Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, ravintolamyynnin lasku, PK ravintolat Oy

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 2.11.2023 esittänyt kaupungille määrältään 35 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen yrityksensä vähentyneestä myynnistä. Vaatimuksen mukaan hakijan ravintolaa ympäröivä rakennustyömaa on laskenut ravintolan myyntiä lähes puoleen ja ravintola on menossa konkurssiin. Ravintola ei voinut pitää terassia kesällä 2023, ja ravintolan pääasiakasovi on ollut rakentamisen vuoksi täysin tukossa, jonka vuoksi asiakkaiden on ollut erittäin vaikea päästä ravintolaan.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten kadun uudelleen päällystämisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi korvausvelvollisen täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kaupunki on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu kaupungilla on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Siihen, milloin käsillä on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen, on otettu kantaa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Erittäin painaviksi syiksi on katsottu esimerkiksi hyvän tavan tai luottamuksensuojan rikkominen tai teon erityinen moitittavuus.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Asiassa saadun selvityksen perusteella Askartien, Notkokujan ja Kirkonkyläntien väliin jäävää tonttia koskeva asemakaavamuutos (kaava 12622) on tullut voimaan 15.10.2020. Tällä tontilla oleva rakennus, jossa hakijan ravintola sijaitsee, on valmistunut 14.12.2022. Rakennuksen kohdalla on 19.6.2023 alkanut kaupungin Askartien ja Notkokujan ympäristöä koskenut kadunrakennustyö, joka on ulottunut myös Kirkonkyläntien puolelle. Kadunrakennustyö on valmistunut marraskuun viimeisellä viikolla 2023.

Kaavamuutoksen ja kaavamuutokseen liittyvien tonttien rakentamisen jälkeen yleensä seuraa perässä kadunrakentaminen tai vähintäänkin kadun viimeistely vastaamaan kyseessä olevaa kaavamuutosta. Kadun rakentamista tai viimeistelyä ei tehdä ennen tonttien rakentamisen valmistumista, sillä tonttien rakentaminen rasittaa kohdalla katualuetta esimerkiksi tonttiliittymien rakentamisen ja työmaaliikenteen osalta. Askartie, Notkokuja sekä Kirkonkyläntie ovat olleet olemassa olevia, kadunpidon piiriin kuuluvia katuja jo ennen asemakaavamuutosta. Vuonna 2023 tehty Askartien ja Notkokujan ympäristön kadunrakennustyö on liittynyt juuri kyseessä olevan rakennuksen, jossa hakijan ravintola sijaitsee, rakentamiseen.

Kadunrakennustyön tilaajalta ja urakoitsijalta saadun selvityksen mukaan hakijan ravintolaan on ollut kulku Kirkonkyläntien puoleisesta ovesta Notkokujan suunnasta koko työmaan ajan. Ravintolan toinen, Askartien puoleinen ovi on ollut suljettuna noin kahden kuukauden ajan. Ennen kadunrakennustöiden aloitusta ravintolaan ja muihinkin alueen kiinteistöihin on viety tiedote tulevasta työmaasta. Urakoitsijan edustaja on vienyt tiedotteen ravintolaan henkilökohtaisesti ja samalla keskustellut ravintolan edustajan kanssa.

Hakija on tehnyt kaupungille hakemuksen kesäterassin pitämisestä Askartien puolella 9.5.2023. Terassihakemus hylättiin, kun kaupungin kadunrakennustyön alkaminen kesällä 2023 varmistui. Kaupungin ja hakijan välillä ei siten ole ollut sopimusta terassin pidosta, eikä hakijan ravintolalla koskaan ole ollut terassialuetta ravintolansa edessä. Kaupungin terassialueiden vuokraamista koskevien yleisten sopimusehtojen mukaan terassialueen vuokralaisella olisi joka tapauksessa velvollisuus väistää kadunrakennustyön tieltä omalla kustannuksellaan.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan ravintola sijaitsee uudessa rakennuksessa, jonka rakentamiseen myös kaupungin sen kohdalla suorittama kadunrakennustyö on liittynyt. Hakijan ravintolaan on kadunrakentamisesta huolimatta päässyt asioimaan koko työmaan ajan Kirkonkyläntien puoleisesta ovesta. Kadunrakennustyöstä on tiedotettu hakijalle ennen sen aloittamista. Ottaen huomioon, että hakija on perustanut ravintolan juuri valmistuneeseen rakennukseen, jonka rakentaminen on perustunut hiljattain tehtyyn asemakaavamuutokseen, on kadunrakennustyöt ja niistä aiheutuvat tavanomaiset haitat, kuten kulkureittien muutokset, olleet myös hakijan ennakoitavissa.

Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia katujen kunnosta sekä yhteensovittaa niiden alla kulkevaa infrastruktuuria. Kadun rakentamisessa tai korjaamisessa ei kuitenkaan ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan siinä on kyse ns. tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei sovelleta julkisen vallan käyttöä koskevia vahingonkorvaussäännöksiä (KKO:1998:146 ja KKO:1998:147).

Hakijan vahingonkorvausvaatimus koskee puhdasta varallisuusvahinkoa, eli sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei liity henkilö- tai esinevahinkoon. Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen on vahingonkorvauslain perusteella erittäin rajattua. Kuten edellä on todettu, asiassa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä vaan kaupungin tosiasiallisesta hallintotoiminnasta. Asiassa ei ole esitetty eikä siinä ole ilmennyt myöskään erityisen painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon korvaamiseen.

Edellä esitetyin perustein asiassa ei ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa. Asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä siten syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja korvattavan vahingon välillä. Kaupunki ei näin ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 84 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.