtajien sekä toimialan hallintojohtajan esimies. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja suorittaa kansliapäällikön määräämät tehtävät.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan virka oli julkisesti haettavana 12.5.–29.5.2023. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa, TE-palveluiden sivuilla, Joblyssa, Duunitorilla, Oikotiellä ja Helsingin kaupungin LinkedIn työpaikoissa 12.5.–29.5.2023. Rekrytoinnin markkinoinnissa käytettiin myös Duunitorin tehokampanjaa sekä Helsingin Sanomien diginostoa ja lisäksi ilmoitus näkyi Helsingin Sanomien Mobiiliparaatilistauksessa. Virka mainittiin Helsinkirekryn Facebook- ja Instagram-tileillä sekä Helsingin kaupungin LinkedIn-tilillä. Lisäksi hakuilmoituksen lyhennelmä julkaistiin sunnuntaina 14.5.2023 Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa.

Hallintosäännön 5 luvun 1 §:n mukaan johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on suunnitella, seurata ja valvoa johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on myös johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden strateginen ohjaus sekä suorituskyvyn ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja ylläpito.

Virkaa täytettäessä tulee ottaa huomioon perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetyt yleiset virkanimitysperusteet, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Hallintosäännön 23 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan toimialajohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta johtamistehtävissä sekä suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi on otettava huomioon se, mitä kelpoisuusehdoista on erikseen säädetty tai määrätty.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävässä menestyäkseen hakijalla on oltava vahvaa aiempaa kokemusta ja näyttöä suuren organisaation strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta. Henkilöstön johtajana hän on linjakas, kirkastaa toiminnan tavoitteet ja kykenee luomaan innostunutta ja sitouttavaa työkulttuuria. Johtamisessa tulee myös näkyä Helsingin kaupungin johtamisen kulmakivet (näkemyksellisyys, innostus, linjakkuus ja toimeenpanokyky). Valittavan henkilön tulee hahmottaa monitahoista toimintakenttää ja julkiset esiintymiset ovat hänelle luontevia. Kansainvälisessä yhteistyössä hakija tarvitsee sujuvaa englannin kielen taitoa. Hänen on oltava taitava sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen rakentaja, jolla on kokemusta vaativasta sidosryhmäyhteistyöstä ja joka näkee tiiviin työskentelyn poliittisen johdon kanssa innostavana. Lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävässä onnistumisessa hakijaa auttaa ymmärrys ja kokemus kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin tehtävistä. Tehtävässä eduksi on Helsingin kaupunkiorganisaation tuntemus ja kokemus johtamisesta julkiselta sektorilta.

Hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan kansliapäällikkö päättää toimialajohtajan palkasta, palkan määräytymisperusteesta ja palkan harkinnanvaraisesta tarkistamisesta sekä näiden tehtävien vaativuusluokittelusta ja siihen perustuvasta palkasta. Kansliapäällikkö on rekrytointiprosessin yhteydessä päättänyt kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan kokonaispalkaksi 12 400 euroa kuukaudessa.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 32 henkilöä, joista 27 täytti viran kelpoisuusehdot tutkinnon osalta. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä 1. Hakijoiden esittämät ansiot, koulutus, kielitaito ja työkokemus ilmenevät hakemuksista. Hakemuksista laadittu yhteenveto on esityslistan liitteenä 2.

Haun ensimmäinen vaihe toteutettiin videohaastatteluna 31.5.–4.6.2023. Videohaastatteluun kutsuttiin 11 hakijaa, joilla arvioitiin olevan täytettävänä olevan viran kannalta sopivinta kokemusta ja näyttöjä suuren organisaation johtotehtävistä viran hoidossa onnistumisen kannalta. Kaikki videohaastatteluun kutsutut täyttivät viran kelpoisuusvaatimukset. Hakijoiden videohaastatteluja arvioivat kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimialajohtaja Satu Järvenkallas, pormestarin erityisavustaja Antti Leino, viestintäjohtaja Liisa Kivelä ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Ensimmäinen haastattelukierros toteutettiin 12.6.–16.6.2023 välisenä aikana. Videohaastattelun pohjalta ensimmäiselle haastattelukierrokselle kutsuttiin kuusi hakijaa: Juha Ahonen, Leevi Haapala, Kai Huotari, Silja Jalovaara, Olli Joensuu ja Kirsti Laine-Hendolin. Haastatteluun kutsutuilla hakijoilla arvioitiin olevan edellä mainittujen kriteerien lisäksi hakemuksen ja videovastausten kautta esiin tuotuja edellytyksiä linjakkaaseen johtamistyöhön sekä käytännön esimerkkien kautta esiin tuotua näyttöä onnistuneesta johtamisesta. Jatkoon valittujen henkilöiden näkemykset olivat monipuolisia ja kuvastivat johtamisajattelua ja johtamisen tasoa, jollaista Helsingin kaupunki johtamisen kulmakiviensä kautta johdoltaan edellyttää. Ensimmäisellä haastattelukierroksella haastattelijoina toimivat kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimialajohtaja Satu Järvenkallas, pormestarin erityisavustaja Antti Leino, viestintäjohtaja Liisa Kivelä ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Juha Ahonen on suorittanut diplomilaulajan ylemmän korkeakoulututkinnon Kölnin musiikkikorkeakoulussa vuonna 2005. Täydennyskoulutuksena hän on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon Espoon seudun koulutusyhtymä Omniassa vuonna 2019. Ahonen on työskennellyt vuodesta 2021 Tampereen kaupungin kulttuurijohtajana. Tätä aikaisemmin hän on toiminut Tampereen kaupungilla Tampereen kaupunginorkesterin intendenttinä vuosina 2019–2021 ja Espoon kaupungilla Espoon kaupunginorkesterin intendenttinä vuosina 2016–2019. Sitä ennen hän työskenteli Yleisradion sinfoniaorkesterin apulaisintendenttinä vuosina 2015–2016 ja yli neljä vuotta Helsingin Musiikkitalo Oy:n tapahtumapäällikkönä vuosina 2011–2015. Näiden lisäksi Ahonen on työskennellyt muun muassa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa oopperakoulutuksen tuottajana sekä Yleisradiossa eri rooleissa, kuten toimittajana, juontajana ja tuottajana.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Juha Ahosella on vahvaa johtamiskokemusta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta kulttuurialan tehtävistä yli 12 vuoden ajalta, minkä vuoksi hänellä on vahvaa osaamista erilaisten organisaatioiden johtamisesta. Kuluneet kaksi vuotta hän on toiminut 650 hengen organisaation esihenkilönä ja tätä ennen hän on johtanut pääasiassa pienempiä organisaatioita. Ahosella on syvällistä kulttuurialan kokemusta ja ymmärrystä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palvelukokonaisuuksien toiminnoista. Hän on verkostoitunut laajasti erityisesti kulttuurikentän toimijoiden kanssa. Ahonen on tehnyt koulutuksensa ja työtehtäviensä kautta erilaista kansainvälistä yhteistyötä ja näin ollen hän on verkostoitunut myös kansainvälisesti. Ahonen toimii muun muassa Eurocities-verkostossa. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt kulttuurijohtajan tehtäviensä lisäksi esimerkiksi toimittajan ja juontajan työstä. Lisäksi Ahonen on tottunut toimimaan median kanssa ja esiintyy luontevasti erilaisissa yhteyksissä.

Leevi Haapala on suorittanut filosofian tohtoritutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2012. Lisäksi hän on suorittanut filosofian maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Turun yliopistossa vuonna 1997. Täydennyskoulutuksena Haapala on suorittanut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon Management Institute of Finlandissa vuonna 2016. Haapala on toiminut vuodesta 2015 Kansallisgalleriassa Nykytaiteenmuseo Kiasman museonjohtajana. Ennen uraansa Kiasmalla Haapala on työskennellyt vuosina 2014–2015 Taideyliopiston Praxis-professorina.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Haapalalla on hyvää johtamiskokemusta kulttuurialalta noin 9 vuoden ajalta. Hän on toiminut esihenkilönä kahdessa eri organisaatiossa Suomessa. Haapala tuntee kulttuurin ja vapaa-ajan sektoria yhteistyön tekemisen ja yhteisten tapahtumien kautta. Hän on verkostoitunut laajasti alan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja esiintyy luontevasti erilaisissa tilaisuuksissa kuten asiantuntijana eri medioissa, luennoitsijana seminaareissa ja paneeleissa.

Kai Huotari on suorittanut kauppatieteiden tohtoritutkinnon Hanken Svenska Handelshögskolanissa vuonna 2014. Lisäksi hän on suorittanut taiteen maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Toulousen yliopistossa (Ecole Supérieur d'Audiovisuel - Université Toulouse Le Mirail) vuonna 1998 ja diplomi-insinöörin ylemmän korkeakoulututkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2003. Huotari on toiminut vuodesta 2015 Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtajana. Tätä aikaisemmin hän on tehnyt pitkän työuran Aalto-yliopistolla vuodesta 2006 vuoteen 2015. Viimeisimpänä Huotari on Aalto-yliopiston alaisuudessa työskennellyt varajohtajana Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT Digital Helsinki -yksikössä vuosina 2012–2015 ja tätä ennen vierailevana väitöskirjatutkijana Aalto-yliopistossa vuosina 2010–2012. Lisäksi hän on aikaisemmin työskennellyt tutkimusohjelmapäällikkönä Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n Network Society -tutkimusohjelmassa ja muun muassa toiminnanjohtajana DocPoint ry:ssä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Kai Huotarilla on vahvaa ja monipuolista johtamiskokemusta 15 vuoden ajalta. Hänen johtamiskokemuksensa koostuu akateemisen uran ja elinkeinoelämän lisäksi erilaisten pienempien kulttuurialan organisaatioiden johtamisesta ja kansainvälisestä työkokemuksesta. Hän on johtanut erilaisia organisaatioita, kuten tutkijatiimejä ja festivaaliorganisaatiota sekä työskennellyt kaupunkikonserniin kuuluvan Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtajana. Huotarilla on kokemusta suurimmillaan 100 henkilön kokoisen organisaation johtamisesta. Hänellä on hyvää kaupunkiorganisaation tuntemusta, sillä Huotari on tehnyt töitä Helsingille yli seitsemän vuoden ajan ja rakentanut laajan verkoston läpi kaupunkikonsernin toimijoiden. Huotarilla on myös hyvää ymmärrystä ja kokemusta kulttuurin ja vapaa-ajan sektorista, sillä hän on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä julkisen ja yksityisen puolen kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin toimijoiden kanssa. Huotarilla on laajat kansainväliset verkostot sekä tutkijakokemusta ja julkaisuja aiemmilta työuran vaiheilta. Lisäksi hänen vastuullaan on ollut useita EU-projekteja. Huotari on tottunut esiintymään useilla eri kielillä, kouluttamaan ja puhumaan erilaisissa tilaisuuksissa niin sidosryhmille kuin mediallekin kotimaassa ja kansainvälisesti.

Silja Jalovaara on suorittanut tekniikan lisensiaatin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1995. Lisäksi hän on suorittanut taloustieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Aachenin reiniläis-westfalenilaisessa teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1994 ja diplomi-insinöörin ylemmän korkeakoulututkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1991. Jalovaara on toiminut vuodesta 2020 Tietoevryssä Vice President -nimikkeellä. Tätä aiemmin hän on tehnyt lähes 25 vuoden työuran Accenturella johtajana ja johtavana konsulttina vuosina 1995–2020. Ennen työuraansa Accenturella Jalovaara toimi muun muassa Aachenin reiniläis-westfalenilaisessa teknillisessä korkeakoulussa tutkijana ja Otaniemen Teknologiakylässä (Innopoli) projektipäällikkönä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Silja Jalovaaralla on varsin laaja ja monipuolinen kokemus 23 vuoden ajalta muun muassa teknologiaan liittyvien yritysten johtamisesta. Hänellä on hyvää aiempaa kokemusta ja näyttöä suurten organisaatioiden strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta yksityiseltä sektorilta. Jalovaaralla on ollut vastuullaan suurimmillaan 3500 työntekijän organisaatio toimiessaan johtotehtävissä Tietoevryssä. Kokemuksen kautta hänelle on kertynyt vahvaa osaamista muun muassa tiedonhallinnan, tekoälyn ja teknologian käyttöön palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta sekä muun muassa kansainvälisten liiketoimintojen perustamisesta ja organisoinnista. Jalovaaralla ei ole aiempaa kokemusta Helsingin kaupungilla tai kaupunkikonsernin sisällä työskentelemisestä eikä myöskään kulttuurialan organisaatioista. Jalovaaralle on kertynyt laajat kansainväliset verkostot työtehtäviensä kautta ja lisäksi hänellä on tutkijakokemusta sekä julkaisuja työuran vaiheilta. Esiintymiskokemusta hänelle on kertynyt muun muassa kouluttajan tehtävistä kansainvälisissä yhteyksissä.

Olli Joensuu on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2018. Joensuu on toiminut Helsingin NMKY ry:n pääsihteerinä vuodesta 2023. Tätä aikaisemmin hän työskenteli yli viisi vuotta Veikkaus Oy:n sidosryhmäpäällikkönä vuosina 2017–2023. Ennen työuraansa Veikkaus Oy:llä Joensuu on työskennellyt muun muassa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n pääsihteerinä (2012–2017), Nuorisoasuntoliitto ry:n pääsihteerinä (2007–2012) sekä Lasten Kesä ry:llä ensin leiripäällikkönä (1998) ja viimeisimpänä toiminnanjohtajana (1998–2006). Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Karjalainen Nuorisoliitto ry:n kulttuurisihteerinä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Olli Joensuulla on hyvää kokemusta erilaisten kulttuurialaan liittyvien asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta 20 vuoden ajalta. Hän on johtanut pääasiassa pienempiä kulttuurialan järjestöjä ja organisaatioita. Henkilöstömäärältään suurin Joensuun johtama organisaatio on Helsingin NMKY, jonka palveluksessa on yli 200 työntekijää. Hän on verkostoitunut alan toimijoiden kanssa niin kotimaassa kuin osin kansainvälisestikin ja Joensuu esiintyy luontevasti erilaisissa tilaisuuksissa. Hänellä on vahvaa kulttuurialan tuntemusta erityisesti nuorisoalalta ja Joensuu tuntee jonkin verran kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palvelukokonaisuuksien toimintaa. Hänellä on kokemusta yhteistyöstä Helsingin kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa toimiessaan sidosryhmäpäällikkönä Veikkaus Oy:llä, mutta hänellä ei ole aiempaa kokemusta Helsingin kaupungilla tai kaupunkikonsernin sisällä työskentelemisestä.

Kirsti Laine-Hendolin on suorittanut kasvatustieteen maisterin ylemmän korkeakoulututkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2002. Lisäksi hän on suorittanut Executive Master of Business Administration (EMBA)- tutkinnon Aalto-yliopistossa vuonna 2021. Laine-Hendolin on tehnyt lähes 10 vuoden työuran Helsingin kaupungilla johtamistehtävissä ja viimeisimmäksi hän on toiminut palkanlaskennan vakauttamisesta vastaavan johtajan tehtävässä vuodesta 2022 alkaen Helsingin kaupunginkansliassa. Tätä aiemmin hän toimi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallintojohtajana (2017–2022). Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin kaupungin liikuntavirastossa hallintopalveluiden osastopäällikkönä, opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön ylitarkastajana sekä valtion liikuntaneuvostossa pääsihteerinä.

Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että Laine-Hendolinin vahvassa johtamiskokemuksessa painottuu hallinnollisten palveluiden johtaminen kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa niin kunnallishallinnossa kuin valtionhallinnossa. Hän on toiminut Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan ensimmäisenä sijaisena, jolloin hänen johtamansa organisaation koko on ollut noin 1600 henkilöä. Laine-Hendolinilla on vahvaa Helsingin kaupunkiorganisaation tuntemusta ja hänellä on hyvät kaupunkikonsernin sisäiset verkostot. Lisäksi hän tekee säännöllistä yhteistyötä kuuden suurimman kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimien johdon ja Kuntaliiton kanssa. Laine-Hendolinin kansainväliset verkostot ovat olleet vähäisempiä työskennellessään Helsingin kaupungilla. Aiemman työnsä yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriössä hän on muun muassa edustanut Suomea EU-yhteistyössä vastuulleen kuuluvissa sisällöissä. Hän on esiintyjänä selkeä ja luonteva ja hänellä on kokemusta median kanssa työskentelemisestä.

Kaikilla haastatelluilla arvioitiin olevan hyvää johtamiskokemusta sekä viranhoidon kannalta riittävää ymmärrystä ja kokemusta kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin tehtävistä. Hakijoista Ahosella, Huotarilla ja Laine-Hendolinilla nähtiin kuitenkin haastatteluvastausten perusteella olevan parhaat näytöt ja kyvyt johtaa kulttuurin- ja vapaa-ajan eri palvelukokonaisuuksia niiden erityispiirteet huomioiden. Lisäksi heillä on vahvaa kokemusta ja näyttöä onnistuneesta johtamisesta sekä riittävää Helsingin kaupunkiorganisaation tuntemusta. Näin ollen henkilöarviointeihin kutsuttiin haastattelujen jälkeen Ahonen, Huotari ja Laine-Hendolin.

Henkilöarvioinnit suoritti Psycon Oy ajalla 19.6–21.6.2023.

Jatkoon valittuja hakijoita haastattelivat 3.8.2023 pormestari Juhana Vartiainen, pormestarin erityisavustaja Antti Leino, kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimialajohtaja Satu Järvenkallas ja rekrytoinnin asiantuntija Susanna Laakkonen.

Toisen haastattelun yhteydessä kaikki jatkoon valitut hakijat suoriutuivat hyvin näkemyksellisyyttä ja esiintymiskykyä kartoittavasta ennakkotehtävästä. Kaikki kolme hakijaa kutsuttiin toisen haastattelukierroksen jälkeen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan haastatteluun 22.8.2023.

Prosessin seuraavana vaiheena päätettiin edetä kahden hakijan, Juha Ahosen ja Kirsti Laine-Hendolinin kanssa. Vahvimpana perusteena oli se, että Kai Huotarilla ei ole lainkaan kunnallishallinnon kokemusta, mikä nähtiin liian suurena haasteena tehtävän haltuun ottamisen ja hoitamisen kannalta.

Valtuustoryhmillä oli mahdollisuus haastatella kahta kärkihakijaa prosessin tässä vaiheessa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on antanut kaupunginhallitukselle lausunnon hakijoista 5.9.2023, 108 §. Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa.

Arviointi

Toimialajohtaja vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uudistumisesta ja strategisesta johtamisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja talouden hallinnasta. Hänen vastuullaan on organisaation henkilöstön johtaminen ja toimintakulttuurin kehittäminen. Hän toimii kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä. Toimialajohtajalla on kaupungin johtoryhmän jäsenenä keskeinen rooli myös koko kaupungin johtamisessa yhdessä muiden johtajien kanssa. Toimialajohtajan suorina alaisina on neljä palvelukokonaisuuden johtajaa ja toimialan hallintojohtaja sekä johtava asiantuntija.

Lopullinen vertailu suoritettiin kahden kärkihakijan, Juha Ahosen ja Kirsti Laine-Hendolinin välillä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla työskentelee noin 1600 työntekijää ja toimialajohtajan tehtävänä on johtaa näkemyksellisesti ja linjakkaasti organisaationsa henkilöstöä, toimialan toimintaa ja hallintoa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja valitaan seitsemän vuoden määräaikaisuuteen. On tärkeää, että valittavalla toimialajohtajalla on vahvaa ja monipuolista kokemusta sekä näyttöä onnistuneesta johtamisesta, lähtökohtaisesti vahvaa Helsingin kaupunkiorganisaation tuntemusta sekä ymmärrystä ja kokemusta kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin tehtävistä.

Molemmat kärkihakijat tuntevat Helsingin kaupunkiorganisaation sekä toimialan viran hoitamisen kannalta riittävän hyvin. Juha Ahosella on vahvaa kokemusta ja näyttöä kulttuurin ja vapaa-ajan sektorin tehtävistä, mutta hänellä on vähemmän Helsingin kaupunkiorganisaation tuntemusta kuin Kirsti Laine-Hendolinilla. Sen sijaan Ahosella on vahvempi kulttuurialan tausta, sillä hänen aiempi kokemuksensa painottuu syvällisemmin kulttuurialan tehtäviin. Lisäksi Ahonen on johtanut Tampereella ja Espoossa kulttuuripalveluja ja näin ollen hän on saanut kokemusta johtamisesta kahden suuren kaupungin kulttuuriorganisaatioista ja kehityshankkeiden toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä.

Kirsti Laine-Hendolinilla on vahvaa johtamiskokemusta, sillä hän on työskennellyt Helsingin kaupungilla ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluksessa sekä johtajan rooleissa jo pidempään. Laine-Hendolinilla on vahva kaupunkiorganisaation ja toimialan tuntemus. Hän tuntee hyvin tehtävän vastuualueen, haasteet ja yhteistyökumppanit, mutta myös laajemmin kaupungin toimintaympäristön ja menestystekijät.

Lisäksi valittavalla toimialajohtajalla tulee olla aiempaa kokemusta ja näyttöä suuren organisaation strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta ja hänen tulee kyetä ohjaamaan henkilöstöään kaupunkistrategian tavoitteiden suuntaan. Molemmilla kärkihakijoilla on hyvää kokemusta organisaation strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta. Lisäksi molemmat kärkihakijat ovat toimineet johtamistehtävissä jo pidemmän aikaa ja ovat onnistuneesti jalkauttaneet strategioita johtamissaan organisaatioissa. Heidän vahvuusalueensa johtajina ovat kuitenkin erilaiset.

Juha Ahosella on hyvää kokemusta strategisesta johtamisesta, sillä hän on toteuttanut ja tukenut laajoja strategiaprosesseja, joiden tarkoituksena on ollut muokata eri yksiköiden toimintaa vastaamaan paremmin kaupunkistrategiaa sekä ympäristön ja asiakaskäyttäytymisen muutoksia. Rekrytointiprosessin aikana Ahonen on korostanut henkilöstön kehittämisen ja talouden suunnittelun ja -seurannan osuutta strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen liittyen. Hänen johtamisotteessaan on nähtävissä valmiudet kokonaisvaltaiseen, strategiseen suunnitteluun ja kehittämismyönteiseen muutosjohtamiseen ja hän on ollut mukana toteuttamassa muun muassa organisaatiorakenteiden muutoksia. Ahonen on osoittanut omaavansa vahvat ja monipuoliset johtamisvalmiudet henkilöstöjohtamisen saralla. Hänellä nähdään hyvät valmiudet innostamiseen ja aktivoimiseen ja Ahonen on tuonut esille toimintatyylinsä, kuinka hän johtaa mahdollisuuksien kautta kokeilevasti ja dynaamisesti. Ahonen on johtajana ideointikykyinen ja näkemyksellinen, ja hän on osoittanut tietämystä toimintaa ohjaavien prosessien lisäksi tulevaisuuden näkymistä kulttuurialalla.

Kirsti Laine-Hendolinin vahvassa johtamiskokemuksessa painottuu hallinnollisten palveluiden johtaminen kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa niin kunnallishallinnossa kuin valtionhallinnossa. Hän on osallistunut tiiviisti myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja koko kaupungin tavoitteiden valmisteluun osana kaupungin ylintä virkamiesjohtoa. Viimeisimmässä tehtävässään palkanlaskennan vakauttamisesta vastaavana johtajana Laine-Hendolinin johtamistyö on edellyttänyt häneltä sekä strategisen että operatiivisen johtamisen taitoja johtaessaan laajaa monitoimijaista verkostoa, jonka muodostavat muun muassa toimialojen ja liikelaitosten edustajat. Laine-Hendolinilla on kokemusta muutosjohtamisesta, sillä hän on ollut mukana toteuttamassa useita organisaatiouudistuksia. Näistä merkittävin uudistus on Helsingin kaupungin organisaatiouudistukseen sisältynyt seitsemän aikaisemman viraston hallintojen yhdistyminen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoksi.

Rekrytointiprosessin aikana Kirsti Laine-Hendolin on osoittanut johtavansa luontevimmin asioiden ja analyysien kautta käytännönläheisesti ja faktoihin perustuen. Laine-Hendolinin vahvuutena nähdään kehittämismyönteinen johtamisote, paneutumis- ja omaksumiskyky sekä strategialähtöisyys. Prosessin aikana hän on osoittanut olevansa selkeäpiirteinen ja jäsentynyt toiminnassaan. Henkilöstön johtajana Laine-Hendolinin vahvuutena nähdään linjakas ja johdonmukainen toimintatyyli. Lisäksi hän on osoittanut olevansa helposti lähestyttävä ja tavoitettavissa oleva sekä henkilöstön itseohjautuvuuteen luottava johtaja.

Toimialajohtajan tulee olla tottunut työskentelemään ihmisten kanssa ja johtajana kirkastamaan toiminnan tavoitteet sekä kyetä innostamaan ja sitouttamaan ihmisiä. Lisäksi hänen tulee olla luonteva esiintyjä erilaisissa tilanteissa ja kansainvälisessä yhteistyössä hän tarvitsee sujuvaa englannin kielen taitoa. Molemmat kärkihakijat ovat rekrytointiprosessin aikana osoittaneet olevansa yhteistyötaitoisia ja kokeneita esiintymiskykyisiä johtajia, ja he ovat tottuneet käyttämään englantia työkielenään.

Rekrytointiprosessin aikana Juha Ahonen on näyttäytynyt vuorovaikutukseltaan taitavana ja helposti lähestyttävänä. Ahonen on osoittanut panostavansa hyvän ilmapiirin luomiseen ja hänen toiminnassaan yhdistyy valmius innostaa ja aktivoida sekä kyky suhtautua vastaanottavaisella tavalla uusiin asioihin ja mahdollisuuksiin. Kirsti Laine-Hendolinilla on pirteää ja myönteistä energiaa ja tätä kautta innostavuutta. Hänet nähdään systemaattisena ja varmaotteisena viestijänä. Laine-Hendolin ymmärtää kommunikaation merkityksen ja pyrkii korostamaan ja edistämään myönteistä dialogia.

Molempien kärkihakijoiden viestintätaidot arvioidaan vahvoiksi toimialajohtajan työn kannalta ja he ovat osoittaneet esimerkkien avulla johtajina kykyjä ja valmiuksia innostaa henkilöstöä ja siten mahdollistaa muutosmyönteistä henkeä organisaatiossa. Lisäksi molemmat kärkihakijat ovat osoittaneet yhteistyökykyisyyttä ja kykyä tehdä vaativaakin sidosryhmäyhteistyötä. He ovat myös kohdanneet johtamistyössään paineisia tilanteita, kuten haastavia henkilöstöasioita ja hankalia muutostilanteita, ja kyenneet toimimaan niissä onnistuneesti.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuvan kokonaisarvion perusteella katsotaan, että hakijoista Juha Ahosella on parhaat edellytykset hoitaa edellä kuvattuja virkaan kuuluvia tehtäviä tavoitteellisella, kehittämismyönteisellä ja strategiseen suunnitteluun tähtäävällä johtamisotteellaan. Toimialajohtajalta haettiin näkemyksellisyyttä, ja Ahosen vakuuttavat ajatukset ja visiot toimialan palveluiden kehittämiseen osoittavat kykyä luovaan ja suuntaa näyttävään johtamiseen. Hänen valintaansa puoltavat rekrytointiprosessin aikana esiin tuotu vahva kulttuurialan johtamiskokemus, hyvät valmiudet esihenkilötyöhön ja prosessien vahva tuntemus. Nähdään myös, että Ahosella on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja kykyä innostaa henkilöstöä ja sidosryhmiä toimimaan tavoitteiden mukaisesti, minkä katsotaan hyödyttävän toimialan johtamista ja toimialan kehittämistä koko kaupunkiorganisaation kannalta suotuisaan suuntaan.

Muuta

Esitykseen liittyvät hakemukset ovat esityslistan liitteenä 3. Lisäksi toimielimen jäsenillä on mahdollisuus tutustua henkilöarviointiraportteihin ennen kokousta ja kokouksen aikana. Aineistoon liittyviin sisällöllisiin kysymyksiin vastaa lisätiedonantaja.

Kaupunginhallitus 02.10.2023 § 585

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Susanna Laakkonen, asiantuntija, puhelin: 09 310 33418

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 05.09.2023 § 108

Lausunto

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Petri Lumijärvi, va. henkilöstöjohtaja, puhelin: (09) 310 22418

Susanna Laakkonen, asiantuntija, puhelin: (09) 310 33418

Keskushallinto Pormestari 09.08.2023 § 64

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09-310 25251

Päätös tullut nähtäväksi 17.10.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.