Toimenpide-ehdotus, terveyshaitan selvittäminen, Oulunkylä

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi Asunto Oy Patomäen-Salvalle seuraavat määräykset, joista ensimmäinen uhkasakolla tehostettuna:

1. Asunto Oy Patomäen-Salvan tulee selvittää osoitteessa Karppitie 12-14 ********** terveyshaittaa aiheuttava tekijä (rakenteista tuleva mikrobiperäinen haju asunnossa). Selvittämisessä tulee käyttää terveydensuojelulain (763/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 21 §:n mukaista ulkopuolista asiantuntijaa.

2. Asunto Oy Patomäen-Salvan tulee poistaa osoitteessa Karppitie 12-14 ********** terveyshaittaa aiheuttava tekijä (rakenteista tuleva mikrobiperäinen haju asunnossa).

Määräystä 1 tulee noudattaa 29.2.2024 mennessä. Velvoitteen täyttämiseksi annettu määräaika on kohtuullinen mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Määräystä 2 tulee noudattaa 30.4.2024 mennessä. Velvoitteen täyttämiseksi velvoitetun tulee ryhtyä terveyshaitan poistamiseen. Annettu määräaika on kohtuullinen mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Uhkasakon asettaminen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto asettaa terveydensuojelulain 53 §:n nojalla päävelvoitteen 1 noudattamisen tehosteeksi 6 000 euron uhkasakon. Ympäristö- ja lupajaosto voi uhkasakkolain 10 §:n nojalla tuomita uhkasakon maksettavaksi, ellei velvoitetta ole noudatettu määräaikaan mennessä eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä.

Toimivaltaperuste

Helsingin kaupungin hallintosäännön II osan 2 luvun 10.2 §:n mukaan kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaosto toimii terveydensuojelulain (763/1994) mukaisena kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

Terveydensuojelulain 53 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisen velvollisuutensa, valvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa asianomaisen määräajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti tehty tai lyöty laimin.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Patomäen-Salpa, Karppitie 12–14, 00640 HELSINKI

Vireilletulo ja taustaa

Asukas on 17.2.2022 pyytänyt Helsingin kaupungin ympäristöpalveluita tekemään asunnontarkastuksen mahdollisesta kosteusvauriosta aiheutuvan terveyshaittaepäilyn johdosta. Asunnontarkastukset on tehty 16.5.2022 (liite 3), 17.8.2022 (liite 5), 30.3.2023 (liite 10) sekä 25.9.2023 (liite 11). Kaikilla kerroilla ympäristöpalvelut on kehottanut yhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi (mikrobiperäinen haju). Asunto-osakeyhtiö on tehnyt kehotusten pohjalta toimenpiteitä, mutta ne eivät ole poistaneet haittaa kokonaisuudessaan.

Asunto on vuonna 1980 käyttöönotettu rivitalo painovoimaisella ilmanvaihdolla ja ikkunoissa on rakoventtiilit parantamaan ilmanvaihtuvuutta.

Ensimmäisellä tarkastuskerralla 16.5.2022 (liite 3) mikrobiperäinen haju oli havaittavissa keittiössä patterin putkiläpiviennin kohdalla ja olohuoneessa takapihalle johtavan ulko-oven vasemmalla puolella patterin putkiläpiviennin kohdalla. Yhtiö tiivisti em. rakenteita keittiössä ja olohuoneessa tarkastuksen jälkeen.

Asukas palasi asiaan ja ilmoitti, että hajua oli olohuoneessa vielä tiivistämisen jälkeen. Toisella tarkastuskerralla 17.8.2022 (liite 5) havaittiin mikrobiperäinen haju olohuoneessa edelleen samassa kohdassa kuin aiemminkin, tosin miedompana. Yhtiö tiivisti uudelleen rakenteita ja teetti ulkopuolisella asiantuntijalla merkkiainekokeen.

Asukas ilmoitti tiivistyksien jälkeen, että haju on siirtynyt eri kohtaan; oven viereen koristelistan suuntaisesti. Tarkastuksella 30.3.2023 (liite 10) asukas näytti aiemmin sähköpostitse ilmoittamansa havaintopaikat, joissa asukkaiden mukaan oli mikrobiperäistä hajua. Ympäristöpalvelut havaitsi tarkastuksella osoitetuilla kohdilla mikrobiperäistä hajua. Tarkastuksen ja aistinvaraisen arvioinnin perusteella ympäristöpalvelut arvioi olosuhteiden asunnossa olleen 30.3.2023 sellaiset, että niistä voi aiheutua terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa. Sittemmin asukas ilmoitti, että yhtiö on 28.4.2023 tiivistänyt ikkunan alla vaakatasossa olevan koristelistan taustan sekä pystysuuntaisen koristelistan taustan ikkunan vieressä.

Viimeisellä tarkastuksella 25.9.2023 (liite 11) tarkastuksen ja aistinvaraisen arvioinnin perusteella ympäristöpalvelut arvioi olosuhteiden asunnossa olleen sellaiset, että niistä voi edelleen aiheutua terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa. Asunnon olohuoneessa oli aistittavissa mikrobiperäinen haju. Haju oli voimakkain olohuoneen nurkassa ulko-oven vasemmalla puolella. Samalla huomattiin, että verhokotelossa oli aiemman asukkaan aikana tehty reikä ja sieltä tuli aistinvaraisesti arvioiden mahdollisesti viileää ilmaa ja mikrobiperäistä hajua.

Kuuleminen

Velvoitetulle ja muille asianosaisille on annettu mahdollisuus 20.12.2022 (liite 6) sekä 2.11.2023 (liite 15) lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Osakkaiden 12.1.2023 päivätyssä vastineessa (liite 8) todetaan muun muassa, että osakkaat ovat yksimielisiä siitä, että asunnossa ilmenee asumisterveyshaittaa aiheuttava olosuhde. Puoltavina näkökulmina he pitävät muun muassa ********** heti asuntoon muuton jälkeen sekä asunnon osakkaiden ja muiden vieraiden toistuvasti toteama epämääräinen ja erityisesti sääolosuhteiden tai asunnon koneellisesti tehostettavissa olevan ilmanvaihdon käytön seurauksena voimakkuudeltaan vaihteleva mikrobiperäinen haju. Asumisterveyshaitasta, sen selvittämisestä ja korjaustoimenpiteistä on vastuussa asunto-osakeyhtiö, koska asunto-osakeyhtiölain perustelujen ja oikeuskäytännön mukaan asunto-osakeyhtiö vastaa vian selvittämisestä ja selvittelykustannuksista, jos osakkeenomistajalla on objektiivisesti arvioiden perusteltu syy epäillä asunnossa olevan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa vikaa, vaikka vikaa ei lopulta olisikaan. Asunnon osakkaat kokevat, että taloyhtiön tähän mennessä vähän kerrallaan teettämät ja riittämättömiksi todetut toimenpiteet eivät paljasta terveyshaitan todellista syytä tai selvitä todellista korjaustarvetta.

Yhtiön 16.1.2023 päivätyssä vastineessa (liite 7) todetaan muun muassa, että missään raportissa ei ole todettu hajua asunnon sisäilmassa. Toisessa asunnontarkastusraportissa ei ole todettu, että asunnossa olisi terveyshaittaa aiheuttava olosuhde, vaan on todettu, että olosuhteista voi aiheutua terveyshaittaa. Asunnossa ei ole missään vaiheessa todettu homeen tai maakellarin hajua, edes rakenteita läheltä haistelemalla. Taloyhtiön 16.1.2023 asti tekemien selvitysten ja asiantuntijalausuntojen perusteella, vastuussa näyttää olevan asukas. Asukkaiden tulisi selvittää ja tarvittaessa ryhtyä korjaustoimenpiteisiin asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaiden vastuulla olevan riskirakenteen eli kaksinkertaisen lattiapinnoitteen osalta. Yhtiö on useaan otteeseen kiinnittänyt osakkaan huomion osakkaan vastuulla olevan lattiarakenteen tutkimiseen. Taloyhtiö on tehnyt perusteellisen riskikartoituksen yhtiön vastuulla olevista rakenteista ja osakkaan vastuulla olevaan vielä tutkimattoman riskirakenteeseen kohdistuvan korjausmääräyksen osalta yhtiö ei lausu tässä vaiheessa.

Osakkaiden 25.10.2023 päivätyssä vastineessa (liite 13) todetaan muun muassa, että vuotokohtia oli tiivistetty alapuolelta PU-vaahdolla ja tämän lisäksi tiivistystä tehtiin asunnon puolelta silikonimassalla putkiläpivientien ympäriltä sekä jalkalistojen taakse seinän ja lattian liittymään 25.1.2023 ja 13.2.2023. Hajuhaittaa esiintyi näidenkin toimenpiteiden jälkeen ja osakkaat ilmoittivat tästä maaliskuussa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle sekä asumisterveystarkastajalle. 30.3.2023 asumisterveystarkastajien käynnillä havaittiin mikrobiperäistä hajua ja kehotettiin taloyhtiötä toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja korjaamiseksi. 28.4.2023 taloyhtiön hallituksen jäsenet irrottivat seinän sisäpuolen ikkunalistan ja raottivat terassin oven toista listaa ja ruiskuttivat niihin aukkoihin listojen taakse PU-vaahtoa. Mitään tutkimuksia ei tehty. Nämä toimenpiteet eivät poistaneet hajuhaittaa ja siitä osakkaat ilmoittivat asumisterveystarkastajalle sekä taloyhtiön hallitukselle.

Yhtiön 30.10.2023 päivätyssä vastineessa (liite 14) todetaan muun muassa, että toimenpideraja ei ole ylittynyt huoneiston tarkastuksissa, koska asumistarkastajat eivät ole ottaneet huoneistossa ilmanäytettä vaan ainoastaan aistinvaraisesti haistellen väittäneet siellä olevan mikrobiperäistä hajua. Haistaminen ei ole yhtä tarkkaa kuin näytteen ottaminen ja testaus. Missään vaiheessa ei ole osoitettu terveyshaittaa eikä toimenpiderajan ylittymistä mittauksin, näyttein, tutkimuksin ja selvityksin, koska väitettyä mikrobiperäistä hajua ei ole mitattu eikä määritetty. Ei ole myöskään missään vaiheessa edes väitetty, että asunnossa olisi homeen tai maakellarin hajua, jota Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa edellytetään yhdessä muiden tekijöiden kanssa (kosteusvauriojälki tai näkyvää mikrobikasvustoa) toimenpiteisiin ryhtymiseksi, eikä ole tarkemmin määritelty, mitä mikrobiperäisiä hajuja tarkastaja on havainnut. Asunnossa ei ole mitään merkkejä kosteus- tai lahovaurioista. Seinään, josta asukkaat väittävät tulevan hajua, on teetetty kosteusmittaus. Siinä seinän on todettu olevan täysin kuiva sekä rakenteista että pinnalta. Rakennuksen sisä- tai ulkopinnoilla ei ole todettu mikrobikasvua.

Perustelut

Terveydensuojelulain 27 § 1 momentin mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

2 momentin mukaan, jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Terveydensuojelulain 53 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisen velvollisuutensa, valvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa asianomaisen määräajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti tehty tai lyöty laimin. Aluehallintovirasto tai kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään tai kielletään.

Asumisterveysasetus 3 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen (545/2015) 8 §:n mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta.

Asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Uhkasakkolain (1113/1990) 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakkolain 7 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Asunnontarkastuksilla 16.5.2022, 17.8.2022, 30.3.2023 ja 25.9.2023 todettiin jokaisella kerralla olosuhde, joka voi aiheuttaa terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa, koska asunnon olohuoneen sisäilmassa on todettu mikrobiperäistä hajua. Mikrobiperäinen haju voi johtua rakenteiden sisäosissa tai lämmöneristeessä olevasta terveyshaittaa aiheuttavasta mikrobikasvusta. On osoitettu, että mikrobiperäinen haju ei ole poistunut ilmavuotokohtia tiivistämällä. Hajuhaitta on tiivistyksien myötä siirtynyt aina eri kohtaan tarkastellussa olohuoneen seinässä. Hajuhaitan syyn selvittäminen ja poistaminen kuuluu yhtiölle, koska hajuhaitan syy on yhtiön vastuulla olevissa rakenteissa. Tämän vuoksi olosuhdetta asunnossa voidaan pitää sellaisenaan toimenpidekynnyksen ylittymisenä (asumisterveysasetus 20 §) ja on perusteltua edellyttää tarkempia selvityksiä ja terveyshaitan aiheuttajan poistamista. Terveydensuojeluviranomaisen päätöksen mukaan on tarpeellista asukkaalle aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi viedä asia ympäristö- ja lupajaoston käsiteltäväksi, koska Asunto Oy Patomäen-Salvan tekemät toimenpiteet eivät ole poistaneet terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita eikä yhtiö ole lähtenyt selvittämään haitan pääsyytä. Yhtiön toimilla (tiivistys) ei ole siten saatu poistettua haittaa.

Mikrobiperäinen haju asunnossa voi johtua useista eri syistä. Esim. homeen kasvu ulkoseinän sisällä voi aiheuttaa mikrobiperäistä hajua. Ilmavuotojen mukana hajua voi kulkeutua myös muualta. Mikrobiperäisen hajun poistamiseksi on ensin syytä selvittää hajun aiheuttaja, jotta tarvittavat korjaukset ja niiden laajuus on mahdollista riittävällä tavalla määrittää.

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan terveyshaitaksi katsotaan ympäristön aiheuttama tekijä, joka voi todennäköisesti aiheuttaa haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa I, (Valvira, 2022) määrittelee, että terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Asetuksessa säädetyn toimenpiderajan ylittymistä pidetään pääsääntöisesti terveyshaittaa aiheuttavan olosuhteen esiintymisenä. Tilanteissa, joissa haitan aiheuttajasta ei ole selvyyttä ilman lisätutkimuksia, kohdistaa terveydensuojeluviranomainen velvoitteensa kiinteistön omistajalle.

Ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin (Valvira, 2017) määrittelee, että aistinvarainen havainnointi on pääasiassa silmämääräisten vauriojälkien, rakenteiden ja talotekniikan kunnon ja toimivuuden arviointia sekä mahdollisten homeiden tai muiden hajujen toteamista. Kosteusvaurion seurauksena voi sisäilmassa esiintyä mikrobeista tai kemiallisista aineista peräisin olevia hajuja, ilman että rakennuksen sisäpinnoilla on havaittavissa merkkejä vauriosta. Näissä tapauksissa haju voi viitata rakenteiden sisällä oleviin vaurioihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki edellä mainitut lait, asetukset ja ohjeet määrittävät mikrobiperäisen hajun terveyshaitaksi.

Määräys on kohdistettu yhtiölle, joka vastaa rakenteista ja, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitteita.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoi, että uhkasakon asettaminen määräyksen tehosteeksi on tarpeen, koska velvoitettu ei ole tehnyt riittäviä korjauksia terveyshaitan poistamiseksi annetuista kehotuksista huolimatta.

Ilmoitusvelvollisuus omaisuuden tai käyttöoikeuden luovutustilanteessa

Jos edellä mainittu kiinteä tai irtain omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainitusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on toimitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite (uhkasakkolaki 18 §). Valvontaviranomainen lähettää maanmittauslaitokselle tiedon kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin (uhkasakkolaki 19 §).

Täytäntöönpano

Uhkasakkolain 10 § mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, 53 ja 56 §
Uhkasakkolaki (1113/1990) 6, 7, 8, 10, 18, 19 ja 20 §
Hallintolaki (434/2013) 34 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 1, 3, 8 ja 20 §