Poikkeaminen, Etu-Töölö, Mechelininkatu 20, Asunto Oy Mechelininkatu 20

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin 421 tonttia 20 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Asunto Oy Mechelininkatu 20

Rakennuspaikka

13. kaupunginosa (Etu-Töölö) kortteli 421 tontti 20.

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa rakennuksen 1. kerroksen maantasokerroksessa sijaitsevat toimitilat (258 k-m²) osin asunnoiksi (152 k-m²) poiketen siten aluetta koskevasta rajatusta rakennuskiellosta, jolla kielletään maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön kantakaupungin eräissä kaupunginosissa. Muutos toteutetaan olevan rakennusmassan sisällä. Toimitiloja säilyy 106 k-m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kerrostaso on alun perin ollut kokonaan asuntokäytössä (kuusi asuntoa). Vuonna 1981 toimistoiksi muutetut 1. kerrostason tilat ovat olleet nykyisessä laajuudessaan tyhjillään jo useita vuosia. Hakijan mukaan nykyistä pienemmät toimistotilat olisivat helpommin vuokrattavissa ja että nykyiset toimitilat eivät sovellu myymäläkäyttöön katutilayhteyden puuttuessa. Rakennuksen kerrosala ei muutoksen yhteydessä muutu, koska 1. kerrostason muutosalue on jo aiemmin kokonaisuudessaan laskettu tontin rakennettuun kerrosalaan (3 075 m²).

Hankkeen myötä palautetaan osa vuonna 1981 perustetuista liikehuoneistoista asuinhuoneistoiksi niin, että asunnot (2 kpl) sijoittuvat sisäpihan puolelle ja liikehuoneistot (2 kpl) säilyvät vastaavasti pienennettyinä Mechelininkadun puolella. Asuinhuoneistojen osuus 1. kerroksen huoneistoalasta on 59 %. Asunnoille voidaan osoittaa riittävät irtainvarastot ullakolla sijaitsevista varastotiloista.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rakennuskielto nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi. Kaupunkiympäristölautakunta päätti pidentää kahdella vuodella (11.12.2024 asti) rajattua rakennuskieltoa asemakaavan muuttamiseksi, joka kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön kantakaupungin kaupunginosissa 1.–8., 10.–14. ja 20.–22 (22.11.2022 päivätyssä rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä alueilla).

Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten myymälä-, liike- ja toimitiloja voidaan harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti muuttaa asuinkäyttöön hakemalla poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta. Muutosten mahdollisuutta tarkasteltaessa poikkeamisharkinnassa huomioidaan muun muassa yritysten ja palvelurakenteen toimintaedellytykset, sijainti kaupunkirakenteessa ja korttelissa, saavutettavuus, tilan ominaisuudet ja mahdolliset erityispiirteet sekä asumisen olosuhteet. Tapauskohtaisessa harkinnassa asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksenä on yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisesti, että keskusta- ja kantakaupunkialueiden toiminnallinen monipuolisuus säilyy, lähipalvelut ovat järjestettävissä, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksessa.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 11.12.1973 vahvistettu asemakaava nro 6984. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialueella (Ake), jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia huoneistoja ainoastaan ensimmäisessä kerroksessa. Ak- ja Ake-korttelialueella asuntojen keskipinta-alan on oltava vähintään 50 m². Ak-, Ake- ja Ys-korttelialueella yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Korttelialueen kaikilla tonteilla on määräys istutettavasta tontinosasta ja tontinosasta, joka on varattava leikkipaikkoja ja oleskelua varten. Tontilla on maanalainen pysäköimistila.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu keskusta-alueeksi (Kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Alue, Etu-Töölön kaupunginosa, on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alue kuuluu myös maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (Helsingin Empire-keskusta ja kivikaupunki).

Asunto Oy Mechelininkatu 20 on rakennettu vuosina 1933–1934. Kaava-alue 6984 muodostaa neljän korttelin kokonaisuuden, jonka kaikki rakennukset ovat valmistuneet myös 1930-luvulla. Korttelialueita rajaa idässä Mechelininkatu ja lännessä Väinämöisenkatu. Mechelininkadun puolen kivijaloissa sijaitsee myymälä- ja toimistotiloja.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (13.11.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (30.11.2023), että huoneiston käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta rakennuksen julkisivuihin. Kaupunginmuseo katsoo, että 1. kerroksen tilat ovat kokeneet muutoksia jo 1980-luvun muutosten myötä eikä liikehuoneiston palauttamiselle asuinkäyttöön ole esteitä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toimitilojen muutos osin asunnoiksi on vaikutuksiltaan pieni ja rakennuksen katutasoon jää edelleen toimitilakäyttöön soveltuvat tilat. Tilat eivät sovellu myymäläkäyttöön puuttuvan katutilayhteyden takia. Asunnoiksi muutettavat tilat sopivat alkuperäiseen käyttöönsä asunnoiksi ja ne sijaitsevat pihan puolella. Uusien asuntojen koot (57,5 m² ja 94,5 m²) nostaa asuntoyhtiön asuntojen keskikokoa. Esitetyt muutokset eivät edellytä muutoksia julkisivuun.

Muutosten mahdollisuutta tarkasteltaessa yleiskaavan C2-alueella poikkeamisharkinnassa huomioidaan muun muassa aluetta koskevat strategiset tavoitteet, kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen sijainti, joukkoliikennesaavutettavuus sekä rakennuksen tai tilan ominaisuudet ja mahdolliset erityispiirteet. Asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksenä on yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisesti, että alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksessa. Tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä.

Haetun toimenpiteen mukainen toimitilan muutos osin asunnoiksi ei olennaisesti heikennä lähialueen toimitilatarjontaa eikä edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen, sillä alueella on useita toimivan kokoisia liike- ja myymälätiloja. Rakennukseen jäljelle jäävien 1-kerroksen toimitilojen, alustavien suunnitelmien mukaisesti 62 m² ja 43,5 m², edellytykset toimia toimitiloina ovat hyvät.

Jätesäiliöiden ja polkupyörien sijoittaminen siten, että ne eivät ole pihatasossa uusien asuntojen ikkunoiden edessä, mahdollistaa uusien asuntojen yksityisyyden suojan sekä lisää pihapiirin viihtyisyyttä.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen ja asuinrakentamisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.