Talousarvioaloite, kouluissa tehtävän nuorisotyön resurssien kasvattaminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Talousarvioaloitteessa esitetään kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön resurssin kaksinkertaistamista ja laajentamista uusille alueille. Esitystä perustellaan sillä, että kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö kohdistuu suoraan sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat. Nuorisotyön nähdään olevan ennaltaehkäisevää ja täydentävän koulujen ja oppilaitosten hyvinvointi- ja kasvatustyötä sekä lisäävän nuoriin kohdistuvaa kiireetöntä kohtaamista ja heidän asioihinsa paneutumista. Tälle työlle nähdään olevan tarvetta kaupunginlaajuisesti eri asteiden oppilaitoksissa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, ettei nykyisessä talousarviossa ole varauduttu koulu- ja oppilaitosnuorisotyön resurssien laajentamiseen. Ennen työn kaksinkertaistamista tulisi pystyä varmistamaan toiminnan jatkuvuus. Jo koulunuorisotyön jatkuvuuden varmistaminen vaatisi lisäpanostuksia nykyiseen talousarvioehdotukseen verrattuna.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö aloitettiin Helsingissä koronasta palautumisen valtionavustuksella kahdella peruskoululla kahden nuoriso-ohjaajan sekä projektipäällikön voimin kevätlukukaudella 2021. Tällä hetkellä koulu- ja oppilaitosnuorisotyön määräaikaisessa projektiyksikössä työskentelee projektipäällikkö, kaksi projektisuunnittelijaa sekä 18 ohjaajaa seitsemässä kaupungin peruskoulussa, kymmenessä lukiossa ja neljässä Stadin AO:n toimipisteessä. Toisen projektisuunnittelijan tehtävänä on ollut koostaa käsikirja ryhmäyttävän toiminnan mallista ja hänen työnsä valmistuu vuoden 2023 lopussa. Projektiyksikön eri mittaiset rahoitukset koostuvat juuri nyt useasta eri lähteestä: rahoitusta saadaan koronapalautumisrahoista kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilta, kaupungin osallistuvan budjetoinnin kautta sekä AVI:lta. Projektiyksikön työntekijöillä on eri mittaisia työsopimuksia johtuen toiminnan määräaikaisesta rahoituksesta: ensimmäinen on katkolla vuoden 2023 lopulla, valtaosa kesäkuussa 2024 ja muutamalla vuoden 2024 lopussa.

Toiminnan tarkoituksena on tuoda nuorisotyö ja nuorisotyön osaaminen osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea ja tavoittaa nuoret entistä kattavammin. Perusperiaatteita ovat kiireetön ja kunnioittava kohtaaminen, toiminnallisuus, nuorilähtöisyys sekä tietoperustaisuus ja tarvelähtöisyys. Nuorisotyö edistää koulun ja oppilaiden yhteisöllisyyttä työskentelemällä nuorten kanssa sekä koulupäivien aikana että niiden jälkeisinä hetkinä. Nuoriso-ohjaajat järjestävät avointa toimintaa, johon nuoret saavat osallistua vapaaehtoisesti. Ohjaajat toimivat myös koulun olemassa olevien rakenteiden sisällä esimerkiksi luokkien tai muiden pienryhmien kanssa. Yksilöllinen tuki, turvallisuuden tunteen lisääminen, yksinäisyyden ehkäiseminen sekä toiminta-, vaikutus- ja kohtaamismahdollisuuksien lisääminen ovat avainsanoja koulu- ja oppilaitosnuorisotyön tavoitteissa. Nuoriso-ohjaaja on helposti lähestyttävä läsnä oleva aikuinen, jolla on aina aikaa nuorelle. Työ kytkeytyy vahvasti myös nuorten vapaa-aikaan ja ohjaajat tekevät moniammatillista yhteistyötä nuorten hyväksi koulun ammattilaisten lisäksi myös alueiden eri toimijoiden kanssa. Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja hyvää lisäävää.

Koulunuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä peruskoulujen osalta vain itäisessä Helsingissä, jossa merkittävän lisäresurssin mahdollisti asukkailta OmaStadi-prosessissa noussut Idän olohuoneet -idea, jota pilotoidaan syksyllä 2023. Kysyntää ja tarvetta peruskouluissa tehtävälle nuorisotyölle olisi myös muualla Helsingissä. Toisella asteella nuorisotyötä tehdään nyt lähes kaikissa kaupungin lukioissa, osin varsin niukalla resurssilla, ja lukioissa on todettu selkeä tarve tämän tyyppiselle, yhteisöllisyyttä lisäävälle, kiirettä ja paineita lievittävälle toiminnalle. Stadin AO:lla nuorisotyö on läsnä vain muutamassa toimipisteessä eikä esimerkiksi tulevaa jättikampusta ole pystytty suunnitelmissa vielä huomioimaan. Tutkintoon valmentavassa opetuksessa opiskelevia nuoria ei tällä hetkellä tavoiteta kuin satunnaisesti.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä kehitetään tällä hetkellä laajasti koko valtakunnan tasolla ja monessa kaupungissa koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on jo vakiintunutta toimintaa. Toiminnalle on mm. luotu arviointikriteerit, ja Helsingin nuorisopalvelut on ollut mukana tässä valmistelussa. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön kehittäminen ja mallintaminen Helsingissä on kesken ja sitä tulee vaiheittain jatkaa. Käynnistyneen lukuvuoden aikana tullaan keräämään lisäkokemusta ja ymmärrystä nuorisotyön tarpeesta ja toimintamuodoista eri koulutusasteilla sekä rajapinnoista ja yhteistyön mahdollisuuksista muiden ammattikuntien kanssa. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla hiljattain vakinaistettujen kouluvalmentajien kanssa tullaan työskentelemään osin samoissa kouluissa, jolloin päästään toisaalta yhdessä edistämään yhteneväisiä, nuorten hyvinvointia edistäviä tavoitteita, toisaalta hahmottelemaan työnkuvien erityispiirteitä. Nuorisotyötä toteutetaan kouluilla nuorisolain ja kaupungin hallintosäännön mukaisesti ja nuorisotyö on kouluilla uutta toimialaa edustava taho. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön kaupunkitasoisesta tavoitetilasta, rakenteesta ja toimintamalleista sovitaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa kerättyjen kokemusten ja yhteisen työskentelyn perusteella.

Talousarvioaloitteessa esitetään koulunuorisotyön resurssin kaksinkertaistamista ja laajentamista uusille alueille. Tämä mahdollistaisi nykyisen, osittain niukan resurssoinnin paikkaamisen sekä toiminnan pilotoinnin ja kehittämisen laajentumisen ja uusien alueiden ja nuorten tavoittamisen. Tällä hetkellä toiminnan jatkuminen ei erilaisista määräaikaisista ja epävarmoista rahoituksista johtuen ole varmaa.

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyön nykyinen taso (noin 20 työntekijää) on ollut mahdollista saavuttaa hyödyntämällä kaupungin vuosittaisen talousarvion ulkopuolista rahoitusta. Tämä rahoitus pääosin koronapalautumisen rahoitusta sekä kaupungilta että valtiolta.

Kulttuurin ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä voitaisiin porrastetusti laajentaa toimintaa uusille alueille ja uusiin kouluihin ja oppilaitoksiin lukuvuoden 2024-2025 alusta alkaen. Tämä laajennus ei ole kuitenkaan mahdollista nykyisen talousarvion puitteissa. Koulunuorisotyötä tulee kehittää yhdessä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ja myös työn rahoitusta tulee jatkossa tarkastella toimialojen yhteisenä kysymyksenä. Jotta koulunuorisotyötä voidaan jatkossakin toteuttaa laadukkaasti ja toimintaa kehittäen työhön tarvitaan esihenkilö- että suunnittelijaresurssia.

Nuorisopalvelujen muusta toiminnasta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää resursseja koulunuorisotyöhön, sillä ammattitaitoisia nuorisotyöntekijöitä tarvitaan vähintään nykyinen määrä kohtaamaan nuoria nuorisotaloilla, ohjaamaan pienryhmiä ja toteuttamaan muita nuorisotyön toimintamuotoja alueellisessa, puhtaasti vapaa-aikaan sijoittuvassa nuorisotyössä. Koulunuorisotyö pystyy kuitenkin linkittymään sekä kouluun että vapaa-aikaan ja harrastuksiin.