Talousarvion toinen toteutumisennuste vuonna 2023, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginkanslian talousarvion toteutumisennusteista antaman ohjeen mukaan toimialat tekevät vuonna 2023 kolme ennustetta, joista tämä on toinen.

Kanslian ohjeen mukaan toteutumisennusteet on annettava lautakunnalle tiedoksi. Lautakuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli talousarvio ei ole toteutumassa. Tämä toteutumisennuste ei kaupunginkanslian keväällä antaman ohjeen mukaisesti sisällä ehdotuksia toimenpiteiksi.

Käyttötalous

Tulot

Toimialan tulojen ennustetaan ylittävän talousarvion 20,8 miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältymätön ulkopuolinen hankerahoitus kasvattaa tuloja 22,2 miljoonalla eurolla. Kokonaistulot eivät kasva niin paljoa, koska varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot jäävä alle talousarviossa arvioidusta. Tämä johtuu valtion päätöksestä korottaa tulorajoja, joiden perusteella asiakasmaksut määritellään.

Menot

Toimialan menojen ennustetaan ylittävän talousarvion 50,7 miljoonalla eurolla.

Merkittävin ylityksen syy on edellä tuloissa mainitun ulkoisen rahoituksen käyttö. Menoja kasvattavat lisäksi erityisesti talousarvioon sisältymättömät palkankorotukset, jotka ylittävä talousarviovaraukset 16,3 miljoonalla eurolla.

Toimiala arvioi, että kohonneesta inflaatiosta syntyvät ylityspaineet pystytään kattamaan toimialan talousarviosta ilman palvelutoiminnan sopeuttamista.

Kaupunginhallituksen koronasta palautumisen määrärahaa on käytetty 31.12. mennessä 6,7 miljoonaa euroa. Määrärahan käyttöä on jatkettu suunnitelmien mukaisesti vuonna 2023. heinäkuun loppuun mennessä määrärahaa on käytetty 4,3 miljoonaa euroa.

Sitovat tavoitteet

Ennusteen mukaan molemmat toimialan sitovat tavoitteet toteutuvat. Myös kaupunkiyhteisen toiminnallisten tavoitteiden sekä hyte-tavoitteen ennustetaan toteutuvan

Määrä- ja taloustavoitteet

Suomenkielisessä perusopetuksessa ennustetaan noin 250 oppilaan ylitystä talousarvioon. Varhaiskasvatuksessa lasten määrän ennustetaan olevan 600 lasta vähemmän kuin talousarviossa. Tämän lisäksi kotihoidon tuella olevien lasten määrän ennustetaan vähenevän 300 lapsella.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän ennustetaan alittavan talousarvion 100 opiskelijalla, mutta ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärän ennustetaan ylittävän talousarvion 800 opiskelijavuodella. Suomenkielisen työväenopiston opetustuntimäärän ennustetaan kasvavan 1000 tunnilla talousarvioon verrattuna.

Toimialan tuottavuus on 93,8 yksikköä, mikä on 4,2 yksikköä alempi kuin talousarviossa. Tuottavuuden heikompaan kehitykseen vaikuttaa kokonaismenojen kasvu. Kokonaismenojen kasvu johtuu talousarvion ulkopuolisen hankerahoituksen käytöstä sekä kasvaneista henkilöstökuluista ja yleisesti kohonneesta hintatasosta.

Keskimääräiset nettomenot/asiakas ovat kaikissa palveluissa korkeammat kuin talousarviossa. Kulut ovat nousseet eniten suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa yli 5%. Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa asiakaskohtaiset kulut ovat kasvaneet 3% yli talousarvion kulujen ja suomenkielisessä perusopetuksessa asiakaskohtaiset kulut ovat kasvaneet yli 2,5% talousarvioon verrattuna. Asiakaskohtaisten menojen kasvu johtuu kasvaneista henkilöstökuluista sekä yleisesti kohonneesta hintatasosta.

Henkilöstömäärä on hieman korkeampi kuin talousarviossa samoin kuin henkilötyövuosien määrä.

Riskit

Strategiset riskit

Henkilöstön saatavuuden haasteet heijastuvat henkilöstön hyvinvointiin: Kokemus työn kuormittavuudesta lisääntyy, palvelutuotannon yksiköissä aiheutuu ennakoimattomia muutoksia sekä työn suunnittelu, arviointi ja kehittäminen hankaloituvat. Seurauksena toiminnan laatu heikkenee ja alan veto- ja pitovoima laskee. Erityisesti pulaa henkilöstöstä on varhaiskasvatuksen sekä oppilashuollon palveluissa. Työvoimapulanimikkeiden rekrytoinnin onnistuminen on toimialan merkittävimpiä riskejä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja hyvinvoinnin tuen saavutettavuus ovat merkittävä riski toimialan tavoitteille. Etenkin nuorten mielenterveyden ongelmien kasvu ja opiskelijoiden työkyvyn heikkeneminen ovat riskitekijöitä toisella asteella.

Henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ja kehittäminen ovat toimialan pitkän aikavälin keskeinen menestystekijä. Edelleen kelpoisen henkilöstön tarvittavan määrän takaaminen erityisesti varhaiskasvatuksessa on toimialan merkittävimpiä haasteita.

Alueellisen segregaation kasvu tuottaa haasteen palvelutoiminnan yhdenvertaiselle kehitykselle. Alueiden sekä koulujen leimautumisesta voi syntyä mainehaittoja ja vetovoimaisuuden laskua.

Taloudelliset riskit

Toimialan tilojen vuokrien kokonaiskustannukset suhteutettuna toimialan perustehtävien rahoitukseen ovat suuret ja vuokria joudutaan rahoittamaan enenevässä määrin palvelujen järjestämiseen varatuista varoista. Täten toimialan palvelutilojen vuokrien hallinta sekä vuokrien kehitys muodostavat haasteen toimialan palveluiden rahoitukselle.

Toimialan palvelutuottajien kustannustason nousu muodostaa riskin toimialan ostopalvelujen kulujen kasvulle. Yleisen hintatason nopea nousu heijastuu myös toimialan palkka- ja henkilöstökuluihin. Henkilöstökustannukset muodostavat valtaosan toimialan kokonaiskuluista. Myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn heikkeneminen lisäävät henkilöstökulujen kasvun riskiä.

Operatiiviset riskit

Palvelutoiminnan kuten erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköiden toimintojen ja toiminta-ajan rajaaminen ovat operatiivinen riski henkilöstöpulan jatkuessa. Palvelutoiminnan takaamisen lisäksi kasvatustyön toiminnallisten ja laadullisen tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu riittävien resurssien puuttuessa.

Tietojärjestelmien toimivuus sekä tiedon luotettavuus ovat merkittäviä riskitekijöitä sekä toimialan johtamiselle ja kehittämiselle että palvelutuotannolle. Opiskelija- asiakas- ja henkilöstötietojärjestelmien tiedon oikeellisuus ja käytettävyyden heikkeneminen ovat riski niin toimialan palvelutuotannolle kuin tukipalveluille. Kaupungin ja toimialan maine työnantajana heikkenee mahdollisesti toimimattomien ja virheellistä tietoa sisältävien HR- tietojärjestelmien takia.

Kaupunkistrategian toteutuminen

Toimialalla jatketaan edelleen neljän tunnistetun keskeisen asian edistämistä erilaisin toimenpitein eri koulutusasteilla. Keskeiset edistettävät asiat ovat:

• Kaikki koulut ja päiväkodit ovat hyviä

• Hyvinvointi

• Parannetaan henkilöstön veto- ja pitovoimaa ja työoloja yhdessä.

• Teemme Helsingistä lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin.

Strategisia tavoitteita Helsingin koulutuksen kehittämiselle vuoteen 2030 - Helsinki oppii – tulevaisuuden taidot - työ etenee. Koulutus 2030 visioi tulevaisuutta kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja millainen toimintaympäristö sen mahdollistaa. Osallistavien tilaisuuksien ja empiirisen tiedon lisäksi julkaistava visio pohjautuu muun muassa EU:n, Sitran, OECD:n ja kaupungin omaan tutkimustietoon. Koulutus 2030 hakee ratkaisuja myös segregaation kehityksen hillitsemiseen ja ehkäisemiseen yhdessä muiden toimijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Henkilöstön saatavuustilanne on edelleen kriittinen. Saatavuuden haasteet heijastuvat henkilöstön hyvinvointiin ja kokemus työn kuormittavuudesta lisääntyy. Seurauksena toiminnan laatu heikkenee ja alan veto- ja pitovoima laskee. Lisäksi mainehaittaa mm. Sarastian käyttöönotosta. Henkilöstön saatavuuden edistämiseksi toimialalle vuonna 2023 perustettu henkilöstön saatavuusyksikkö jatkaa edelleen toimintaa, toimialan työvoimapulanimikkeiden saatavuuden edistämiseksi.

Toimiala on toteuttanut tuottavuusselvitykset varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Selvitystyö etenee syksyllä 2023 toimialan hallintoon. Selvityksien perusteella jo nousseita tuottavuustoimenpiteitä hyödynnetään talousarvioesityksen 2024 valmistelussa.

Oppijoiden hyvinvointia vahvistetaan edelleen mm. tunne- ja vuorovaikutustaidoilla, sitouttavalla kouluyhteisötyöllä sekä hyvinvointikahvila-konseptilla. Perusopetuksessa tunne- ja vuorovaikutustaitojen ohjelmien käyttöönotto on hyvässä vauhdissa, arvioinnin perusteella n. 75 % kouluista on ottanut ohjelmia käyttöön.

Pohjoismaista kulttuuria vahvistava Pohjoismainen koulu valmistelu edennyt ja koulu aloittaa toimintansa Yhtenäiskoulun tiloissa Käpylässä elokuussa 2024. Pohjoismainen koulu tekee tiivistä yhteistyötä ruotsinkielisen Kottby lågstadieskolanin kanssa. Kaikki helsinkiläislapset voivat hakea Pohjoismaiseen kouluun äidinkielestä ja kotiosoitteesta riippumatta. Puolet opetuksesta tapahtuu ruotsiksi ja puolet suomeksi.

Harrastamisen mallia jatketaan yhdessä kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan kanssa kaikissa suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen kouluissa sekä sopimus-, yksityis- ja erityiskouluissa. Oppilaiden osallisuutta vahvistettaan edelleen keräämällä heidän harrastustoiveitansa, joista suosituimpia toteutetaan.

Ennusteen edellyttämät toimenpiteet

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli talousarvio ei ole toteutumassa.

Toimialan merkittävimmät ylityspaineet liittyvät sopimuspalkantarkistuksiin ja ulkoisen rahoituksen käyttöön. Lisäksi ylityspainetta aiheuttavat lähinnä hintatason talousarviossa ennakoitua suurempi yleinen nousu sekä Rudolf Steiner-koulun vuokrien maksu, johon ei ole talousarviossa varauduttu.

Ulkoinen rahoitus ja Rudolf Steiner-koulun vuokra ovat teknisiä ylityksiä. Ulkoinen rahoitus tulee kaupungille talousarvion ulkopuolisina tuloina ja Rudolf Steiner-koulun vuokra on sovittu katettavaksi kaupungin kokonaisrahoituksesta.

Sopimuspalkankorotusten osalta kaupunki tekee toimenpidepäätöksiä vasta välitilinpäätöksen ja kaupunkitasoisen toisen toteutumisennusteen perusteella. Näin ollen tämä toinen toteutumisennuste ei edellytä lautakunnalta toimenpiteitä.

Päätös tullut nähtäväksi 13.09.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §