Asemakaavan muutos nro 12921, Malmi, Malmin raitti 3
V 6.11.2024, Malmin raitti 3 asemakaavan muutos (nro 12921)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginhallitus hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38107 tontin 16 asemakaavan muutoksen 10.9.2024 päivätyn piirustuksen nro 12921 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Malmilla osoitteessa Malmin raitti 3 esitetään suojeltavaksi entinen nuorisotalo ja suunnitellaan tontin täydentämistä uudella asuinkerrostalolla. Tarkoituksena on säilyttää entisen nuorisotalon vanhin osa, mahdollistaa uudemman laajennusosan purkaminen ja rakentaa tontille lisäksi viisikerroksinen asuinkerrostalo.
Tontin käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla sallitaan myös liiketilojen rakentaminen.
Uutta asuinkerrosalaa tulee 1 255 k-m².
Asukasmäärän lisäys on 31 uutta asukasta.
Tavoitteena on säilyttää Malmin Nuorisotalo, joka on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Tavoitteena on palauttaa Nuorisotalo asuinkäyttöön ja tehostaa tontin käyttöä yleiskaavaan perustuen. Hanke on osa Malmin keskustan kehitystyötä, jonka tavoitteena on korostaa vanhan rakennuskannan tärkeyttä, mutta samalla kasvattaa alueen asukasmäärää hallitusti.
Kaavaratkaisulla pystytään säilyttämään ja kohentamaan Malmin omaleimaista ilmettä. Nuorisotalon säilyminen osana Malmin ajallisesti kerrostunutta katukuvaa on erityisen tärkeää Malmin keskustan muuttuessa uudisrakentamisen myötä. Kaavaratkaisu lisää asuntotarjontaa Malmin keskustassa.
Kaavaratkaisun tavoitteet
Tavoitteena on kaavamuutoksen kautta mahdollistaa Malmin Nuorisotalon käyttötarkoituksen muutos jälleen asuinkäyttöön, jotta rakennus voitaisiin korjata ja tontin käyttöä tehostaa. Kaavaratkaisun tavoitteena on sovittaa uudisrakentaminen tontille siten, että Malmin Nuorisotalo säilyy edelleen Malmin keskustan maamerkkinä.
Nuorisotalo on tunnistettu Malmin keskustan suunnitteluperiaatteissa (1.6.2021) historiallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta erityisen tärkeäksi rakennukseksi. Suojeluarvot on selvitetty kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä. Helsingin kaupungilla ei ole tällä hetkellä käyttöä rakennukselle.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan Nuorisotalon käyttötarkoituksen muutos sekä tontin kaupunkikuvallisesti tasapainoinen täydentäminen.
Tontti sijoittuu Ylä-Malmintorin ja Kujasen väliin, ja se on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Etäisyys Malmin juna-aseman laiturille on noin 230 metriä. Keskeisen sijainnin johdosta asemakaavan muutoksessa ei edellytetä autopaikkojen toteuttamista asukaspysäköintiin, vieraspysäköintiin tai liiketilojen tarpeisiin.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaava 2016 (nro 12704) on tullut voimaan 5.12.2018. Yleiskaavassa alue on osoitettu liike- ja palvelukeskusta-alueeksi (C1). Aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.
Kaavaratkaisulla edistetään seuraavia kaupunkistrategian 2021-2025 tavoitteita:
- 7. Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Nimetyt alueet: Malminkartano, Kannelmäki, Malmi, Mellunkylä ja Vuosaari.
- 16. Jatketaan linjausta, jonka mukaan luovutaan sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät ole kaupungin omassa käytössä.
Malmin entinen nuorisotalo on paikallisesti merkittävä Ylä-Malmin torin maamerkki. Kaavaratkaisun tavoite on säilyttää paikallista kulttuuriperintöä osana kaupunkikuvaa. Hienovarainen täydennysrakentaminen lisää asuntorakentamista Malmin asemakeskuksen läheisyydessä.
Hiilineutraali Helsinki 2035
Tavoitteena on edesauttaa seuraavien Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista:
- 8. Kestävä liikenne ja maankäytön suunnittelu
Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen ja kunnostaminen toteuttavat hiilineutraalisuustavoitteita.
Alueen lähtökohdat
Malmin Nuorisotalo on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Se on torin alueen ainut 1900-luvun alun rakennuskannasta säilynyt rakennus. Malmin entistä nuorisotaloa ei ole suojeltu asemakaavalla, mutta se on osoitettu Malmin keskustan suunnitteluperiaatteissa vuodelta 2021 historiallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta erityisen tärkeäksi rakennukseksi. Rakennus suositellaan suojeltavaksi asemakaavan muutoksen yhteydessä.
Ylä-Malmintori on keskeinen aukio, jonka läpi kuljetaan Malmintorin kauppakeskukseen ja juna-asemalle. Torille avautuu sekä asuin- että liikerakennuksia. Asuinrakennusten alakerroissa on liiketiloja, mm. ravintoloita ja kampaamoita. Tonttia ympäröivä rakennuskanta on rakennettu pääasiassa 1980-luvun loppupuolella. Malmin raittia reunustaneet alkuperäiset naapurirakennukset on purettu.
Alueella voimassa oleva asemakaava
Alueella on voimassa asemakaava 8415 (16.7.1982).
Kaavassa alue on merkitty julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi YL. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1000 kerrosneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksia ei ole kaavassa suojeltu.
Kaavaratkaisun kustannukset
Helsingin kaupunki omistaa tontin. Kaupunki valmistelee rakennuksien myymistä. Hintakilpailussa rakennukset myydään tontteineen. Tontin ostomahdollisuus edistänee kohteen kehittämistä. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia mutta se nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 620 000 euroa.
Vuorovaikutus kaavan valmistelun aikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja muiden tahojen kanssa:
- Helen Sähköverkko Oy
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
Viranomaisten kannanotot kohdistuivat rakennussuojelutavoitteisiin sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen. HSY totesi kannanotossaan, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Asemakaavan muutos ei edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineistosta (OAS) saapui yksi kirjallinen mielipide.
Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui lintuturvallisuuteen. Vastine mielipiteeseen on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.5.2024 – 28.6.2024, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- HSY
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/kaupunginmuseo
Lausunnot kohdistuivat kaupunkikuvalliseen ratkaisuun ja suojelumääräykseen sekä vesihuoltoon. Lausunnoissa todettiin, että kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotukseen tehdyt muutokset
Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2024 § 434
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 10.9.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12921 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 38. kaupunginosan (Malmi, Ylä-Malmi) korttelin 38107 tonttia 16.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 22980
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 24.6.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseon lausuntoa Malmin raitti 3 asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on säilyttää ja suojella Malmin entisen nuorisotalon vanhin osa, mahdollistaa uudemman laajennusosan purkaminen ja rakentaa tontille lisäksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Tontin käyttötarkoitus muutetaan kaavaselostuksen mukaan yleisten rakennusten korttelialueesta (YL) asuinrakennusten korttelialueeksi (AK-1), jolla sallitaan myös liiketilojen rakentaminen.
Nuorisotalon vanhin osa osoitetaan asemakaavan muutoksen yhteydessä suojeltavaksi sr-3 merkinnällä: ”Kaupunkikuvallisesti suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa”. Neljä ja puolikerroksinen uudisrakennusosa sijoittuu suojellun rakennuksen taakse erillisenä asuinrakennuksena. Kaavaselostuksen mukaan uudisrakennus on mahdollista toteuttaa tontille siten, että sen lähes koko sisäpihan puoleinen julkisivu toteutetaan palomuurina. Nuorisotalon uudempi laajennusosa puretaan ja tälle tontin osalle voidaan sijoittaa talousrakennus. Suojellussa rakennuksessa on mansardikatto. Kaavamääräysten mukaan uudisrakennukseen tulee tehdä harjakatto ja talousrakennukseen voi vaihtoehtoisesti toteuttaa viherkaton. Julkisivut tulee toteuttaa rapattuina tai puuverhottuina.
Kaupunginmuseon kanta
Tontilla sijaitseva mansardikattoinen kolmikerroksinen puurakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se on ollut alun perin asuin- ja liikekäytössä. Rakennusta on laajennettu tiilestä muuratulla lisäsiivellä vuonna 1983, jolloin kiinteistökokonaisuus muutettiin Malmin nuorisotaloksi. Lisäosaan sijoittui nuorisotalon liikuntasali sekä muita toimintoja. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään. Ylä-Malmintori on keskeinen aukio, jonka läpi kuljetaan Malmintorin kauppakeskukseen ja juna-asemalle. Torille avautuu sekä asuin– että liikerakennuksia. Tonttia ympäröivä rakennuskanta on rakennettu pääasiassa 1980-luvun loppupuolella. Malmin Nuorisotalo on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Lisäksi rakennus on torin alueen ainut 1900-luvun alun rakennuskannasta säilynyt rakennus.
Kaupunginmuseo lausui asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 18.4.2024. Kaupunginmuseo piti lausunnossaan tärkeänä, että asemakaavan muutoksen lähtökohtana on kaupunkikuvallisesti arvokkaan 1920-luvun puurakennuksen säilyttäminen. Museo katsoi, että rakennuksen säilyminen tulee varmistaa sopivalla suojelumerkinnällä. Kaavaratkaisussa vuonna 1929 valmistunut rakennusosa osoitetaan suojeltavaksi sr-3-merkinnällä. Merkintä osoittaa rakennuksen kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi suojeltavaksi rakennukseksi, jonka ominaispiirteet on säilytettävä eikä rakennusta saa purkaa. Kaupunginmuseo katsoo suojelumääräyksen olevan asianmukainen. Uudisrakennusten osalta museo katsoo asemakaavamääräysten huomioivan riittävässä määrin alueen rakennetun ympäristön.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.05.2024 § 29
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12921 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12921
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 13/2024
Pohjakartta valmistunut: 12.4.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.4.2024
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Malmin raitti 3 asemakaavan muutosta koskevasta 11.3.2024 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee korttelin 38107 tonttia 16, joka sijaitsee Ylä-Malmin torin laidalla osoitteessa Malmin raitti 3. Kaavaratkaisu mahdollistaa vuonna 1929 valmistuneen kolmikerroksisen puurakennuksen säilyttämisen, siihen kuuluvan uudemman lisärakennuksen purkamisen ja tontin täydennysrakentamisen. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Malmin Nuorisotalo, joka on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa Ylä-Malmin torin ympäristöä. Nuorisotaloa esitetään palautettavaksi asuinkäyttöön. Lisäksi tavoitteena on yleiskaavaan perustuva tontin käytön tehostaminen mahdollistamalla tontille lisäksi viisikerroksinen asuinkerrostalo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan hanke on osa Malmin keskustan kehitystyötä, jonka tavoitteena on korostaa vanhan rakennuskannan tärkeyttä, mutta samalla kasvattaa alueen asukasmäärää hallitusti.
Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1982 alue on merkitty julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi YL. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1000 kerrosneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennuksia ei ole suojeltu asemakaavassa. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu liike- ja palvelukeskusta-alueeksi C1. Helsingin kaupunki omistaa tontin ja kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaupunki valmistelee rakennuksien myymistä ja tontin vuokraamista asemakaavanmuutoksen perusteella.
Malmin keskustan suunnitteluperiaatteissa Nuorisotalo on tunnistettu keskustan historiallisen kerrostuneisuuden näkökulmasta erityisen tärkeäksi rakennukseksi, jota ei ole suojeltu asemakaavalla. Suojelemisen edellytykset tulee tutkia asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutoksen taustaksi on laadittu kuntoarvio nykyisistä rakennuksista, rakennushistoriallinen selvitys sekä viitesuunnitelma tontinkäytöstä.
Selvityksen Malmin raitti 3 rakennushistorian taustoitus (Saatsi Arkkitehdit, 24.4.2024) mukaan kohteen rakentamistapa on ajankohtansa puurakennukselle tyypillinen: ensimmäiset kerrokset ovat hirsirakenteisia ja kolmas kerros on lautarakenteinen. Rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia ei ole löydetty. Rakennuksen ulkoasu on massoittelultaan ja julkisivuaukotuksen sijoittelun osalta pääosin hyvin säilynyt. Myös vesikaton muoto on säilynyt valokuviin verraten alkuperäisessä asussaan. Selvityksen mukaan rakennuksen julkisivujen väritys on muuttunut ainakin ikkunanpuitteiden osalta: nykytilanteen ulkoasu on vaalea, historian saatossa ikkunanpuitteet ovat olleet myös tummemmat. Alkuperäisistä julkisivuvärityksistä ei ole tarkempaa tietoa. Selvityksen mukaan hallitsevana muutosvaiheena rakennuksen ulkoasussa on näkyvissä 1980-luvulla tehdyt muutokset, joita ovat erityisesti julkisivuun tehdyt muutokset aukotukseen (ikkunoiden osittainen vaihtaminen uudempiin, ikkunoiden vaihtaminen ilmanvaihtosäleiköiksi, ikkunoiden kokojen muuttaminen, ikkunoiden poistaminen sekä ovien ummistaminen).
Selvityksen mukaan rakennuksen sisätiloissa ei ole säilynyt juurikaan alkuperäisiä rakennusosia, joitain väliovia lukuun ottamatta. Rakennuksen toisen kerroksen sisätiloissa on väliovien lisäksi säilynyt vaaleanruskea kakluuni. Kolmatta kerrosta hallitsevat selvityksen mukaan ilmanvaihdon ehdoilla tehdyt muutokset, kun koko ylin kerros muutettiin ilmanvaihtokonehuoneeksi. Kanavat on asennettu tiloihin rakenteita rikkoen ja historiallisista arvoista piittaamatta. Kolmannessa kerroksessa on selvityksen mukaan säilynyt kuitenkin eniten vanhoja pintoja ja rakennusosia, kuten kattopanelointeja, tapetteja, listoituksia sekä väliovia. Kolmannen kerroksen ikkunat poikkeavat myös 1. ja 2. kerroksen ikkunoista, ja ne ovat selvityksen mukaan oletettavasti alkuperäisiä. Kolmannesta kerroksesta puretun vanhan pääportaan häviäminen vaikutti merkittävästi kerroksen pohjaratkaisuun. Uusi porras kolmanteen kerrokseen rakennettiin suorana portaana rakennusmassan keskelle. Vanhasta portaasta on jäänyt kerrokseen kuitenkin kaideaihe, joka muistuttaa portaan vanhasta sijainnista.
Kaupunginmuseon kanta
Tontilla sijaitseva mansardikattoinen kolmikerroksinen puurakennus on valmistunut vuonna 1929 ja se on ollut alun perin asuin- ja liikekäytössä. Rakennusta on laajennettu tiilestä muuratulla lisäsiivellä vuonna 1983, jolloin kiinteistökokonaisuus muutettiin Malmin nuorisotaloksi. Lisäosaan sijoittui nuorisotalon liikuntasali sekä muita toimintoja. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään.
Kaupunginmuseo on lausunut tonttia koskevasta poikkeamispäätöshakemuksesta vuonna 2016. Lausunnossaan museo totesi, että rakennuksen vesikaton ja julkisivujen korjaustyössä tulee ottaa lähtökohdaksi kiinteistön alkuperäinen ulkoasu. Museo korosti lisäksi rakennuksen kaupunkikuvallisesti merkittävää sijaintia.
Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että asemakaavan muutoksen lähtökohtana on kaupunkikuvallisesti arvokkaan 1920-luvun puurakennuksen säilyttäminen. Museo katsoo, että rakennuksen säilyminen tulee varmistaa sopivalla suojelumerkinnällä. Rakennuksen sisätilat ovat selvitysten mukaan kokeneet merkittäviä muutoksia vuosien varrella. Museo katsoo, että suojelumääräyksen lähtökohtana tulee olla rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys. Museo esittää, että vanhan puurakennuksen käyttökelpoisia rakennusosia, kuten ovia, puuikkunoita sekä toisen kerroksen kakluuni, hyödynnetään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan rakennuksen korjauksen yhteydessä. Erityisesti rakennushistoriaa käsittelevässä selvityksessä alkuperäiseksi arvioituja rakennusosia on pyrittävä vaalimaan korjaustöiden yhteydessä. Museo ei näe estettä 1980-luvun laajennusosan purkamiselle.
Selvityksessä Malmi ympäristöhistoriaselvitys ja ominaispiirteet (12.7.2019) on käyty läpi Malmin historiaa sekä alueen kehittymistä. Selvityksessä on nostettu esiin alueet, joilla on erityisiä ominaispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen lähtökohtina. Kaupunginmuseo esittää, että uudisrakennusten tarkemmassa suunnittelussa huomioidaan Malmin ympäristöhistoriaselvityksessä esiin nostetut alueen ominaispiirteet. Uudisrakennusta varten on laadittu viitesuunnitelma (Saatsi Arkkitehdit, 14.4.2023). Tontille esitetty viisikerroksinen uudisrakennus kohoaa kolmikerroksista vanhaa puurakennusta korkeammalle. Museo pitää tärkeänä, että uudisrakennus on oma erillinen rakennuksensa, kuten viitesuunnitelmissa on esitetty. Tontti tiivistyisi huomattavasti uudisrakennuksen myötä ja viisikerroksinen uudisrakennus vaikuttaisi myös Ylä-Malmin kaupunkikuvaan. Museo katsoo, että materiaali- ja värivalinnoilla sekä massoittelulla uudisrakennus pystytään kuitenkin sovittamaan tontille ja Ylä-Malmin rakennettuun ympäristöön.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija, puhelin: 09 310 36473
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154