Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Varjakanpuisto

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Varjakanpuiston luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vuosille 2025–2034.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on kasvistoltaan ja linnustoltaan arvokkaan luhta- ja lehtoalueen säilyttäminen sekä alueella elävien lepakoiden elinmahdollisuuksien turvaaminen. Alue täyttää luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Alueen sijainti ja rajaus

Varjakanpuisto sijaitsee Vartiokylän ja Vuosaaren kaupunginosien rajalla, Vartiokylänlahden perukassa.

Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa suunniteltua rajausta on tarkistettu suojelun valmistelussa. Rajausperusteina on käytetty luontotyyppien luonnontilaisuutta, tonttien rajoja, ulkoilureittien ja teiden sijaintia sekä kantakartan rantaviivaa. Aluetta voitiin rajata laajemmaksi kuin luonnonsuojeluohjelmassa erityisesti ottamalla merenrannan avointa kosteikkoa mukaan rantaviivaan asti. Myös pohjoisempana alue oli mahdollista rajata muun aluesuunnittelun estämättä monessa kohtaa leveämmäksi ja pitemmälle pohjoiseen kuin luonnonsuojeluohjelmassa. Toisaalta tulevaisuuden tulvasuojelutarpeiden ennakointi antoi aiheen rajata aluetta pienemmäksi kuin luontotyyppien nykytilan perusteella olisi aiheellista. Kaupunkiympäristön julkaisussa ”Mellunkylänpuron ja Vartiokylänlahden hulevesi- ja meritulvaselvitys” vuodelta 2023 ehdotetaan Varjakanpuiston alueelle tulvasuojelun lisätoimia. Alueen itäosaan rakennettua meritulvavallia on julkaisun mukaan tarve korottaa nykyisestä tasosta tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi julkaisussa esitetään, että Vartiokylänlahden länsipuolista asutusta ja liikennettä tulisi suojata tulvalta korottamalla Varjakanvalkama-tietä tai rakentamalla erillinen tulvavalli tien reunaan. Luonnonsuojelualueen rajaamisessa varauduttiin näihin toimenpiteisiin leikkaamalla alueesta pois itäosan tulvavalli sen reunasta laskien kymmenen metrin vyöhykkeellä sekä kaventamalla aluetta länsireunasta kymmenestä kahteenkymmeneen metriin aiemmin suunnitellusta laajuudesta.

Suunnitellun luonnonsuojelualueen pinta-ala on 4,6 ha.

Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteenä 1.

Kiinteistötiedot

Alue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä 91-45-9903-28, 91-45-9903-134, 91-435-3-300 Rastila, 91-54-9903-6, 91-45-9909-3 Vartiokylänlahden vesialue, ja 91-54-9909-1 Vesialue Vartiokylänlahdessa. Lainhuutotodistukset ovat esityksen liitteenä 3.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Suunnitellulla luonnonsuojelualueella on ovat voimassa asemakaavat 9260, 12008 ja 12770. Alueen länsiosassa voimassa olevissa kaavoissa 9260 ja 12008 suojeltavalla alueella on merkintä VL eli lähivirkistysalue, pieneltä osin kaavassa 9260 myös W eli vesialue. Varjakanpuiston itä- ja keskiosissa voimassa olevassa kaavassa 12770 suunniteltu luonnonsuojelualue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla on luonnonsuojeluarvoa (VL/sl) ja vesialueeksi, jolla on luonnonsuojeluarvoa (W/sl). Alue säilyy virkistyskäytössä suojelun jälkeen eikä luonnonsuojelualueen perustamisesta aiheudu tarvetta kaavamuutokselle.

Helsingin yleiskaavassa suunniteltu luonnonsuojelualue on pääasiassa virkistys- ja viheraluetta, itäosistaan myös asuntovaltaista aluetta (A4). Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohde on merkitty yleiskaavan oikeusvaikutteiseen kaupunkiluontokarttaan suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Asuntovaltaisen alueen osuudella on voimassa yleiskaavan voimaantulon jälkeen laadittu asemakaava 12770, jonka merkintä (VL/s) ratkaisee alueen käyttötarkoituksen.

Puotilan, Vartioharjun ja Fallpakan aluesuunnitelmassa vuosille 2012–2022 ei ole osoitettu luonnonhoitotoimia eikä kunnostus- tai peruskorjaustoimenpiteitä Varjakanpuiston alueelle.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Luontotyypit ja kasvillisuus

Varjakanpuisto on suurimmaksi osaksi kosteapohjaista lehtometsää ja märkää tervaleppäluhtaa. Merenrannassa on avoin ruovikkoinen vyöhyke. Alueen halki virtaa mereen laskeva Broändanpuro. Nykyiset metsiköt ovat olleet vuosikymmeniä sitten maatalouskäytössä, mutta ehtineet kehittyä melko järeäpuustoisiksi tervalepikoiksi ja lehtimetsiksi. Tervalepikko on edustavinta alueen eteläosassa, jonne merivesi nousee ajoittain. Varjakanpuistoon purkautuu myös pohjavesiä ja alueen lounaisosassa on ympäristöstään selvästi erottuvaa tihkupintaista lähteikköä. Näiden elinympäristöjen yleinen luonnontila on hyvä, sillä kostea maasto ei ole houkutellut ulkoilijoita eikä puustoa ole käsitelty. Broändanpuron uoma ei ole luontainen, vaan se on kaivettu 1970-luvulla. Uomaa on myös siirretty 2010-luvulla. Suunnitellulla luonnonsuojelualueella sitä ei ole kuitenkaan pengerretty kivillä kuten yläpuolisella puro-osuudella.

Tulvasuojelutoimenpiteet ja luontaisen vesitalouden muutokset ovat aiheuttaneet lehto- ja luhtakuvioiden kuivumista ja vaikuttaneet haitallisesti niiden kasvillisuuteen. Useat haitalliset vieraskasvilajit, erityisesti jättipalsami, lännenpalsami ja rikkapalsami, ovat heikentäneet luontotyyppien edustavuutta.

Alueen metsiköt ovat suureksi osaksi kosteaa runsasravinteista lehtoa, joka on valtakunnallisesti vaarantunut (VU) luontotyyppi. Lisäksi lounaisosassa tavataan erittäin uhanalaista (EN) tuoretta runsasravinteista lehtoa. Alueen pohjoisosassa lehdot ovat hyvin kulttuurivaikutteisia, minkä vuoksi niille ei ole määritetty hoito- ja käyttösuunnitelmassa luontotyyppiä. Märimmät tervalepikot kuuluvat erittäin uhanalaisiin metsäluhtiin. Lisäksi merenrannassa esiintyy paju- ja ruokoluhtaa, jotka eivät ole uhanalaisia luontotyyppejä. Pienialaisesti alueella esiintyvä luontotyyppi lähteiköt on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi.

Merkittävä lajisto

Suunniteltu luonnonsuojelualue kuuluu suureksi osaksi Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän arvoluokan I kasvikohteeseen. Alueella kasvaa useita Helsingissä uhanalaisiksi, silmälläpidettäviksi tai muuten huomionarvoisiksi arvioituja kasvilajeja. Kunnallisesti uhanalaisiksi arvioituja ovat liereäsara, hirssisara, pikkumatara ja mesimarja. Muuten huomionarvoisista ja vaateliaista lajeista lehtopalsami, rantayrtti ja purolitukka esiintyvät Varjakanpuistossa varsin runsaina.

Varjakanpuisto kuuluu yhdessä Vartiokylänlahden pohjukan ulompien osien kanssa Helsingin luontotietojärjestelmän arvoluokan 3 tärkeään lintualueeseen. Alueella tavataan monipuolisesti lehtimetsien ja kosteikkojen linnustoa, mutta linnustotiedot ovat osittain vanhentuneita. Vuonna 2022 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen yhteydessä Varjakanpuistosta todettiin kahdeksan punaisen listan lintulajia, joilla oli todennäköisesti reviiri alueella. Huomionarvoisin niistä on erittäin uhanalainen nokikana.

Lisäksi erittäin uhanalainen taimen nousee Broändanpuroon.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Varjakanpuisto on erittäin suosittua virkistysaluetta. Alueen läpi liikkuvia ihmisiä arvioidaan olevan vähintään satoja päivittäin. Alueella liikutaan lähinnä kävellen ja polkupyörällä. Kulku keskittyy suunnittelualueen ulkoilureiteille, joiden verkosto on tiheä ja hyväkuntoinen. Puustoiset, kosteapohjaiset alueet ovat vaikeakulkuisia eivätkä houkuttele liikkumiseen.

Helsingin itäinen rantareitti kulkee Varjakanpuiston halki Broändanpuron molemmin puolin pohjois–eteläsuuntaisia ulkoiluteitä pitkin niitä yhdistävän, puron yli kulkevan tieosuuden kautta. Puron ylittävällä sillalla on rantareittiä esittelevä opastaulu. Sen lähellä ulkoilureitin varrella on roska-astia. Puron ylittävä ulkoilutie yhtyy lännessä Tankovainiontiehen. Luonnonsuojelualueen ulkopuolelle rajatun tulvavallin päällä kulkevalta ulkoilureitiltä on kaksi kapeampaa reittiyhteyttä alueen itäpuolisille kaduille. Alueen lounaiskolkasta on yhteys länsipuoliselle asuinalueelle. Ulkoilureitit ovat valaistuja ja esteettömiä. Broändanpuron eteläpäässä on uoman molemmilla rannoilla ulkoilijoiden, todennäköisesti vapaa-ajankalastajien käyttämä, umpeutumassa oleva polku.

Alue on hyvin saavutettavissa myös bussilla käyttäen itäpuolella sijaitsevan Rantakiventien pysäkkejä. Henkilöautolla alueelle saapuva voi käyttää pohjoispuolella noin kolmensadan metrin kävelymatkan päässä luonnonsuojelualueesta sijaitsevaa pysäköintialuetta.

Uhkatekijät

Aluetta uhkaavat lähitulevaisuudessa erityisesti haitallisten vieraskasvilajien runsastuminen, mikäli niitä ei torjuta aktiivisesti. Alueelta todettiin vuonna 2022 viisi haitallisena pidettävää vierasta kasvilajia: jättipalsamia, lännenpalsamia, rikkapalsamia, kanadanpiiskua ja pajuasteria. Erityisesti jätti- ja lännenpalsami ovat levinneet laajalle Varjakanpuistossa. EU:n vieraslajiluetteloon kuuluva kookas jättipalsami tukahduttaa erityisen tehokkaasti luontaista kasvillisuutta rehevissä lehdoissa ja luhdissa.

Mahdolliset tulevina vuosikymmeninä toteutettavat tulvasuojelutoimenpiteet voivat vaikuttaa haitallisesti luonnonsuojelualueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, vaikka luonnonsuojelualueen rajaus on suunniteltu siten, että olemassa olevaa vallia ei koroteta eikä länsireunaan kaavailtua uutta vallia rakenneta luonnonsuojelualueen puolella. Nykyisen vallin rakentamisesta on todettu aiheutuneen Varjakanpuistoon haitallisia vesitalouden ja kasvillisuuden muutoksia. Tulvavallin ja tulvavallin mahdollisen korottamisen aiheuttamia ympäristöhaittoja alueen kuivumisen lieventämistä esimerkiksi johtamalla vesi kuivempaan kohtaan aluetta selvitetään.

Alueen pohjois- ja länsiosassa on maanalaisia hulevesiviemäriputkia. Putkilinjojen kaivaminen auki putken korjausten tai vaihdon vuoksi vaikuttaa väistämättä haitallisesti luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen ainakin linjojen kohdalla. Samassa yhteydessä myös puutteellisesti hallitut työmaavedet voivat muodostaa uhkatekijän luontoarvoille. Putkien nykyinen kunto ei ole tiedossa.

Luonnonsuojelualueen yläpuolisen valuma-alueen maankäytön muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti alueen luontoon esimerkiksi valunta- ja kosteusolosuhteiden muuttuessa.

Varjakanpuiston luontoon ei näytä kohdistuvan suunnitelmakaudella selviä liikkumisesta aiheutuvia uhkatekijöitä. Alueella ei ole hallitsematonta virkistyskäyttöä, josta aiheutuisi mainittavaa kasvillisuuden ja maaperän kulumista, roskaantumista tai merkittävää häiriötä eläimistölle.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei luonnonsuojelualueelle ole suunniteltu muuta luonnonhoitoa kuin haitallisten vieraskasvilajien torjunta. Torjunnan tavoitteena on niiden hävittäminen tai ainakin merkittävä vähentäminen. Toimenpiteet kohdennetaan erityisesti palsamilajeihin, jotka esiintyvät alueella haitallisista lajeista runsaimpina. Torjunta toteutetaan niittämällä tai kitkemällä. Torjuntatöitä on tarpeen tehdä myös luonnonsuojelualueen lähistöllä, erityisesti pohjoispuolella, mistä haitalliset lajit leviävät helposti alueelle.

Suunnitelmakauden puoliväliin mennessä selvitetään Broändanpurouoman luonnonsuojelualueella sijaitsevan osan luonnonmukaiseksi muuttamisen mahdollisuudet.

Virkistyskäytön suunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään tulevalle luonnonsuojelualueelle virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita: opastauluja, penkkiä ja rantakosteikkoon rakennettavaa katselulavaa. Varjakanpuistossa on valmiiksi reittejä riittävästi ja ne ovat erittäin hyväkuntoisia, joten reitistöä ei ole tarpeen suunnitella eikä kunnostaa lähitulevaisuudessa. Kulkua ei ole myöskään tarvetta rajoittaa reittien ulkopuolella, koska kosteapohjainen ja suureksi osaksi tiheäpuustoinen maasto ei houkuttele ulkoilijoita.

Alueelle ehdotetaan neljää pääopastaulua ja yhtä kohdeopastaulua, jossa kerrotaan pääopastaulussa esitettyä laajemmin jostakin alueen erityisarvosta tai tietystä osa-alueesta. Lisäksi alueelle tarvitaan rauhoitusmääräystauluja. Pääopastaulujen selviä paikkoja ovat reittien varret alueen rajoilla. Kohdeopasteen paikaksi on suunniteltu Broändanpuron ylittävän sillan vieressä sijaitsevan pienen kuntoilupaikan reunaa. Samalle paikalle asennetaan myös penkki.

Katselulavan paikaksi esitetään Vartiokylänlahden länsirannan avointa kosteikkoa. Katselulavalle rakennetaan lyhyet pitkospuut läheiseltä ulkoilureitiltä. Lisäksi tälle kohtaa reitin varteen asennetaan pyöräteline.

Virkistyskäytön suunnitelma

Katselulavan paikaksi esitetään Vartiokylänlahden länsirannan avointa kosteikkoa. Katselulavalle rakennetaan lyhyet pitkospuut läheiseltä ulkoilureitiltä. Lisäksi tälle kohtaa reitin varteen asennetaan pyöräteline.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisä̈ksi on kielletty:

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen luonnonhoidon, käytön tai tutkimuksen tai muinaismuiston hoidon kannalta.