Poikkeaminen, Herttoniemi, kiinteistö 91-43-17-2, Suolakivenkatu 1, Kiinteistö Oy Helsingin Suolakivenkatu 1

HEL 2023-016415
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 56

Herttoniemi, Suolakivenkatu 1, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43017 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12042 seuraavasti:

  • toimistorakennusten korttelialueelle (KT) saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi hoiva- ja tukipalvelutiloja, ja jäljelle jääviä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja saa muuttaa määräajaksi (30.6.2039 asti) liike- ja palvelutiloiksi
  • asemakaavassa osoitetulle istutettavalle ja maastomuodoiltaan sekä kasvillisuudeltaan luonnonmukaisena pidettävälle alueen osalle saa rakentaa meluaidan
  • asemakaavassa määritellyn autopaikkamäärän sijaan saa käyttää kaupunkisuunnitteluviraston v. 2017 hyväksymän työpaikka-alueiden pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaisia autopaikkamääriä

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • tontilla nykyinen puusto tulee pyrkiä säilyttämään, kaadettavat puut tulee korvata uusilla
  • liike- ja palvelutiloiksi 15 vuoden määräajaksi muutettavien tilojen osalta tulee käyttää kaupunkisuunnitteluviraston v. 2017 linjaaman työpaikka-alueiden pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaisista toimistojen autopaikkanormia 1 ap / 120 k-m2 riippumatta tilojen määräaikaisesta käyttötarkoituksesta
  • Asiakaspysäköintiin tulee varata riittävä määrä autopaikkoja, kuitenkin vähintään 1 ap / liiketila

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Helsingin Suolakivenkatu 1

Rakennuspaikka

43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 43017 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa hoiva- ja tukipalvelutilojen (3 837 k-m²) sekä meluaidan rakentamiseen, lupaa poiketa autopaikkojen vähimmäismäärästä sekä lupaa määräaikaiseen pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen (2 645 k-m²) muuttamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että

  • toimistorakennusten korttelialueelle (KT) saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi hoiva- ja tukipalvelutiloja, ja jäljelle jääviä pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja saa muuttaa määräajaksi (30.6.2039 asti) liike- ja palvelutiloiksi
  • asemakaavassa osoitetulle istutettavalle ja maastomuodoiltaan sekä kasvillisuudeltaan luonnonmukaisena pidettävälle alueen osalle saa rakentaa meluaidan
  • asemakaavassa määritellyn autopaikkamäärän sijaan saa käyttää kaupunkisuunnitteluviraston v. 2017 hyväksymän työpaikkojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaisia autopaikkamääriä

Hakija perustelee hakemustaan hoiva- ja tukipalvelutilojen rakentamiseksi sillä, että kohteeseen tuotava palvelukonsepti tulee lisäämään pysyvästi lähiympäristölle tarjottavien palvelujen määrää. Olemassa olevan rakennuksen kerrosala on 7 808 k-m², josta palvelu- ja hoivatilojen toiminnalle on varattu 3 837 k-m² (49 % käytetystä rakennusoikeudesta). Hakijan mukaan alkuperäinen rakennus pystytään säilyttämään, mikä on ekologisesti ja taloudellisesti järkevää.

Hakija perustelee hakemustaan määräaikaiseen pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen liike- ja palvelutilakäyttöön muuttamiseksi sillä, että sijainti ei ole houkutteleva yrityksille toimistokäyttöön, sillä se koetaan olevan liian kaukana metroasemasta. Kiinteistö on ollut tyhjillään useita vuosia eikä pääkäyttötarkoituksen mukaista uutta vuokralaista ole löytynyt. Hakijan mukaan rakennus soveltuu toiminnallisesti hyvin haetun luvan mukaiseen liike- ja palvelutilakäyttöön, joka tukee jo aiemmin myönnetyn hoivatilakäytön toimintaa ja mahdollistaa synergiaa palveluissa. Hakija perustelee, että liike- ja palvelukäytön mahdollistuminen elävöittää aluetta ja lisää tarjottavia palveluita alueen asukkaille. Rakennuksen 1. kerroksen tiloissa on toiminut henkilöstöravintola, jonka tiloihin ei ole löytynyt uutta ravintolatoimijaa, ja tilat soveltuvat huonosti toimistokäyttöön pimeytensä vuoksi. Hakija perustelee myös, että alueella on käynnistymässä asemakaavoitus lähivuosina, jonka yhteydessä rakennuksen käyttötarkoitusta on tarkoitus uudelleenarvioida.

Hakija perustelee hakemustaan meluaidan rakentamiseksi sillä, että meluaidan avulla muodostuu riittävän kokoinen alue, jossa täytyy päivänajalle annettu melutaso 55 dB ulkona. Riittävän melusuojauksen saaminen ulko-oleskelualueelle vaatii meluesteen sijoittamisen oleskelualueen läheisyyteen. Piha-alueelle suunniteltu meluaita on hakijan mukaan hyvin maisemoitu, joka on materialtaan suurimmaksi osaksi lasinen ja osittain integroitu olemassa oleviin tukirakenteisiin. Lasi on hakijan mukaan lintuturvallinen.

Hakija perustelee hakemustaan asemakaavan mukaisista autopaikkamääristä poikkeamiseksi sillä, että kaupunkisuunnitteluvirasto on linjannut v. 2017 tontin asemakaavaa lievemmistä autopaikkanormeista. Hakijan mukaan hoiva- ja tukipalvelutilat eivät tarvitse autopaikkoja asemakaavan osoittamaa määrää, yrityksissä kannustetaan henkilökuntaa käyttämään julkista liikennettä, ja asiakkaat eivät ole enää siinä kunnossa, että ajaminen olisi mahdollista. Hakija perustelee myös, että tontin käyttämättömän rakennusoikeuden edellyttämiä autopaikkoja ei voi sijoittaa asemakaavassa merkityn laajennuksen rakennusalalle Helenin maanalaisen tunnelin suojaetäisyyksien vuoksi. Hakemuksen mukainen poikkeaminen mahdollistaisi autopaikkojen mahtumisen nykyisen rakennuksen kellariin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.8.2012 hyväksytty asemakaava nro 12042. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu toimistorakennusten korttelialueeksi (KT).

Asemakaavassa tontille on osoitettu nykyisen rakennuksen laajentamismahdollisuus. Lisärakennusoikeus ei ole toteutunut. Laajennusosan kohdalla on kallioon louhittu kaukolämmön tunneli.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain liike- ja palvelukeskustaksi C1 ja asuntovaltainen alueeksi A2. Viereinen Itäväylä on osoitettu kaupunkibulevardiksi, jossa on varaus pikaraitiotielle.

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1989 valmistunut toimistorakennus.

Vuonna 2021 on myönnetty poikkeaminen, jonka mukaisesti toimistorakennusten korttelialueelle (KT) saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi hoiva- ja tukipalvelutiloja, ja asemakaavassa osoitetulle istutettavalle ja maastomuodoiltaan sekä kasvillisuudeltaan luonnonmukaisena pidettävälle alueen osalle saa rakentaa meluaidan. Poikkeamispäätöksen nojalla on myönnetty rakennuslupa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (28.02.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali-, terveys, ja pelastustoimialalta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapuolelta.

Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska toimistorakennuksen käyttö hoiva- ja tukipalvelutilakäyttöön mahdollistaa lähiympäristölle tarjottavien palvelujen tarjoamisen ja kehittämisen. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, sillä esitetyissä suunnitelmissa muutokset koskevat pääosin sisätilojen järjestelyjä ja pihamuutokset eivät merkittävästi muuta maisemaa. Kyseinen rakennus soveltuu esitettyyn toimintaan ja lisää siten alueen palvelutarjontaa. Käyttötarkoituksen muutos tukee yleiskaavan mukaista alueen kehitystä.

Hoiva- ja tukipalvelutilojen lisäksi asemakaavan osoittamasta korttelialueen pääkäyttötarkoituksesta voidaan poiketa 15 vuoden määräajaksi (30.6.2039 asti), koska poikkeaminen toimistorakennuksen käyttötarkoituksesta liike- ja palvelutiloiksi mahdollistaa lähiympäristölle tarjottavien palvelujen tarjoamisen ja kehittämisen. Liike- ja palvelutilat tukevat hoivatilat mahdollistavan poikkeamisen tarkoituksenmukaisuutta ja kiinteistön hyödyntämistä alueen palvelutarjontaa lisäävänä kokonaisuutena. Rakennus soveltuu esitettyyn toimintaan ja lisää siten alueen palvelutarjontaa. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään muutokseen alueella, ja poikkeamisen ollessa määräaikainen vaikutukset alueeseen eivät ole pysyvät.

Asemakaavassa osoitetulle istutettavalle ja maastomuodoiltaan sekä kasvillisuudeltaan luonnonmukaisena pidettävälle alueen osalle saa rakentaa meluaidan. Tehty meluselvitys (28.5.2021) on osoittanut, että kohteen melunsuojaus piha-alueelle on ollut riittämätön. Itäväylä muodostaa merkittävän melulähteen alueelle. Meluaidan avulla muodostuu riittävän kokoinen melulta suojattu oleskelualue, jossa täytyy päivänajalle annettu melutaso 55 dB ulkona. Riittävän melusuojauksen saaminen ulko-oleskelualueelle vaatii meluesteen sijoittamisen oleskelualueen läheisyyteen. Meluaidan rakentamisen yhteydessä tontilla nykyinen puusto tulee pyrkiä säilyttämään ja kaadettavat puut tulee korvata uusilla.

Poikkeaminen asemakaavan mukaisista autopaikkamääristä voidaan myöntää, sillä työpaikka-alueiden autopaikkanormi on muuttunut asemakaavan laatimisen jälkeen. Hakija on suunnitelmissa esittänyt, että toteutettava autopaikkamäärä on työpaikka-alueiden pysäköintimäärien laskentaohjeiden mukainen (Ksv 17.1.2017 § 411). Pysäköintijärjestelyissä on otettava huomioon poikkeamisen ehto liike- ja palvelutiloiksi määräajaksi muutettavien tilojen autopaikkamäärien osalta. Autopaikat on toteutettava toimistotilojen autopaikkanormin 1 ap / 120 k-m2 mukaisesti riippumatta tilojen määräaikaisesta käyttötarkoituksesta, sillä pääkäyttötarkoituksen muutos on määräaikainen 30.6.2039 asti, jonka jälkeen tilat muuttuvat takaisin toimistokäyttöön. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi, että autopaikkoja edellytetään toteutettavan sen rakennuspaikalla mahdollisen käyttötarkoituksen mukaan, joka edellyttää eniten autopaikkoja. Ehto asiakaspysäköinnistä huomioi tilojen vaihtelevat pysäköintitarpeet. Pysäköintipaikat on jo toteutettu rakennuksen kellarikerroksiin eikä poikkeaminen vaadi niiden lisäämistä.

Tontin viereen Kipparlahden alueelle on valmisteilla asemakaavanmuutos. Tulevan muutoksen yhteydessä otetaan todennäköisesti tarkasteluun myös tontin käyttömätön rakennusoikeus ja sen käyttötarkoitus.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat alueelle tarpeellisen palvelutason parantaminen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen, tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt sekä määräysten muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös tullut nähtäväksi 21.05.2024

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 56 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 56 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Julia Rytkönen, arkkitehti, puhelin: 09 310 52390

julia.rytkonen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja