Vahingonkorvaus, autovaurio, 17.3.2023, Ulvilantie 23

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 17.4.2023 esittänyt kaupungille määrältään 811,80 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon etujousi katkesi ajettaessa kuoppaan 17.3.2023 klo 8.15 Ulvilantie 23 kohdalla. Tien pinta vahinkohetkellä oli kuiva ja sää poutainen. Kuoppaa ei ollut merkitty eikä siitä ollut varoitettu.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Ulvilantie on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo 3.3.2023, jolloin kuoppa on havaittu. Kuopan on arvioitu aiheuttavan vain vähäistä haittaa ja se on ollut väistettävissä. Asfalttivaurioiden korjaustoimenpiteet ovat olleet koko alueella käynnissä. Runsas työmäärä paikkausten suhteen kyseisenä ajanjaksona on johtanut siihen, että prioriteetiltaan vähemmän kiireelliset kohteet ovat joutuneet odottamaan paikkausta. Kuoppa on paikattu kyseisen vahinkotapahtuman jälkeen. Paikkauksen tarkemmasta ajankohdasta ei ole tietoa.

Kuoppa on syntynyt pintakerroksen hajoamisen johdosta, jolloin kuopan syvyys on 5 cm. Tasoero kuopan pohjan ja ehjän pinnan välillä on melko pieni. Vuodenaika ja vallitsevat keliolosuhteet olivat otollisia kuoppien syntymiselle. Kuoppa on syntynyt arviolta päivissä tai viikoissa.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 4100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungille ei esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä kuopasta. Kaupungille ei ole saapunut ilmoituksia kyseisestä kuopasta ennen vahinkotapahtumaa.

Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen mukaan helmikuu 2023 oli tammikuun tavoin koko maassa useita asteita tavanomaista leudompi. Maaliskuu 2023 oli sateinen ja maan etelä- ja keskiosissa saavutettiin monin paikoin uusia asemakohtaisia maaliskuun sade-ennätyksiä. Maaliskuun ensimmäiset päivät olivat koko maassa lauhoja.

Forecan Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittauksien mukaan vahinkoa edeltävinä päivinä säätila on vaihdellut plussan ja miinuksen välillä. 14.3.2023 esiintyi lähes koko vuorokauden ajan vesisadetta.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Kuoppa alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttaa ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Katujen reikiintyminen alkoi vuoden 2022 lopussa merkittävästi tavanomaista aikaisemmin. Talvi oli routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintaan syntyi vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Katujen runsaan reikiintymisen vuoksi paikkaustoimenpiteet oli priorisoitu kiireellisyysluokkiin. Ottaen huomioon vahinkopaikan liikennemäärän ja sen, että muita palautteita tai vahingonkorvausvaatimuksia ei kaupungille vahinkopaikasta ole tullut, on kuoppa ollut havaittavissa ja väistettävissä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella ja vahinkoaikaan vallinneet keliolosuhteet huomioon ottaen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.