Yhteistyösopimus, Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistyösopimus, kaksikieliset hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Yhteistyösopimus on kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän keskinäinen sopimus, jossa osapuolet sopivat keskinäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja toiminnan yhteensovittamisesta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Sopimuksen sisällöstä, valmistelusta ja hyväksymisestä säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, jäljempänä järjestämislaki). Yhteistyösopimuksen koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Valmistelutyö tehtiin yhteistyössä kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kesken.

Järjestämislain 39 §:n 2 momentin mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa (liite 1 ja 2) sovitaan seuraavista:

• kaksikielisten hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joissa tämä on välttämätöntä kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi;
• työnjaosta ja yhteistyöstä sellaisten ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteuttamisessa, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain osassa hyvinvointialueita tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi sekä
• asiantuntijatuesta, jota kaksikieliset hyvinvointialueet antavat toisilleen ruotsinkielisten palvelujen toteuttamisessa.

Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia lisäksi muusta työnjaosta ja yhteistyöstä.

Yhteistyösopimus on pääsopimus, johon pohjautuen organisaatiot voivat tehdä yksittäisiä palvelusopimuksia ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palvelujen tarkemmasta sisällöstä ja ehdoista sovitaan sopijaosapuolten kesken tilaajan ja palveluntuottajan välisellä erillisellä palvelusopimuksella. Yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvista palveluista sopimukseen on laadittu taulukko (liite 3), jossa on listattuna ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joiden osalta sopimusosapuolet ovat tunnistaneet yhteistyön tarpeen. Yhteistyösopimukseen mahdollisesti sisältyvät palveluhankinnat eivät saa olla ristiriidassa järjestämislain 36 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen (YTA-sopimus), 39 §:ssä tarkoitetun kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen eivätkä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 9 §:ssä tarkoitetun HUS-järjestämissopimuksen kanssa.

Helsingin kaupungin kansalliskielilautakunta on käsitellyt sopimusluonnosta kokouksissaan 27.4.2023 ja 11.5.2023. Helsingin kaupungin kansalliskielilautakunnan lausunto sopimusluonnoksesta 11.5.2023 § 18 (liite 4 ja 5) on huomioitu valmistelussa.

Järjestämislain mukaisesti sopimusta valmisteltaessa on kuultu sosiaali- ja terveysministeriötä alueiden yhteisessä kuulemistilaisuudessa 3.5.2023. Lisäksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue on esittänyt 28.8.2023 sosiaali- ja terveysministeriölle kuulemispyynnön yhteistyösopimuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen (liite 6) mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluita koskeva sopimus täyttää järjestämislain (612/2021) 39 §:n vaatimukset ja tavoitteet.

Yhteistyösopimus astuu voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Hyväksytty sopimus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Valtioneuvostolla on oikeus päättää yhteistyösopimuksesta, jos hyvinvointialueet eivät saavuta yksimielisyyttä sopimuksesta tai sopimus ei kata niitä palveluja, jotka säädöksen mukaan kuuluvat sopimukseen.

Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösesityksen, on kaupunginhallituksen tarkoituksena täytäntöönpanopäätöksessään oikeuttaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja allekirjoittamaan yhteistyösopimus ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia.

Kaupunginhallitus 18.12.2023 § 767

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 28.11.2023 § 235

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Outi Forsström, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 25651

Päätös tullut nähtäväksi 07.02.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Aluevalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.