Katusuunnitelma, Koivusaaren puistokatu numero 32020/1-3, Vaskilahdenkatu numero 32021/1-2 ja Pursiseurankatu numero 32022/1, Lauttasaari
Koivusaaren puistokatu, Vaskilahdenkatu, Pursiseurankatu, katusuunnitelmat, Lauttasaari
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat projektipäällikkö Jukka Tarkkala ja projektinjohtaja Maria Ruuska. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Katri Penttisen ehdotuksesta.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat liitteenä olevat katusuunnitelmat:
- Koivusaaren puistokatu välillä Merisäänkuja-Vaskilahdenkatu suunnitelmapiirustus nro 32020/1 (liite 2)
- Koivusaaren puistokatu välillä Vaskilahdenkatu-Länsibaana suunnitelmapiirustus nro 32020/2 (liite 3)
- Koivusaaren puistokatu välillä Länsibaana-Porstanaukio suunnitelmapiirustus nro 32020/3 (liite 4)
- Vaskilahdenkatu välillä Koivusaaren puistokatu-Telkkäkujan alikulkukäytävä suunnitelmapiirustus nro 32021/1 (liite 7)
- Vaskilahdenkatu välillä Telkkäkujan alikulkukäytävä-Isokaari suunnitelmapiirustus nro 32021/2 (liite 8)
- Pursiseurankatu suunnitelmapiirustus nro 32022/1 (liite 10)
Lisäksi lautakunta päättää määrätä tämän katusuunnitelmien hyväksymispäätöksen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Lähtökohdat ja tavoitteet
Koivusaaren uudelle asunto- ja työpaikka-alueelle on laadittu asemakaava nro 12587. Asemakaava mahdollistaa alueella noin 5000 asukasta ja 3000–4000 työpaikkaa. Alue on tällä hetkellä venekerhojen pienvenesatamien ja veneilyä palvelevan yritystoiminnan käytössä. Lauttasaaren puolella sijaitsee Koivusaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti. Länsimetron rakentamisessa on varauduttu Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentamiseen. Alueella on metroaseman kuiluja ja huoltotunneli.
Tavoitteena on rakentaa Koivusaaren alueen tie- ja katujärjestelyt siten, että korttelit voidaan luovuttaa suunnittelua ja rakentamista varten, pienvenesatamat ja veneilyn palvelut voidaan säilyttää mahdollisimman suuressa laajuudessa rakentamisen aikana ja alueelle voidaan ottaa vastaan muissa rakennuskohteissa muodostuvia kiviaineksia. Vesitalousluvassa ja ympäristöluvassa on esitetty määräyksiä rakentamisen ajoittamiseen ja ympäristövaikutusten rajoittamiseen.
Alueen rakentaminen edellyttää uuden rakennuspohjan rakentamista nykyiselle vesialueelle erityisesti pohjoisosassa. Pohjoisosassa on ollut aikaisemmin useita rakennuksia pihapiireineen, mutta jäljellä on enää yksi rakennus. Eteläosa on suurelta osin täytemaata, jota laajennetaan. Alue on ollut aikaisemmin teollisuuskäytössä, mutta nykyään pääasiassa pienvenesatamana. Koivusaaren puistokatu sijoittuu nykyiselle tai rakennettavalle täytemaalle.
Koivusaaren eteläkärjessä on merenrantaniityn luonnonsuojelualue ja sen pohjoispuolella virkistysalueeksi kaavoitettu alue. Tämä nykyisten venesatamien välinen virkistysalue sijaitsee täytemaalla, jolla on todettu pilaantuneisuutta. Alueelle on kasvanut rantalehto. Alue ei sisälly katusuunnitelmiin, mutta pilaantuneisuuden kunnostaminen ja alueen kunnostaminen venesatamia palvelevaksi kenttäalueeksi on ajankohtaista heti Koivusaaren rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa.
Vaskilahden pohjoisosassa on lepakoiden esiintymisalue. Tälle alueelle sijoittuu Vaskilahdenkatu. Asemakaavoituksen yhteydessä on todettu, että Koivusaaren rakentaminen ei vaaranna lepakoiden elinoloja.
Pursiseurankatu sijoittuu puoliksi nykyiselle penkereelle ja puoliksi uudelle pienvenesataman pohjoisosaan rakennettavalle täytemaalle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.
Suunnitelma
Alueen rakentaminen edellyttää Länsiväylän eritasoliittymän ja uusien katujen rakentamisen. Länsiväylän tiesuunnitelma ja siihen liittyvien kolmen kadun katusuunnitelmat on laadittu samanaikaisesti. Lisäksi on laadittu taitorakennesuunnitelmia. Katusuunnitelmat pohjautuvat voimassa olevaan asemakaavaan. Suunnittelussa on myös otettu huomioon asemakaavan liitteenä olleen liikennesuunnitelman nro 7054 mukaiset periaatteet. Katusuunnitelmissa on tarkennettu liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja muun muassa pyöräilyn osalta Koivusaaren puistokadulla.
Katusuunnittelun lähtökohtana on ollut alueelle asemakaavoituksen yhteydessä laadittu julkisen ulkotilan yleissuunnitelma.
Koivusaaren puistokatu välillä Merisäänkuja-Vaskilahdenkatu katusuunnitelman piirustus nro 32020/1 (liite 2)
Koivusaaren puistokatu on uusi katu, joka yhdistää Koivusaaren etelä- ja pohjoisosat sekä Länsiväylän eritasoliittymän rampit. Katusuunnitelma on esitetty piirustuksissa 32020/1-3 (liitteet 2,3,4).
Kadun eteläosa on tonttikatu Vaskilahdenkadun liittymään asti. Kadun eteläosa rakennetaan pääosin nykyiselle täytemaalle. Katu liittyy eteläpäässä Merisäänaukioon, Merisäänkujaan ja Leppäsaarenaukioon, joiden katusuunnitelmat laaditaan myöhemmin. Lähellä Vaskilahdenkadun liittymää on Pursiseurankadun liittymä, josta on kuvaus myöhemmin esityslistalla.
Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät, pysäköintitaskut ja näiden välissä katupuita. Pyöräily on ajoradalla.
Koivusaaren puistokatu välillä Vaskilahdenkatu-Länsibaana katusuunnitelman piirustus nro 32020/2 (liite 3)
Katuvälillä Koivusaaren puistokatu on alueellinen kokoojakatu. Vaskilahdenkadun liittymä on kiertoliittymä, johon liittyvät myös Länsiväylän eteläisen ajoradan rampit. Kiertoliittymässä on pyöräily erotettu pyörätielle. Kiertoliittymän keskikohdan kautta on suurten erikoiskuljetusten reitti Länsiväylältä Vaskilahdenkadulle. Reitillä ohitetaan sillat Koivusaaren ja Maamonlahdentien välillä.
Koivusaaren puistokadun keskiosa yhdistää eritasoliittymän rampit ja ylittää Länsiväylän sillalla. Kadun keskiosa on alueellinen kokoojakatu, jonka molemmin puolin on liike- ja asuntokortteleita, myös Koivusaaren kannen kohdalla. Kannella vieressä on bussipysäkki ja metroaseman sisäänkäynti.
Pohjoispuoleisessa kiertoliittymässä Länsibaana risteää Koivusaaren puistokadun kanssa. Baanalla käytetään punaista asfalttibetonia. Liittymän läheisyydessä istutukset ovat matalia pensaita. Kiertoliittymässä on myös kaksi tonttiliittymää, joista toinen johtaa liike- ja toimistokorttelin pysäköintilaitokseen ja toinen asuntokorttelin pysäköintilaitokseen.
Kiertoliittymissä ja keskiosalla on kadun molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, jalkakäytävät, pysäköintiä, katupuita ja pensasistutuksia. Kiertoliittymiin tulee korotuksia suojateille. Kadulla on myös läpiajoa kiertoliittymien välillä.
Koivusaaren puistokadun risteyssilta on Koivusaaren kannen keskiosa ja sillasta on laadittu suunnitelmaluonnos. Kannella kadun molemmin puolin on korttelit. Kansi ylittää Länsiväylän, jonka kohdalla on alikulkukorkeus 5,2 m, kolme kaistaa molempiin suuntiin ja lisäksi rampit molemmin puolin. Koivusaaren puistokadun alittavat myös veden vaihtuvuutta tehostavat putkisillat eteläosassa Leppäsaaren kanavan ja pienvenesataman välille sekä pohjoisosassa Koivusaarenpoukaman ja pienvenesataman välille.
Koivusaaren puistokatu välillä Länsibaana-Porstanaukio katusuunnitelman piirustus nro 32020/3 (liite 4)
Kadun pohjoisosa on tonttikatu. Katu rakennetaan kokonaisuudessaan uudelle täytemaalle. Kadulla on jalkakäytävät molemmin puolin ja pyöräily ajoradalla. Kadulla on runsaasti istutusalueita ja uusia puita. Kadun pohjoisosassa on Porstankaaren katuliittymä, josta on yhteys Kotisataman pienvenesatamaan.
Vaskilahdenkatu välillä Koivusaaren puistokatu-Telkkäkujan alikulkukäytävä katusuunnitelman piirustusnro 32021/1 (liite 7)
Vaskilahdenkatu on alueellinen kokoojakatu ja yhdistää Koivusaaren Lauttasaareen. Katu on esitetty piirustuksissa 32021/1-2. Länsipäässä katu yhdistyy Koivusaaren puistokatuun kiertoliittymällä. Erikoiskuljetusten reitti vaikuttaa kiinteiden rakenteiden sijoittamiseen ajoradan reunassa sekä yliajettavien reunatukien korkeuteen. Kadulta on yhteys pienvenesatamaan. Kadulla on myös läpiajoa.
Vaskilahdenkadulla on molemmin puolin yksisuuntaiset pyöräkaistat. Kadulla on molemmin puolin jalkakäytävät Telkkäkujan alikulkukäytävälle asti. Katupuita ja istutuksia on katualueen leveämmissä kohdissa. Vaskilahdenrannassa on runsaasti istutuksia puistoalueella.
Vaskilahdenkadulla on kaksi uutta siltaa, joista on laadittu suunnitelmaluonnokset. Vaskilahdenrannan silta sijoittuu nykyisen Sotkatien sillan eteläpuolelle ja ylittää Koivusaaren kanavan. Sillan pohjoispuolelle rakennetaan kortteli ja itäpuolelle puisto. Puiston rannassa on varauduttu saaristoveneen laituriin.
Vaskilahdenkadun silta sijoittuu metron maanalaisten tilojen päälle, Telkkäkujan alikulkukäytävän jatkeelle ja metroaseman itäisen sisäänkäyntirakennuksen seinän viereen. Sillan alusta suunnitellaan Sotkatien ja Vaskilahdenrannan suunnittelun yhteydessä.
Vaskilahdenkatu välillä Telkkäkujan alikulkukäytävä-Isokaari katusuunnitelman piirustus nro 32021/2 (liite 8)
Kadulla on pyöräkaistat molemmin puolin. Kadun itäisellä puoliskolla ei ole jalkakäytävää Länsiväylän vieressä olevalla osuudella. Kadun eteläreunassa on jalkakäytävä koko kadun pituudelta. Metroaseman itäpuolella on Länsiväylän liikennealueeseen aikaisemmin kuulunut alue, joka on muutettu katualueeksi. Alueelta poistetaan osa nykyisestä puustosta kadun alta. Alueelle rakennetaan tukimuuri, jotta Vaskilahden korkeusasema saadaan oikeaksi. Tukimuurin päälle rakennetaan meluaita nykyisen Länsiväylän meluaidan paikalle. Kadun ja Länsiväylän välissä ei ole meluestettä. Koska katua levitetään asemakaavan mukaisesti Länsiväylän suuntaan, tulee katu rakentaa uuden tukimuurin varaan. Kadun eteläpuolella oleva metsittynyt alue voidaan säilyttää.
Vaskilahdenkadun rakentaminen on tärkeää heti Koivusaaren rakentamisen alkuvaiheessa, jotta alueelle saadaan kunnollinen katuyhteys. Tämän jälkeen voidaan päättää Sotkatie metroaseman itäiselle sisäänkäynnille. Vaskilahdenkadun rakentaminen edellyttää muutoksia Länsiväylällä.
Pursiseurankatu katusuunnitelman piirustus nro 32022/1 (liite 10)
Pursiseurankatu on tonttikatu, joka johtaa Koivusaaren puistokadulta uusille korttelialueille ja pienvenesatamaan. Länsipäässä katu päättyy Espoon rajalla nykyiseen liityntäpysäköintialueeseen. Mikäli Espoo kaavoittaa katuyhteyden Hanasaareen, voidaan se liittää Pursiseurankatuun. Kadulla on jalkakäytävät molemmin puolin ja pyöräily ajoradalla. Kadulla on katualueen leveämmissä kohdissa katupuita ja istutuksia. Kadun ja Länsiväylän väliin rakennetaan tukimuuri ja häikäisysuoja.
Kadun länsipäässä rakennetaan Pursiseurankadun, Länsiväylän ja Länsibaanan alittava vesistösilta, jolla parannetaan veden vaihtuvuutta Lehtisaarenselällä. Kadun itäosassa on pysäköintilaitoksen tonttiliittymä ja sen läheisyydessä tonttiliittymä liikekorttelin ja metroaseman maanalaiseen huoltoon.
Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee katusuunnitelmien suunnitelmaselostuksissa nro 32020/1 (liite 1), nro 32021/1 (liite 6) ja nro 32022/1 (liite 9). Koostepiirustus nro 32020/4 on liitteenä 5.
Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus
Katusuunnittelu on toteutettu samanaikaisesti Länsiväylän tiesuunnitelman kanssa. Suunnittelun aikana on pidetty kokouksia nykyisten alueella sijaitsevien laitteiden omistajien kanssa. Siirtokustannukset on kirjattu tiesuunnitelman kustannusarvioon.
Asemakaavoituksen aikana on laadittu Koivusaaren yhdyskuntatekninen yleissuunnitelma. Suunnitelmassa on esitetty katujen korkeustasot, kuivatus, tulvareitit, vesihuolto, sähköverkko ja kaukolämpöverkko. Katusuunnittelun aikana ei ole todettu tarvetta muuttaa yleissuunnittelun periaatteita. Koska katusuunnittelun toimeksiantoon ei ole sisältynyt rakennussuunnittelua, ei järjestelmiä ole suunniteltu kokonaisuudessaan eikä niille myöskään ole kaikilta osin kustannusarviota. Puutteet koskevat lähinnä muiden kuin kaupungin omistamia laitteita.
Länsimetro Oy:n kanssa on pidetty neuvotteluita myös katusuunnittelun osalta aluerakentamisen kokouksissa.
Katu- ja tiesuunnitelmien luonnosten esillä pitämisestä on tiedotettu suomen- ja ruotsinkielisellä lehti-ilmoituksella Lauttasaari-lehdessä 9.11.2022 ja Länsiväylä-lehdessä 9.11.2022, lähettämällä kirje suunnittelualueeseen rajautuville kiinteistöille, paikallislehdille ja Lauttasaari-seuralle, ilmoituksella kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen virallisissa kuulutuksissa, kaupunkiympäristön kotisivulla ja uutiskirjeessä.
Katusuunnitelmaluonnokset olivat esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Lisäksi aineisto oli karttapalvelussa suunnitteluhankkeen aineistossa. Mahdolliset kommentit suunnitelmiin pyydettiin toimittamaan 22.11.2022 mennessä.
Luonnosvaiheen asukastilaisuutta ei järjestetty, koska suunnitelmat olivat samat, jotka laadittiin asemakaavoitusta varten ja esiteltiin siinä yhteydessä. Asemakaavaan kohdistuvien valitusten vuoksi tie- ja katusuunnittelua ei jatkettu välittömästi asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 11.
Katujen ja taitorakenteiden suunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 2.10.−1.11.2024 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.
Suunnitelmista on jätetty seitsemän muistutusta. Muistutukset ja vastaukset esitetään liitteessä 12.
Muistutukset eivät aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.
Kustannukset ja aikataulu
Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat 26 740 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat seuraavasti:
yht. euroa (alv. 0 %) | euroa/m² (alv. 0 %) | |
Koivusaaren puistokatu | 16 840 000 | 890 |
Vaskilahdenkatu | 8 590 000 | 680 |
Pursiseurankatu | 1 310 000 | 240 |
Kustannuksiin sisältyvät edellä kuvattujen siltojen rakennuskustannukset, vaikkakaan siltojen pääpiirustuksista ei vielä tehdä hyväksymispäätöstä. Kustannukset eivät sisällä esirakentamisen kustannuksia. Koivusaareen on laadittu esirakentamisen rakennussuunnitelman luonnos. Sen perusteella esirakentamisen kustannus keskialueella on noin 335 euroa/maa-m². Suunnitelmaluonnokseen sisältyy raivausta, ruoppausta, täyttöä, pudotustiivistystä ja nykyisten rakenteiden purkua noin 33 200 m² alueella, joka on kaavoitettu kortteli-, virkistys-, puisto- ja venesatama-alueeksi.
Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 209 000 euroa (alv. 0 %).
Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen. Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 08 projektialueiden infrarakentaminen, kadut.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, 202 § , maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.
Toimivalta
Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.
Päätös tullut nähtäväksi 09.12.2024
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jukka-Pekka Tarkkala, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 37302
Maria Ruuska, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 37559