Sääntöohjaus, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtamis- ja organisaatiouudistus 1.9.2023 alkaen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan terveys- ja päihdepalvelujen palvelukokonaisuuden psykiatria- ja päihdepalvelut jakautuu 1.9.2023 alkaen kahteen palveluun, jotka ovat:

• asumis-, kriisi- ja päihdepalvelut
• psykiatria.

Nykyisen organisaation taustaa

Psykiatria- ja päihdepalvelut on toiminut yhtenä palveluna 1.1.2013 alkaen. Nykyisessä organisaatiorakenteessa psykiatria- ja päihdepalveluihin kuuluu yksikköinä asumisen tuki, ensilinjan palvelut, mielialahäiriöpalvelut, psykoosipalvelut, päihdepalvelut ja sosiaali- ja kriisipäivystys.

Strategian painopisteet

Nykyinen psykiatria- ja päihdepalvelut on kooltaan suuri ja palvelutarjonnaltaan hyvin laaja ja kirjava. Rakenne tekee kokonaisuudesta vaikeasti ohjattavan, eikä se tue riittävästi kaupunkistrategiassa tärkeäksi nostetun kokonaisuuden keskittynyttä ja tehokasta johtamista.

Helsingin kaupunkistrategiaan 2021–2025 on kirjattu tavoitteiksi päihdepalvelujen vahvistaminen, mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä psykiatrisista palveluista huolehtiminen tarjoamalla vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa. Toimenpiteinä muun muassa lisäämme varhaisen vaiheen mielenterveyspalvelujen ja lyhytpsykoterapian saatavuutta ja saavutettavuutta, laajennamme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja jatkamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjun parantamista yhteistyössä HUSin kanssa. Myös vahvempaa psykiatrista ja monialaista hoitoa tarvitsevien hoitomahdollisuuksista huolehditaan.

Tavoitteena on vahvistaa päihdepalveluja niin, että huumeriippuvuudesta kärsiville on tarjolla riittävästi, helposti ja nopeasti saavutettavia palveluita.

Helsinki on lisäksi sitoutunut vähentämään asunnottomuutta ja tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä.

Uudistusesitys

Nykyinen psykiatria- ja päihdepalvelujen kokonaisuus jaetaan kahdeksi palveluksi. Asumisen tuki, päihdepalvelut ja sosiaali- ja kriisipäivystys muodostavat asumis-, kriisi- ja päihdepalvelun. Ensilinjan palvelut, mielialahäiriöpalvelut ja psykoosipalvelut muodostavat psykiatrian.

Nuorisoasema jaetaan päihde- ja mielenterveysnuorisoasemiksi. Vakavasti päihdeongelmaisia syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä nuoria palveleva nuorisoaseman osa kuuluu asumis-, kriisi- ja päihdepalveluihin ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitoon keskittyvä nuorisoaseman osa kuuluu psykiatriaan osaksi nuorten mielenterveystyön kokonaisuutta. Myös lasten erityisvastaanotto Leppis siirtyy terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelusta psykiatriaan. Asumis-, kriisi- ja päihdepalvelut sekä psykiatria kuuluvat edelleen terveys- ja päihdepalvelujen palvelukokonaisuuteen. Palvelujen yksikkötasoisesta organisaatiosta määrätään toimialan toimintasäännössä, jonka hyväksyy hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti toimialajohtaja.

Johtamista vahvistetaan ja selkeytetään. Asumis-, kriisi- ja päihdepalvelujen nykyinen yksikkötaso jatkaa toimintaansa nykyisten päälliköiden johdolla ja palvelun johtajana jatkaa nykyinen psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja. Psykiatriaan perustetaan uusi palvelun johtajavakanssi, jonka nimike on johtajapsykiatri. Psykiatrian sisäiseen yksikköorganisaatioon ei tässä yhteydessä tehdä muutoksia.

Esityksen asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset

Asiakas on palvelujen keskiössä. Uudistuksella tuetaan palvelujen kehittämistä kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti helsinkiläisten eduksi. Asumis-, kriisi- ja päihdepalvelun ja psykiatrian organisaatiorakenteen ja johtamisen selkeyttäminen vahvistaa palvelujen johtamista ja kehittämistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi palvelujen välillä tehdään tiivistä rakenteellista yhteistyötä.

Esityksen henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset

Vaikka organisaatio ja johtaminen uudistuvat, palvelutoiminta säilyy muutoksessa pääasiassa ennallaan. Henkilöstö pysyy nykyisissä tehtävissään nykyisillä palvelussuhteen ehdoilla, eikä muutos aiheuta työntekijöiden irtisanomisia. Henkilöstöön vaikuttavat asiat käsitellään yhteistoiminnassa. Uudistukselle on laadittu erillinen henkilöstösuunnitelma, joka on käsitelty henkilöstön edustajien kanssa. Uudistuksesta ja valmistelun vaiheista viestitään henkilöstölle monikanavaisesti. Henkilöstö pidetään ajan tasalla uudistuksen etenemisestä ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua uusien käytäntöjen suunnitteluun.

Organisaatiorakenteen ja johtamisen selkeytymisellä ja vahvistumisella arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia henkilöstölle. Toiminnan sisällölliselle johtamistyölle vapautuu enemmän aikaa. Palvelujen jakaminen kahdeksi kaupunkistrategiassa tärkeäksi nostettuun kokonaisuuteen mahdollistaa nykyistä keskittyneemmän ja tehokkaamman johtamisen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä henkilökunnan toimintamahdollisuuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Toimivalta

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta päättää toimialan palvelukokonaisuutta seuraavan tason organisaatiosta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää siten terveys- ja päihdepalvelujen palvelukokonaisuuden palvelujen organisaatiorakenteesta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Organisaatiouudistuksen tarkoitus on parantaa asiakkaiden palvelujen saatavuutta sekä vahvistaa hoidon ja palvelun laadullista kehittämistä.

Päätös tullut nähtäväksi 02.05.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §