Vahingonkorvaus, autovaurio, 29.3.2023, Kauppaneuvoksentien ja Otavantien risteys

HEL 2023-006470
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 323

Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Tiimipäällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakijan vaatimus

Hakija on 8.5.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 29.3.2023 Kauppaneuvoksentien ja Otavantien risteyksessä. Hakija oli peruuttanut ajoneuvoaan suoraan taaksepäin päästäkseen edessä pysäköidyn auton ohitse lähtiessään parkista. Vaatimuksen mukaan hakija oli havahtunut siihen, että ajoneuvon kyljessä oli kiinni liikennemerkki, joka liikkui hakijan ajoneuvon mukana, ja teki naarmua hakijan ajoneuvon kylkeen. Vaatimuksen mukaan hakijan oli käännettävä ajoneuvonsa päästäkseen pois paikalta, jolloin liikennemerkki teki vielä klommon hakijan ajoneuvon kylkeen. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukana kuvia vahingon aiheuttaneesta liikennemerkistä.

Hakija on täydentänyt vaatimustaan 6.6.2023 antaen lisäselvityksen, jonka mukaan liikennemerkeistä alempi liikkui telineessä sivuttain pari senttimetriä auton liikkeen työntäessä sitä, ja samalla koko merkki myös pyörähti muutaman asteen. Lisäselvityksen mukaan hakija oli painanut liikennemerkin kiilaa kiinni sen verran, että se ei liikkuisi enempää kadulle päin sekä yrittänyt kääntää merkkiä muutaman asteen niin, ettei siihen osuisi enää kukaan, ja että merkki olisi silti luettavissa liikenteelle. Lisäselvityksen mukaan liikennemerkki oli kuitenkin edelleen niin lähellä katua yläosastaan, että olisi ajan kysymys, milloin joku siihen osuu uudemman kerran.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitoon luetaan muun muassa katualueella olevien liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Varoitusmerkit, etuajo-oikeusmerkit ja väistämismerkit on korjattava välittömästi, kun korjaustarve on selvillä. Muilla merkeillä kallistuman ja kiertymän oikaisun toimenpideaika on kaikilla kaduilla kaksi viikkoa. Kallistuman tai kiertymän takia toimimattomat merkit on korjattava ensitilassa. Liikenteen vaurioittamat merkit, joiden kunto ei ole hyväksyttävä, mutta jotka vielä toimivat, on varoitusmerkkien, etuajo-oikeusmerkkien ja väistämismerkkien osalta uusittava välittömästi.
Muilla merkeillä toimenpideaika on kaikilla kaduilla kolme viikkoa.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan ohi on ajettu aurauksen yhteydessä päivää ennen vahinkoa, 28.3.2023 klo 2.11, eikä tuolloin ole havaittu liikenneturvallisuutta vaarantavia liikennemerkkejä.

Kaupungin palautejärjestelmään on saapunut 11.4.2023 klo 10.41 hakijan jättämä palaute kadulle päin vinossa olevasta liikennemerkistä, johon korkeampi auto osuu. Kunnossapidosta saadun selvityksen mukaan merkki on oikaistu samana päivänä 11.4.2023 noin klo 15 ja 16 välisenä aikana.

Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta. Hakijan palautetta lukuun ottamatta kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla vaurioituneista liikennemerkeistä maaliskuun ja huhtikuun 2023 välisenä aikana. Kunnossapitoon ei ole tullut ilmoituksia liikennemerkin korjaustarpeesta.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan voimakkain mitattu tuulenpuuska vahinkoa edeltävänä päivänä 28.3.2023 ja vahinkopäivänä 29.3.2023 on ollut 7,2 m/s. Navakan tuulen rajana pidetään 8 m/s, ja tätä matalampaa tuulen nopeutta pidetään kohtalaisena tai heikkona tuulena.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama. Liikennemerkin pystytysputken käyttöikä on noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, mutta se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton, jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.

Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin menemistä vinoon ei ole voinut ennakoida putken rakenteesta, liikennemerkin asennosta tai minkään muun ulkoisen tekijän perusteella tavanomaisin kunnossapidollisin toimin. Vahinkopäivänä ja vahinkoa edeltävänä päivänä tuulen nopeus puuskissa on ollut kohtalaista tai heikkoa. Merkki on mennyt vinoon tuntemattomasta syystä, ja se on oikaistu viivytyksettä, kun tieto sen vinossa olosta on tullut kunnossapidolle.

Vahingonkorvausta voidaan sovitella tai evätä kokonaan, jos vahingonkärsijä on myötävaikuttanut vahinkoon. Hakijan ajoneuvo on ollut pakettiauto, jonka koko on otettava huomioon liikenteessä ja ajoneuvoa pysäköidessä.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.

Päätös tullut nähtäväksi 27.09.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Inkeri Lehmusoksa
tiimipäällikkö