Poikkeaminen, Meilahti, Stenbäckinkatu 9­, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15526 tonttia 9 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 12257 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS)

Rakennuspaikka

15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15526 tontti 9.

Hakemus

Hakija hakee lupaa mm. apteekin ja keskuskeittiön tiloja sisältävän uudisrakennuksen (n. 17 500 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12257 siten, että lastensairaalan rakennusalalle tulee muita terveydenhuoltoa palvelevia tiloja, rakennusalan rajoja paikoin ylitetään, autopaikkoja sijoitetaan osin jalankululle varatulle alueen osalle, poiketaan alimmasta louhintatasosta, rakennetaan maanalaisia tiloja niille osoitetun tilavarauksen ulkopuolelle, maanpinnan likimääräinen korkeusasema paikallisesti alitetaan, kellarikerroksia tulee enintään viisi ja rakentaminen ulottuu istutetulle tai luonnonmukaisena säilytettävälle alueen osalle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen kannalta ratkaisu yhtenäistää sairaalatontin kaavamääräyksen. Lastensairaala on rakennettu, eikä sitä ole enää tarpeen laajentaa. Hakijan mukaan toiminnallisten tilajärjestelyiden vuoksi rakennusalan raja ylitetään vähäisesti. Asiakaspysäköinnin takia pysäköintipaikkoja on sijoitettu rakennuksen edustalle jalankulkualueen reunaan. Alimman louhintatason alittamista ja maanalaisten tilojen asemakaavasta poikkeavaa sijoittamista hakija perustelee maanalaisten tilojen toiminnallisella yhteensovittamisella. Kellarikerrosten rakentamista perustellaan mm. tunneli- ja huoltotunnelikerrosten tarpeella ja toteamalla, että nykyisessäkin tilanteessa hallintorakennuksen kohdalla on sairaalatoimintaa palvelevia kellaritiloja. Istutettavien alueiden pienentämistä rakennuksen molemmin puolin hakija perustelee sen vähäisyydellä ja toteaa, että toiminnallisten tilajärjestelyiden vuoksi tarpeellinen rakennusalan rajan vähäinen ylittäminen johtaa samalla viheralueiden pienenentämiseen.

Poikkeamista on haettu myös maanalaisten tilojen rakentamiseksi alle 8 metriä etäisyydelle olemassa olevasta väestönsuojasta. Suunnitteluratkaisu perustuu kallion lujittamiseen ja pelastuslaitoksen hyväksymän riittävän vaihtoehtoisen suojauksen laskennalliseen osoittamiseen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.1.2015 voimaan tullut asemakaava nro 12257. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella, pääosin lastensairaalan rakennusalalla, jolle saa rakentaa enintään kahdeksankerroksisen rakennuksen. Rakennusalaa koskee alinta louhintatasoa sekä kallioväestösuojan ympärillä olevan kallion riittävää suojausta koskeva määräys. Rakennusalan luoteispuolella on alueen sisäiselle jalankululle varatun alueen osan merkintä ja siihen rajautuva pysäköimispaikan merkintä. Rakennusalan lounais- ja koillispuolella on kaavassa merkitty istutettu tai luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, jossa tulee olla puita ja pensaita. Asemakaavaan on merkitty rakennusoikeus koko korttelialueelle sekä annettu mm. rakentamista ja kaupunkikuvaa, pelastusturvallisuutta sekä pysäköintiä ja huoltoliikennettä koskevia määräyksiä koskien koko kaava-aluetta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu Kantakaupunki C2-alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Alueen pohjoisreunalle on merkitty sijainniltaan ohjeellinen pikaraitiotieyhteys ja länsireunalle sijainniltaan ohjeellinen raideliikenteen runkoyhteys.

Meilahden sairaala-alue alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa suunnitellulla rakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1965 valmistunut hallinto- ja talousrakennus, joka on tarkoitus purkaa uudisrakennuksen tieltä. Rakennus sijaitsee vuonna 2018 valmistuneen lastensairaalan luoteispuolella, sille asemakaavassa osoitetulla lastensairaalan rakennusalalla.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (28.8.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamat asemakaavasta eivät ole merkittäviä, eikä poikkeamisella ole huomattavia vaikutuksia naapureiden tai muiden osallisten asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (17.9.2024), että väestönsuojan maanalaisen tuloilmakanavan etäisyys louhinnasta voi olla alle kahdeksan metriä, jos kallion sama vahvuus saavutetaan lujittamalla. Esitetyssä selvityksessä ei lausunnon mukaan käy ilmi onko laskelmia tarvittavista lujitustoimenpiteistä tehty. Pelastuslaitos huomauttaa lausunnossaan, että tuloilmakanavan maanpäällisen osan jäädessä rakennuksen sortuma-alueelle, on se vahvistettava sortuman kestäväksi. Aineistosta tulisi lausunnon mukaan ilmetä jääkö kanavan maanpäällinen osa rakennuksen sortuma-alueelle ja onko kanavaa vahvistettu sortuman kestäväksi.

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (18.9.2024), että voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä Hallinto- ja materiaalikeskuksen rakennuksessa tunnistettiin arkkitehtonisia arvoja, mutta sille ei esitetty asemakaavallista suojelua. Paikalle osoitettiin uuden lastensairaalan rakennusala, jonka Stenbäckinkadun puoleiselle osalle lastensairaala vuonna 2018 valmistui. Alkuperäinen hallinto- ja talousrakennus osittain purettiin uuden sairaalan rakentamisen yhteydessä. Kaupunginmuseo toteaa, ettei näe estettä uudisrakennuksen sijoittamiselle asemakaavassa LaS-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle. Lausunnossa lisäksi todetaan, että Meilahden sairaala-alueen lisärakentamisen ja myös tämän uudisrakennuksen suunnittelun haasteena on nykyvaatimusten mukaisen rakennuksen sovittaminen tiivisti rakennetun alueen eri-ikäisten sairaalarakennusten lomaan ja että puisto- ja viheralueiden säilyttämisen merkitystä historiallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vaalimisen lisäksi tulee yhä enenevässä määrin pohtia. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää, että kaikki rakentaminen asemakaavassa istutettavaksi alueeksi määritetylle alueelle minimoidaan.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, ettei anna asiassa lausuntoa.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan louhinnan ja tuloilmakuilun väliseen alle 8 m etäisyyteen ja rakennuksen sortuma-alueen huomioimiseen liittyen, että KAT/GEO (uudisrakennuksen pohjarakennesuunnittelu) tekee laskelman vaadittavista kallion lujitustoimenpiteistä rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja että tuloilmakanavaa siirretään maanpinnan lähellä etäämmälle rakennuksen sortuma-alueesta ja siirtoalue vahvistetaan. Poistumistierakennelma vahvistetaan hakijan mukaan sortuman kestäväksi rakennesuunnittelijan määrittelemällä paksulla betonikuorirakenteella.

Istutettavien alueiden säilyttämiseen liittyen hakija toteaa, että asia on nyt huomioitu suunnittelussa rakennuksen massaa selkiyttämällä ja tiivistämällä rakennuksen tilaohjelman pienennyttyä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunnitelma noudattaa asemakaavan periaatteita ja poikkeamat kaavasta eivät ole merkittäviä. Sairaalan toimintaa palvelevan rakennuksen sijoittaminen lastensairaalan rakennusalalle on sairaalakokonaisuuden toiminnan kannalta perusteltua. Lastensairaalan rakennus on valmis, eikä sitä hakijan mukaan ole tarpeen laajentaa. Asemakaavan rakennusalan rajojen maltillinen ylittäminen, rakentamisen ulottaminen osin istutetulle tai luonnonmukaisena säilytettävälle alueen osalle, maanpinnan likimääräisen korkeusaseman paikallinen alittaminen sekä autopaikkojen sijoittaminen osin sisäiselle jalankululle varatulle alueen osalle perustuvat sairaala-alueen toiminnalliseen kokonaisratkaisuun, jonka puitteissa on riittävällä tavalla yhteensovitettu asemakaavan tavoitteiden ja toiminnallisten reunaehtojen täyttyminen. Rakennus ylittää paikoin rakennusalan rajan, mutta on toisaalla sisäänvedetty rajasta siten, että rakennuksen peittoala ei asemakaavan mukaiseen ratkaisuun nähden kasva. Rakennusoikeudesta tai rakennuksen sallitusta kerrosluvusta ei poiketa. Suunnitelmaa on muutettu siten, että viheralueita säästyy enemmän kuin alkuperäisessä, nähtävillä olleessa suunnitelmassa. Tarvittavat jalankulkuyhteydet saadaan järjestettyä autopaikkojen kaavasta poikkeavasta sijoituksesta huolimatta, kun rakennusta ei luoteisreunallaan uloteta rakennusalan rajaan kiinni. Poikkeamisen vaikutukset ovat maltilliset ja sen mahdollistama suunnitelma johtaa asemakaavan mukaista ratkaisua parempaan lopputulokseen.

Rakentamisen edellyttämän alimman louhintatason alittaminen, maanalaisia tilojen rakentaminen osalle, jossa ei niille osoitettua merkintää ja asemakaavan sallimaa useamman kellarikerroksen rakentaminen perustuvat sairaala-alueen toimintojen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Asemakaavasta poikkeavan ratkaisun toteuttamisen on Helsingin kaupungin ja hakijan asiantuntijoiden suorittaman tarkastelun perusteella todettu olevan mahdollista siten, että ei haitata nykyisiä tai suunniteltuja maanalaisia tiloja tai rakenteita.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen. Suunnitelma vastaa tuleviin toiminnallisiin tarpeisiin Meilahden sairaala-alueella, joka on valtakunnallisesti merkittävä erikoissairaanhoidon keskittymä.

Maanalaisten tilojen rakentaminen alle 8 metriä etäisyydelle olemassa olevasta väestönsuojasta ei vaadi poikkeamista asemakaavasta. Suunnitteluratkaisu perustuu kallion lujittamiseen ja pelastuslaitoksen hyväksymän riittävän vaihtoehtoisen suojauksen laskennalliseen osoittamiseen asemakaavamääräyksen mukaisesti. Ratkaisu, jossa kallioväestönsuojan sivuilla tai yläpuolella on kalliota alle 8 m on lähtökohtaisesti asemakaavan mukainen. Rakennusluvan myöntämisen ehtona tulee olla pelastuslaitoksen hyväksymän riittävän vaihtoehtoisen suojauksen laskennalliseen osoittaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.