Vahingonkorvaus taloudellinen menetys, palkanmaksun virheet

Yhteisten palvelujen johtaja päätti hylätä vaatimuksen.

********** on edustajansa **********

välityksellä vaatinut Helsingin kaupungilta korvausta 3350 euroa perustuen siihen, että hänelle on maksettu perusteettomasti palkkaa ajalta 1.4.-23.6.2022 yhteensä 6199,21 euroa. Lisäksi vaatimuksen mukaan loppupalkassa lomaraha on maksettu virheellisesti 6 %:a 4 %:n sijaan eli lomarahaa maksettiin vaatimuksen mukaan liikaa 182,82 euroa. Vaatimuksen mukaan liikaa maksettu palkka on ollut yhteensä 6381,99 euroa. Korvausvaatimus muodostuu vaatimuksen esittäjän edustajan asioiden selvittelyyn käyttämään aikaan aikavälillä 22.4.2022-7.4.2024.

Korvausvaatimuksen perusteella vaaditaan maksettavaksi korvauksia edustajan ajankäytöstä asian selvittämiseen. Laskelmassa tuntihintana on käytetty 90 e/h. Laskelman mukaan asian selvittelyyn käytetty aika on yhteensä 39,5 euroa.

Korvausvaatimuksen johdosta tulee arvioitavaksi, onko vaatimuksen esittäjälle aiheutunut perusteettomasti maksetun palkan johdosta sellaista vahinkoa, josta Helsingin kaupunki on vastuussa.

Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 § mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle aiheuttamansa vahinko.

Vahingonkorvauslain (1974/412) 1 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 § mukaisesti vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin korvaamiseen on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vahinkoina korvataan todelliset ja syntyneet taloudelliset vahingot. Työntekijän on näytettävä toteen vahingon määrä ja syntynyt vahinko. Syntynyt taloudellinen vahinko ja sen määrä on kyettävä näyttämään toteen vaatimuksen liitteenä olevalla selvityksellä.

Vahingonkorvausvaatimuksen liitteenä ei ole toimitettu laskuja, joiden perusteella vaatimuksen esittäjä olisi tosiasiassa maksanut edustajalleen asian selvittämisestä. Vaatimuksen esittäjän edustajalta on pyydetty 10.4.2024 sähköpostitse toimittamaan kaikki vaatimuksen käsittelyä varten tarvittavat liitteet mm. laskut ja verkkopankista tulostetut maksutositteet, joista ilmenee, että vaatimuksen esittäjälle on aiheutunut vahingonkorvausvaatimuksessa esille tuotu vahinko. Materiaali on pyydetty toimittamaan 24.4.2024 mennessä. Vaatimuksen esittäjän edustaja on 12.4.2024 toimittanut uuden laatimansa laskelman käyttämästään ajasta sekä valtakirjan pyynnön mukaisesti. Edustaja ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut tarvittavia liitteitä, joista mahdollinen syntynyt vahinko olisi todettavissa.

Vaatimuksen esittäjä ei ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta hänelle aiheutuneen liikaa maksetusta palkasta vahinkoa, josta kaupunki olisi lain mukaan korvausvelvollinen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan HR-delegointipäätökseen 5.3.2024 (§ 27) perustuen palkanmaksua koskevasta vahingonkorvauksesta päättää hallintojohtaja (nyk. yhteisten palvelujen johtaja).