Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 17.8.2023, Paciuksenkatu 7, Pohjola Vakuutus Oy
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.12.2024 § 24 (polkupyörävahinko)
Päätösehdotus
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.12.2024 (24 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Esittelijän perustelut
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 12.12.2024 (24 §) hylännyt 17.8.2024 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 40 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 17.8.2023 kello 16.45 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että Väyläviraston suunnitteluohjeen mukaan satunnaisia tasoeroja pyöräily- ja jalankulkukaistan välillä tulee välttää turvallisuuden takaamiseksi. Tällainen satunnainen tasoero vahinkopaikalla on aiheuttanut hakijan pyöräilyonnettomuuden. Hakijan vahinkopaikan vaarallisuudesta kaupungille antaman ensimmäisen palautteen johdosta kaupunki on ilmoittanut, että kyseisen kadun kohta on välitetty urakoitsijalle korjattavaksi, ja nyt kaupunki on päätöksessään ilmoittanut, ettei kohtaa aiota korjata. Hakija pitää turvallisuudesta piittaamattomana sitä, että tällaiset tasoerot ovat käytäntö eikä onnettomuuspaikkaa tulla korjaamaan. Hakija vaatii vahingonkorvauksen lisäksi sitä, että kyseinen kadun kohta korjataan.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 12.12.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.12.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Hakija on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut Väyläviraston ohjeeseen nimeltä "Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (34/2022)". Kyseisen nimistä ohjetta ei ole enää voimassa, vaan se on kumottu ohjeilla Jalankulun suunnittelu (34/2022) ja Pyöräliikenteen suunnittelu (18/2020). Nämä Väyläviraston tienpidon turvallisuusjärjestelmään kuuluvat ohjeet ovat tarkoitettu käytettäväksi valtion maanteillä, mutta niitä voidaan soveltaa myös kaupunkien ja kuntien katualueiden suunnittelussa. Kadut rakennetaan kuitenkin alueidenkäyttölain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kun taas maantiet rakennetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetuin lain mukaan ELY-keskuksen laatimisvastuulle kuuluvan tiesuunnitelman mukaisesti noudattaen Väyläviraston antamia ohjeita.
Hakija kaatui polkupyörällä, kun pyörän eturenkaan sivu osui pyöräkaistan ja jalkakäytävän välissä olevaan kiveykseen. Vahinkopaikalla on yksisuuntainen pyörätie, joka on risteyksessä suojatien kohdalla luiskattu jalkakäytävän kanssa samasta tasosta ajoradan tasoon pyöräkaistaksi. Pyöräkaistan ja jalkakäytävän välillä on suojatien kohdalla enintään muutaman sentin korkuinen reunakivi, ja reunakiven jalkakäytävän puoleiselle reunalle on lisäksi asetettu kahden noppakiven rivit parantamaan näkyvyyttä. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta saadun selvityksen perusteella rakenne on Helsingin kaupungin pyöräliikenteen väylien suunnitteluperiaatteiden mukainen.
Myös Väyläviraston voimassa olevien ohjeiden mukaan lähtökohtana on pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu. Jalkakäytävän ja pyörätien välillä voidaan käyttää eri tyyppisiä erottelukaistoja ja tasoeroja. Tällainen rakenteellinen erottelu pyörätien ja jalkakäytävän välissä parantaa erityisesti jalankulkijan, mutta myös pyöräilijän, turvallisuutta. Rakenteellinen erottelu estää parhaiten epähuomiossa väärällä väylän osuudella kulkemista. Risteysalueilla jalankulkijoiden odotusalue voidaan osoittaa rakenteellisesti, ja yksisuuntainen pyörätie voidaan ohjata ajoradan tasoon pyöräkaistaksi ennen risteystä.
Hakijan 18.8.2023 antaman palautteen sekä toisen palautteen, joka on koskenut vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä olevia tilapäisiä liikennejärjestelyitä, johdosta alueella toiminutta työmaata on vaadittu korjaamaan tekemäänsä luiskausta kaksisuuntaiseksi muutetun pyörätien ja jalkakäytävän välillä. Tämä tilapäisiä liikennejärjestelyitä koskenut korjaus, josta hakijalle palautteen vastauksessa on kerrottu, ei ole koskenut kohtaa, jossa hakija on vaatimuksensa mukaan kaatunut.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla olevan pyörätien ja jalkakäytävän rakenteet ovat olleet ehjät, ja yksisuuntaisen pyörätien luiskaaminen pyöräkaistaksi risteyksessä ajoradan tasoon on kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukainen. Vahinkopaikalla oleva rakenteellinen ratkaisu on myös Väyläviraston voimassa olevan ohjeen (18/2020) mukainen. Edellä esitetyillä ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden sekä hallintopäällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle pyörällä kaatumisen seurauksena syntyneistä vahingoista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 85 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005) 15 f §, 100 a §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 12.12.2024 § 24
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 8.5.2024 esittänyt kaupungille määrältään 40 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on kaatunut polkupyörällä 17.8.2023 klo 16.45 pyörätiellä osoitteessa Paciuksenkatu 7, kun hakijan pyörän eturenkaan sivu osui pyöräkaistan ja jalankulkukaistan välissä olevaan kiveyksen korotukseen. Hakijan kuvauksen mukaan pyöräilykaistan kapeuden vuoksi välillä joutuu väistämään muuta liikennettä kyseisen kiveyksen päälle.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kadut rakennetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on normaalikuntoinen graniittikiveys, joka erottaa jalankululle ja pyöräilylle
osoitetun alueen. Kiveykset vahinkopaikalla ovat suunnitelluilla kohdillaan ja korkoero jalankulkuväylän ja pyöräväylän välillä on paikalleen rakennettu suunnitelmien mukaisesti. Vahinkopaikalla ei ole korjaustarpeita.
Liikenne- ja katusuunnittelun liikenneinsinööriltä saadun selvityksen mukaan Helsingin kaupungin pyöräliikenteen väylien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti yksisuuntainen pyörätie luiskataan ajoradan tasoon ennen suojatietä, jotta suojatielle pääsyä odottaville muodostuu selkeä oma tilansa. Kun pyörätie luiskataan ajoradan tasoon pyöräkaistaksi, pyöräkaistan ja jalkakäytävän väliin muodostuu muutaman metrin matkalla 0-12 cm korkea reunakivi. Pyörätie on Tukholmankadulla samassa tasossa jalkakäytävän kanssa. Pyörätie on laskettu ajoradan tasoon ennen suojatietä ja reunakiven jalkakäytävän puoleiselle reunalle on lisäksi asetettu kahden noppakiven rivit parempaa näkyvyyttä varten. Pyöräilijän ajolinja on pyörätietä ajaen suora ja selkeä. Suojatien edusta on merkitty erottuvilla kiveyksillä. Vastaavia kohteita on nykyään lukuisia Tukholmankadun lähiseuduillakin.
Normaalitilanteessa ei pitäisi juurikaan olla riskejä, jossa pyöräilijä ajautuu reunakiveä päin. Vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä olleissa työmaajärjestelyissä tehtiin muutoksia, jossa Paciuksenkadun pohjoisreunan pyörätie muutettiin kaksisuuntaiseksi. Tämä on voinut vaikuttaa kohdassa liikkumiseen siten, että pyöräilijöitä on odottanut valojen vaihtumista risteysalueen kulmassa ja Tukholmankadun suunnasta tulevat pyöräilijät ovat saattaneet ajaa jalkakäytävän tai välissä olevan kiveyksen kautta ohittaakseen odottajat.
Kaupungille on tullut vahinkopaikalta elokuussa 2023 hakijan antaman palautteen lisäksi kaksi muuta palautetta. Toinen palaute on koskenut hakijan vahinkotapahtumaa ja siihen liittyen korotettua kiveystä sekä työmaahan liittyviä tilapäisiä liikennejärjestelyitä, ja toinen palaute on koskenut pelkästään tilapäisiä liikennejärjestelyitä. Kaupungille ei ole esitetty muita vaatimuksia kyseisestä paikasta.
Forecan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten
mukaan lämpötila 17.8.2023 klo 17 on ollut 21,4 °C. Sää on ollut poutainen ja puolipilvinen. Katu on ollut kuiva.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.
Vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on ollut työmaa. Työmaihin liittyy tyypillisesti tilapäisiä liikennejärjestelyitä kulkuväylillä. Työmailla ja niiden läheisyydessä liikuttaessa kulkijan on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Vahinko on tapahtunut hakijan ajettua pyörätien reunassa olevaan kiveykseen. Vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä on ollut työmaa ja siihen liittyvät väliaikaiset liikennejärjestelyt, mutta varsinaisella vahinkopaikalla on normaalikuntoinen ja suunnitelmien mukainen pyörätie sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät erottava kivetys. Paikalla ei ole liikenneturvallisuutta vaarantavia tai korjausta edellyttäviä vaurioita kiveyksessä. Katu on kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä asiassa ole muutoinkaan kaupungin toimintaa koskevaa huolimattomuutta, laiminlyöntiä tai virhettä. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 85 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3–5 §, 18 §
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Lisätiedot
Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794