Yleiseen käyttöön luovutettavat kadut tammikuussa 2024, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää.

Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, kunnossapitolaki) säädetään katujen, torien, katuaukioiden, puistojen ja muiden näihin verrattavien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidonvelvollisuuksista. Kunnossapitolain mukainen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin tai muun alueen omistajalle sen mukaan kuin kunnossapitolaissa säädetään.

Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadunosa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kunta on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n 3 momentinmukaisen kadunpitopäätöksen, jolla katu tai kadun osa katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Esityksessä mukana olevat kadut ja kadun osat

Kadut tai kadun osat, jotka on lueteltu liitteessä 1, tyydyttävät asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen. Yleiseen käyttöön luovutettavia katuosuuksia on 31 ja niiden yhteispituus on n. 4,9 km. Esityksessä mainitut kadut tai kadun osat ovat pääosin asemakaavoituksen etenemisen seurauksena syntyneitä täysin uusia katuja.

Kadunpitopäätöksen vaikutukset perustapauksessa

Kadunpitopäätöksen seurauksena kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat kunnossapitolain mukaisesti. Perustapauksessa tontinomistajille siirtyvät kadun puhtaanapito sekä jalkakäytävän talvihoitovelvoitteet, kuten lumen ja sohjon poisto, liukkaudentorjunta sekä vahingonkorvausvastuu liukastumistapauksissa sekä ajoradan että jalkakäytävän lumen poiskuljetus. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on ilmoittaa kunnalle viipymättä kadussa olevista vaurioista sekä tarvittaessa varoittaa liikennettä. Kaupunki puolestaan huolehtii ajoratojen ja pyöräteiden aurauksesta sekä liukkaudentorjunnasta.

Kadunpitopäätöksen vaikutukset kokonaisvastuuhoitoalueilla

Suurin osa Helsingistä on niin kutsutun kokonaisvastuuhoitojärjestely piirissä, jossa kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat tontinomistajien ja kaupungin kesken eri tavalla kuin edellisessä kappaleessa mainitussa perustapauksessa. Kokonaisvastuuhoidossa kaupunki on kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mahdollistamana ottanut esikaupunkialueella sekä eräillä kantakaupunkialueilla osan tontinomistajien vastuulla olevista katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä hoitaakseen.

Kokonaisvastuuhoitoalueilla kaupunki vastaa suurimmasta osasta katualueen kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteista. Edellä mainituista tehtävistä tontinomistajan velvollisuudeksi jäävät kuitenkin tonttia vierustavien sadevesikourujen talvikunnossapito sekä tontille johtavan kulkutien kunnossapito. Lisäksi tontinomistajalla säilyvät edelleen kunnossapitolain 5 §:n mukaiset velvollisuudet ilmoittaa kaupungille tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista rakenteellisista puutteista tonttinsa kohdalla sekä varoittaa liikennettä tarvittavin väliaikaisin toimin.

Kaupunki perii tontinomistajilta vastuulleen ottamistaan tehtävistä syntyneet kustannukset kunnossapitolain 14 b §:n mukaisesti erillisen päätöksen myötä asettamiensa taksojen mukaan. Taksat perustuvat tonttien pinta-alaan sekä käytettyyn kerrosalaan. Viimeisin voimassa oleva taksapäätös on tehty kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimesta 2.11.2017 § 43.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi kuntalain 139 § mukaisesti liitteen 1 katujen tai kadun osien varrella sijaitsevien tonttien omistajille ja haltijoille. Päätösotteen ja sen liitteiden lisäksi asianosaisille lähetetään tiedotteet, joissa kerrotaan kunnossa- ja puhtaanapitovastuista. Jos päätöstä koskeva katu tai sen osa sijaitsee kokonaisvastuuhoitoalueella, asianosaiselle ilmoitetaan lisäksi myös voimassa olevat laskutustaksat.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 § 2 momentin 4 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta ja kadunpidon lopettamisesta.

Päätös tullut nähtäväksi 19.12.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on 1.1.2024 lähtien, maanantaista perjantaihin klo 08.15–15.00.

Kirjaamon aukioloaika on 31.12.2023 saakka, maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.