Virkasuhteen täyttäminen, pelastuslaitos, pelastustoiminnan palvelut, pelastusjohtaja

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Pelastusjohtajan virka

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimialalautakunta päättää toimialan palvelukokonaisuuden johtajan suoran alaisen virkaan ottamisesta.

Sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan toimintasäännön mukaan pelastusjohtaja johtaa pelastustoiminnan palveluita ja toimii pelastustoiminnan palveluiden päällikkönä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 31.1.2023 § 23 päätti, että pelastusjohtajan virka (vakanssinumero 017845) julistetaan haettavaksi ja että pelastusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, pelastustoiminnan johtamiseen kelpoisuuden antava korkeakoulututkinto, kokemusta johtamistehtävistä sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito ja kehotti pelastuslaitosta käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn.

Virkaa täytettäessä on varsinaisten kelpoisuusehtojen lisäksi huomioitava perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Virka oli julkisesti haettavana 7.–28.2.2023. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin rekrytointisivuilla osoitteessa helsinkirekry.fi, TE-palveluissa, Duunitorilla, Monsterissa, Helsingin Sanomissa, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa edellytettiin vahvoja näyttöjä pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä uudenaikaisista näkemyksistä pelastustoimen kehittämisestä, toiminnasta niin strategisella kuin käytännön tasoilla, toimeenpanokyvykkyydestä, taidosta johtaa henkilöstöä, sen työhyvinvointia ja työyhteisötaitoja sekä palveluiden asiakaslähtöisestä johtamisesta. Eduksi katsottiin kokemusta vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen kehittämisestä, näyttöjä nykyaikaisesta johtamisesta sekä uudistumis- ja kehittämiskyvykkyyttä.

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 7 henkilöä, jotka kaikki täyttivät viran kelpoisuusehdot. Hakijaluettelo on esityksen liitteinä. Yhteenveto sisältää kelpoisuuden, olennaiset tutkinnot, työkokemuksen ja kurssit/opinnot. Hakijoiden esittämät ansiot, koulutus, kielitaito ja työkokemus ilmenevät hakemuksista. Hakemusten mukainen yhteenlaskettu työaika huomioi osin päällekkäin oman toimen ohella hoidettuja tehtäviä, eikä yhteenvedon yhteenlaskettu työkokemus siten välttämättä anna oikeaa kuvaa työkokemusvuosien määrästä.

Ensimmäiseen haastatteluun valittiin kaikki seitsemän hakijaa. Kaikki seitsemän kutsuttua hakijaa osallistuivat haastatteluihin. Hakijoita haastattelivat ajalla 6.–8.3.2023 **********

Haastatteluiden perusteella todettiin, että neljä hakijaa erottuivat selvästi joukosta. Neljän kärkihakijan haastatteluissa esille nostamat näkemykset pelastustoiminnan tuottavuuden ja palveluiden vaikuttavuuden kehittämisestä, pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta ja esihenkilötyön kehittämisestä sekä näkemykset toimintakulttuurin ja jatkuvuudenhallinnan tulevaisuuden linjoista puolsivat henkilöarvioon kutsumista.

Psycon Oy:n toteuttaman henkilöarvion jälkeen toisen kierroksen haastatteluun kutsuttiin kolme hakijaa, Marko Rostedt, **********

11.4.2023 pidettyyn haastatteluun osallistuivat **********

Marko Rostedt on suorittanut insinööri YAMK tutkinnon projektijohtamisesta Turun ammattikorkeakoulussa 2018, insinööri YAMK tutkinnon teknologiaosaamisen johtamisesta Hämeen ammattikorkeakoulussa 2013 ja pelastusalan insinööri AMK-tutkinnon Savonia ammattikorkeakoulussa 2006. Hakija on toiminut operatiivisen yksikön päällikön tehtävässä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella 2022 alkaen. Tätä ennen hän on toiminut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikön ja palopäällikön tehtävissä, Rajavartiolaitoksella asiantuntijana, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella vuoropalomestarina, palomestarina, paloesimiehenä ja palomiehenä sekä Kriisinhallintakeskuksella koulutussuunnittelijana.

********** on suorittanut sotatieteen maisterin tutkinnon Maanpuolustuskorkeakoulussa 2015, MBA-tutkinnon Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 2019 ja pelastusalan insinööri AMK-tutkinnon Savonia ammattikorkeakoulussa 2011. **********

Arviointi

Arvioinneissa erityistä huomiota on kiinnitetty pelastustoiminnan palveluiden johtamiseen ja kehittämiseen sekä pelastustoimen tulevaisuuden näkemyksiin, strategisen sekä käytännön tason ajatteluun ja toimeenpanokyvykkyyteen. Lisäksi arvioitiin hakijoiden valmiuksia johtaa henkilöstön työhyvinvointia, kykyjä kehittää työyhteisötaitoja, nykyaikaisen johtamisen periaatteita, asiakaspalvelulähtöisyyden näkemyksiä sekä työilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittämiseen.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuen Marko Rostedtilla on parhaat edellytykset pelastusjohtajan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Valittavaksi esitetyn henkilön valintaa puoltavat hänen uudenlaiset näkemyksensä pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä sekä hänen tapansa yhdistää strategiatason johtaminen ja asioiden toimeenpano käytännössä. Strategisena johtajana hän keskittyy oikealla tasolla keskeisiin teemoihin. Hänen näkemyksensä pelastustoimen tulevaisuuden näkymistä ovat monipuolisia, mielenkiintoisia ja innovatiivisia mutta realistisia. Hakijan vahvuutena on monipuolinen kokemus pelastustoimen eri tehtävätasoilta sekä rauhallinen, pitkäjänteinen ja perusteellinen työskentelyote. Hakijalla on vahva päätöksenteko- ja toimeenpanokyvykkyys, jota tukee suunnitelmallinen ja systemaattinen asioiden edistäminen sekä faktalähtöinen ja analyyttinen ajattelutyyli. Hakijan eduksi luettiin lisäksi kokemus pelastustoiminnan johtamistehtävistä muista pelastuslaitoksista sekä työkokemus muista viranomaisista.

Hänen ajatuksensa johtamisesta ovat positiivisia, perustuen tasapuolisuuteen ja linjakkuuteen. Johtamistavaltaan hän on osallistava, kuunteleva sekä vuorovaikutteinen, mikä maltillisella ja systemaattisella työskentelytavalla edistää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyaikaisen valmentavan johtamisen periaatteet ovat hakijalla hyvin hallussa, joten hänen valmiutensa henkilöstön työhyvinvoinnin johtamiseen ja työyhteisötaitojen kehittämiseen ovat erinomaiset.

Valittavaksi esitetyn henkilön näkemykset pelastuslaitoksen asiakaspalvelulähtöisyydestä ovat nykyaikaisia ja idearikkaita, hyödyntäen tietoa ja konkretiaa. Hänen henkilöstöjohtamisensa tyyli edistää ja tukee sekä henkilöstön työilmapiirin että toimintakulttuurin kehittymistä. Hänen tapansa kommunikoida on selkeä, sujuva ja luonteva. Hakijan faktapohjaista ja eteenpäin suuntautunutta ajattelutapaa ilmentävän persoonan arvioidaan hakijoista parhaiten täydentävän pelastuslaitoksen johtoryhmän dynamiikkaa ja edistävän positiivisella tavalla osallistavaa johtamista ja päätöksentekoa hänen johdettavanaan olevassa palvelussa.

Hakijalla, ********** on pitkä ja monipuolinen työkokemus pelastuslaitoksen eri tehtävistä. Hänen näkemyksensä pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä ovat kiinnostavia sekä pelastustoimen tulevaisuuden näkemykset laajakantoisia ja monimuotoisia. Hakija omaa hyvät strategisen tason suunnittelun ja päätöksenteon kyvyt sekä näkemykset aikaansaavaan toimeenpanoon. Hänellä on tehokas ja aikaansaava työskentelytyyli omaten tavoitteellisen ja kunnianhimoisen asenteen tekemiseensä. Hän hyödyntää vahvasti pitkää kokemustaustaansa ja intuitiivisuuttaan.

Hakijalla on valmiudet johtaa henkilöstön työhyvinvointia kokemuksensa ja sosiaalisten taitojensa kautta sekä parantaa työyhteisötaitoja avoimuuden ja proaktiivisuuden vaikutuksella. Hänellä on ratkaisukeskeisiä näkemyksiä työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen kehittämisestä. Asiakaspalvelulähtöisyydessä hän tukeutuu vahvaan tietopohjaan ja palveluiden laadun seurantaan. Nykyaikaisen johtamisen periaatteet ovat tiivis osa hänen arjen työtään.

Pelastuslaitoksen johtoryhmään hakija toisi työuralla hankittua osaamista ja tietämystä, persoonallisuutta ja näkemyksellisyyttä. Kokonaisuutena arvioiden hakijan strategisen tason näkemykset pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnista ovat laajoja, polveilevia ja käytännön näkökulmasta strategisesti liian kaukana verrattuna valittavaksi esitettävän hakijan näkemyksiin. Lisäksi hän ei yllä osallistavassa palveluiden johtamisessa valittavaksi esitetyn hakijan tasolle. Hänen näkemyksensä työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen kehittämisestä sekä asiakaspalvelulähtöisyyden, työilmapiirin ja toimintakulttuurin johtamisesta ja kehittämisestä eivät myöskään yllä valittavaksi esitetyn hakijan tasolle.

Hakijalla, ********** on laaja työkokemus pelastustoimen eri tehtävistä. Hakijalla on strategisen tason monimuotoisia kehittämisnäkemyksiä pelastustoiminnan palveluiden johtamiseen ja kehittämiseen sekä alan tulevaisuuden suuntiin liittyen. Hänellä on hyvät valmiudet strategisen tason suunnitteluun ja kehittämiseen sekä rohkeita ajatuksia toimeenpanosta. Hänellä on tavoitteellinen, kunnianhimoinen ja määrätietoinen asenne työn tekemiseen sekä kokeileva ja mahdollisuuksia näkevä tapa toimia muutostilanteissa.

Hakijalla on edellytykset johtaa henkilöstön työhyvinvointia oikeaa suuntaa näyttäen ja luottamusta rakentaen omaten ystävällisen, positiivisen ja vakuuttavan viestintätyylin. Hänellä on käytännönläheisiä ajatuksia työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen kehittämisestä. Hänellä on vahvaa kokemusta asiantuntijaorganisaation ja erilaisten hankkeiden johtamisesta. Asiakaspalvelulähtöisyyden hän perustaa asiantuntijaorganisaation näkökulmiin ja eri asiakkuuksien ymmärrykseen. Nykyaikaisen johtamisen käytänteet ja näkemykset ovat hakijalla hyvin tiedossa, jolloin työilmapiirin ja toimintakulttuurin kehittämiseen esitetyt näkemykset ovat toimeenpantavissa. Hakijan eduksi luettiin työkokemus sisäministeriön pelastusosastolla.

Pelastuslaitoksen johtoryhmään hakija toisi pragmaattisuutta ja tietopohjaista ajattelutapaa, toimeenpanokyvykkyyttä ja vahvaa kehittämisinnovatiivisuutta. Kokonaisuutena arvioiden hakijan näkemykset pelastustoiminnan palveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnista ovat korkealla strategisella tasolla ja hyvin laaja-alaisia, käytännön ja toimeenpanon ajatusten kuitenkin jäädessä valittavaksi esitettävän hakijan tasosta. Lisäksi hakijan kokemus palvelutuotannon johtamisesta ja esihenkilötehtävistä eivät yllä valittavaksi esitetyn hakijan tasolle. Hänen näkemyksensä työhyvinvoinnin ja työyhteisötaitojen kehittämisestä sekä asiakaspalvelulähtöisyyden, työilmapiirin ja toimintakulttuurin johtamisesta ja kehittämisestä eivät saavuta valittavaksi esitetyn hakijan tasoa.

Muuta

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsenillä on mahdollisuus tutustua esitykseen liittyviin hakemuksiin ja niistä laadittuun yhteenvetoon sekä henkilöarviointiraportteihin kokouksen aikana.

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.