Julkaisu, elintarvikepetokset – kartoitus maahantuotujen elintarvikkeiden myynnissä havaitusta petoksellisesta toiminnasta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikkö toteutti vuonna 2022 valvontaprojektin, joka keskittyi elintarvikepetoksiin. Projektissa oli tarkoitus selvittää, miten paljon elintarvikepetoksia tai petoksellista toimintaa esiintyy maahantuontia harjoittavien tai maahantuotuja elintarvikkeita pääasiallisesti myyvien toimijoiden keskuudessa.

EU:n tai Suomen lainsäädännössä ei määritelty termiä elintarvikepetos. EU on määritellyt seuraavat vaatimukset elintarvikepetokselle (agri-food fraud): EU-säännösten rikkominen, kuluttajien harhaanjohtaminen, taloudellinen hyöty, tahallisuus.

Tarkastuksia tehtiin 13 tukku- tai vähittäismyymälään, jotka maahantuovat itse elintarvikkeita Suomeen tai myyvät pääasiassa muiden toimijoiden maahantuomia elintarvikkeita. Tarkastuskohteiksi valikoitui etenkin kohteita, joissa on havaittu puutteita pakkausmerkinnöissä ja jäljitettävyydessä aikaisemmin. Pakkausmerkinnöissä on eniten puutteita toimijoilla, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi ja lisäksi ko. toimijoiden asiakaskunta on useimmiten pääosin muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.

Projektissa tarkastettiin elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja jäljitettävyyttä. Tarkastetuista kohteista lähes kaikissa (11 myymälää) oli puutteita suomen- ja/tai ruotsinkielisissä merkinnöissä ja vain kahdessa kohteessa katsottiin suomen- ja ruotsinkielisten merkintöjen olevan riittävät. Tuotteissa on yleensä merkinnät muilla kielillä kuten esimerkiksi saksaksi, hollanniksi, arabiaksi tai englanniksi, riippuen tuotteiden hankintamaista. Monet toimijat tuovat myös itse tuotteita Ruotsista, jolloin pakkausmerkinnät löytyvät ruotsin kielellä mutta suomenkieliset merkinnät puuttuvat.

Lisäksi tarkastettiin pakollisia pakkausmerkintöjä merkintöjen kielestä riippumatta. Hieman yli puolessa toimipaikoista oli puutteita tuotteiden pakollisissa pakkausmerkinnöissä. Vain noin joka kolmannessa myymälässä pakolliset pakkausmerkinnät olivat kunnossa. Yleisimmät puutteet liittyivät varoitusmerkintöjen puutteisiin, kuten hunajassa varoitusmerkintä ei alle 1-vuotiaille tai tietyistä elintarvikkeiden väriaineista lapsille. Päiväysmerkintöjen puutteet liittyivät pääasiassa päiväyksen muotoon. Osassa tuotteita päiväykset oli ilmoitettu arabialaisen kalenterin mukaan, mikä ei ole EU-lainsäädännön mukaista. Päiväysmerkintöjä muuttamista ei kuitenkaan havaittu yhdessäkään tarkastetussa kohteessa.

Tuotekohtaiseen tarkasteluun valittiin kustakin myymälästä 5 - 10 tuotetta pakkausmerkintöjen osalta. Tuotteita tarkastettiin yhteensä 63 kpl. Noin puolesta tuotteita puuttuivat suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät kokonaan. Neljänneksellä merkinnät olivat osin puutteelliset vaadituilla kielillä ja neljänneksellä merkinnät olivat asianmukaisesti molemmilla kielillä.

Tarkastuksissa todettiin yleisesti, että toimijat eivät pysty tarkastuksella osoittamaan kaikkien myytävien elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Toimijoita pyydettiin esittämään jäljitettävyysasiakirjat paikan päällä, mutta tämä osoittautui käytännössä vaikeaksi. Vain kolmella myymälällä oli esittää asiakirjoja paikan päällä. Toimijoilta edellytettiin asiakirjojen toimittamista tarkastusta seuraavaan arkipäivään mennessä. Osaa toimijoista jouduttiin kehottamaan toistuvasti ja yksi toimija ei toimittanut jäljitettävyysasiakirjoja lainkaan kehotuksista huolimatta.

Asiakirjoja ei saatu kaikista tuotteista tai toimitettua asiakirjaa ei voitu yhdistää tuotteeseen. Vain 54 %:lle tuotteita toimijat toimittivat asiakirjat. Nämä asiakirjat tarkastettiin ja niistä 79 %:ssa pystyi todentamaan tuotteen jäljitettävyyden. Asiakirjoista 21 %:ssa todettiin puutteita. Puutteina oli yleensä tuotteen asiakirjan puuttuminen, tuotteen puuttuminen esitetystä asiakirjasta tai tuotetta ei ollut mahdollista yhdistää asiakirjaan olemassa olevilla tiedoilla.

Elintarvikepetoksia esiintyy myös Suomessa, ja niiden paljastuminen lisääntyy sitä mukaa kuin valvojia koulutetaan asiaan enemmän. Petosten havaitseminen vaatii kokemusta ja kykyä arvioida epätavallisia piirteitä toiminnassa. Havaitseminen vaatii uskallusta kyseenalaistaa toimijan esittämiä väittämiä ja asiakirjoja. Tällaiset tarkastukset vievät enemmän aikaa, mitä ei ole huomioitu nykyisessä suunnitelmallisessa valvonnassa. Myös kuluttajien on syytä kiinnittää huomiota elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin, laatuun ja toimijoiden toimintatapoihin.

Toimijoiden ohjausta ja neuvontaa on jatkettava edelleen, jotta tietoisuus vaatimuksista lisääntyy ja myös toimijat oppivat itse huomaamaan mahdolliset heihin kohdistuvat petosyritykset. Viranomaisyhteistyötä harmaan talouden torjunnaksi on tarpeen vahvistaa edelleen, kuten esimerkiksi ilmoittamalla veroviranomaiselle tarkastushavainnosta entistä useammin.

Julkista keskustelua elintarvikepetoksista on ylläpidettävä ja tuotava esiin erilaisia tapauksia. Tavallinen kuluttaja toimii myös elintarvikevalvonnan silminä, joka voi välittää havaintonsa viranomaisille.

Päätös tullut nähtäväksi 13.11.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §