Hankesuunnitelma, Vantaan ratikka, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Yleistä

Vantaan ratikka on suunniteltu pikaraitiotieyhteys Helsingin Mellunmäestä Vantaan Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Raitiotien kokonaispituus on noin 19,3 kilometriä, josta noin 500 metrin rataosuus ja itäinen päätepysäkki sijoittuu Helsingin alueelle. Raitiotie on suunniteltu samoin suunnitteluperiaattein kuin Helsingin pikaraitiotiet. Raitiotietä varten toteutetaan uusi varikko Vantaan Vaaralaan. Raitiolinjaa liikennöidään tiheimmillään 7,5 minuutin vuorovälillä, matka-aika Mellunmäestä lentokentälle on noin 54 minuuttia ja keskinopeus noin 22 km/h.

Ratikka on Vantaan kaupungin kärkihanke, joka ohjaa kaupungin maankäytön kehittymistä kaupungin strategian ja yleiskaavan mukaisesti mahdollistamalla kaupungin kasvun joukkoliikenneyhteyksien varsilla nykyistä kaupunkirakennetta tiivistäen. Vantaan yleiskaavaratkaisu tukeutuu raitiotiehen ja hankesuunnittelun rinnalla on laadittu ratikan kaavarunko, joka ohjaa tarkempaa maankäytön suunnittelua.

Vantaan ratikka on huomioitu Helsingin yleiskaavassa ja toteuttaa sen tavoitetta raideliikenteen verkostokaupungista. Yleiskaavassa on useita muita pikaraitiotievarauksia, joilla on yhtymäkohtia Vantaan ratikan kanssa. Ratikan toteutus on linjassa Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022:n kanssa, jossa Mellunmäki on kaupunkiuudistusaluetta ja täydennysrakentamisen painopiste.

Aiemmat päätökset

Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan ratikan yleissuunnitelman ja käynnisti toteutukseen tähtäävän suunnittelun 16.12.2019. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi Vantaan ratikan hankesuunnitelman 8.5.2023 ja kaupunginvaltuusto hankkeen toteuttamisen 22.5.2023.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi 27.11.2019 todeten, että Vantaan ratikka on seudullisesti merkittävä yhteys, jonka suunnittelun jatkaminen on perusteltua.

Kustannukset

Helsingin osuuden kustannukset on arvioitu Länsimäentien kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa. Raitiotieinfran sekä siihen liittyvien katujen ja johtosiirtojen kokonaiskustannukset ovat 15 miljoonaa euroa. Kustannusarvio sisältää rakentamisen, rakennuttamisen ja suunnittelun kustannukset sekä riskivarauksen. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan lisäksi muita alueen maankäyttöä palvelevia investointeja, kuten kunnallisteknisiä töitä. Vaaralan raitiovaunuvarikko toteutetaan erillisen hankesuunnitelman perusteella ja sen kustannuksiksi on arvioitu 79 miljoonaa euroa.

Vantaan ratikan liikennöintikustannukset vuonna 2030 ovat noin 17,8 miljoonaa euroa. Hankkeen arvioidaan lisäävän samana vuonna HSL-kuntayhtymän kuluja noin 24 miljoonaa euroa ja Helsingin kuntaosuutta noin 4 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunkitaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu yhtä laajasti kuin Vantaan kaupunkitaloudellisia vaikutuksia. Helsingin kaupunkitaloudellisten vaikutusten laaja arviointi edellyttäisi erillistä arviota ratikan vaikutuksesta Helsingille tilitettäviin lipputuloihin, runkobussivaihtoehdon rakentamiskustannuksista, kiinteistötaloudellisista tuloista ja verovaikutuksista. Kertaluonteisena eränä Helsinki olisi saamassa noin 3 miljoonan euron suorituksen osakemerkintöinä, mutta silti hankkeen rakentamisen vaikutuksen arvioidaan olevan Helsingin kaupunkiliikenteen osalta hieman alle 10 miljoonaa euroa negatiivinen.

Ratikka todennäköisesti tuottaa Helsingille kiinteistötaloudellisia tuottoja Mellunmäessä, jos ratikan oletetaan kasvattavan kiinteistöjen arvoja ja vauhdittavan kiinteistökehittämistä samalla tavalla kuin Vantaalla. Ratikan verovaikutukset Helsingille riippuvat ratikan rakentamiseen liittyvistä verotulovaikutuksista, kaupungin asukasluvun muutoksista, muuttajien iästä ja sosioekonomisista taustoista sekä asukkaiden palveluiden tuottamisen kustannuksista.

Merkille pantavaa on myös ratikan tuoma positiivinen mainevaikutus Mellunmäen alueen kaupunkiuudistusalueelle.

Hankkeen vaikutukset

Raitiotien toteuttamisen vaikutuksia liikennejärjestelmään on arvioitu seudullisella Helmet-liikennemallilla. Vertailuvaihtoehtona on runkobussilinjasto ja siihen tukeutuva pienempi määrä uutta maankäyttöä. Raitiotien matkustajamääräksi vuonna 2030 on arvioitu 31 000 matkustajaa vuorokaudessa. Raitiotie lisää kestävien kulkutapojen osuutta vaikutusalueellaan ja palvelee monipuolisesti vaihdollisia matkaketjuja. Raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutetaan nykyistä parempia jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä parannetaan katuympäristön turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Raitiotien melu- ja tärinäselvitysten perusteella Helsingin osuudella ei ole tarvetta erityisille suojaustoimenpiteille. Rakentaminen aiheuttaa työnaikaisia haittoja liikenteelle sekä lähialueen asukkaille ja yrityksille. Hankesuunnitelmassa on esitetty keinoja työmaa-aikaisten haittojen vähentämiseksi. Raitiotien Helsingin osuuden läheisyydessä ei ole arvokkaita tai rauhoitettuja luontokohteita. Ympäristövaikutusten arviointia tarkennetaan ja täydennetään Länsimäentien asemakaavan valmistelussa ja tarkemmassa jatkosuunnittelussa.

Hankkeen yhteiskuntataloudellisessa kannattavuuslaskelmassa kokonaishyödyt ovat negatiiviset, sillä liikennöintikustannusten kasvu ylittää käyttäjähyötyjen arvioidun summan. Laskelma ei sisällä kaupunkikehityksestä syntyviä kiinteistötaloudellisia hyötyjä, jotka ovat Vantaan kannalta merkittävät.

Hanke on näkyvä esimerkki Helsingin ja Vantaan kaupunkien halusta ja kyvystä tehdä yhteistyötä.

Vuorovaikutus

Vantaan kaupunki on viestinyt ratikasta monipuolisesti eri kanavissa ja hankkeen suunnittelun yhteydessä on järjestetty laaja vuorovaikutus käsittäen muun muassa asukastilaisuuksia ja verkkokyselyitä, joihin myös helsinkiläiset ovat voineet ottaa kantaa. Vuorovaikutus on kuvattu hankesuunnitelmaraportissa. Hankkeen etenemisestä on viestitty Helsingin kaupungille ja muille kumppaneille kaupunginjohtajan johtamassa seurantaryhmässä. Vuorovaikutus jatkuu hankkeen jatkosuunnittelussa.

Länsimäentien pohjoisosan ja Laakavuoren koulun ympäristöineen asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen ja muistutusten tekemiseen. Kaavaehdotuksen valmistuessa syksyllä 2023 se asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavan valmistelun aikana saatu palaute raportoidaan ja siihen vastataan vuorovaikutusraportissa.

Jatkosuunnittelu ja toteutus

Länsimäentien alueelle on vireillä kaavamuutos, jolla luodaan edellytykset raitiotien ja sen päätepysäkin toteuttamiselle ja tarkennetaan raitiotien teknisiä ratkaisuja. Mellunmäen keskuksen asemakaavamuutoksessa metroaseman ympäristöstä kehitetään tiivistä alueellista lähikeskusta ja liikenteen solmukohtaa. Lähialueella on vireillä myös muita täydennysrakentamishankkeita.

Seuraavassa suunnitteluvaiheessa laaditaan katusuunnitelmat ja rakentamisen edellyttämät tarkemmat rakennustekniset suunnitelmat.

Helsingin osuuden toteutusvastuu on Kaupunkiliikenne Oy:llä, joka järjestää hankkeen toteutusorganisaation ja selvittää toteutustavan. Vantaan kaupunki valmistelee oman osuutensa kilpailuttamista kahteen toteutusallianssiin jaettuna. Osallistuminen allianssiin tai hankkeen toteutuksen hankinta muutoin yhteishankintana Vantaan kanssa selvitetään.

Vantaan kaupungin tavoitteena on raitiotien rakentamisen aloitus vuoden 2024 aikana ja hankkeen valmistuminen vuoteen 2029 mennessä. Helsingin osuuden toteutus ajoitetaan tälle aikavälille siten, että se sopii yhteen Vantaan puoleisen osuuden rakennustöiden sekä muiden alueen investointien kanssa ja siten, että yhdessä sovittava liikenteen aloittamistavoite voi toteutua.

Kaupunginhallitus 11.09.2023 § 537

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 08.08.2023 § 393

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Anton Silvo, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 37489

Päätös tullut nähtäväksi 03.10.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.