Poikkeaminen, Taka-Töölö, Tavaststjernankatu 13, As Oy Tavaststjernankatu 13

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14517 tonttia 13 koskevan poikkeamishakemuksen.

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta ja asemakaavasta nro 9935 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

As Oy Tavaststjernankatu 13

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 14517 tontti 13

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa kellarikerroksessa sijaitsevan toimitilan osittain asumiseen alueellisen rajatun rakennuskiellon alueella. Hakija hakee lupaa myös ylittää asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden 75 k-m² verran asunnon toteuttamiseksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen maanpäällistä ja valoisaa kellaritilaa voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Rakennuksen kellaritilaan jää edelleen toimivan kokoinen toimisto- ja työtila (noin 80 m²), yhteistilaa ja varastoja, noin 90 m² asunnon toteuttamisen jälkeen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12812) asemakaavan muuttamiseksi, joka kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön. Alue, jota rakennuskielto koskee, käsittää suuren osan kantakaupungista. Tontit, joita rakennuskielto koskee, kuuluvat pääosin käynnistyneen kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyön alueeseen.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 13.11.1991 vahvistettu asemakaava nro 9935. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntorakennusten korttelialue, jonka tontilla saa olla enintään 6 asuntoa. Rakennuksen kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeutta 660 kerrosneliömetriä. Rakentamattomat tontin osat tulee istuttaa ja autopaikkoja tulee olla yksi asuntoa kohden. Lisäksi tonttia koskee ns. kaksitasokaava, joka mahdollistaa poikkeavia toimenpiteitä kaavassa annettujen ehtojen mukaisesti kuten autopaikkojen vähimmäismäärän toteuttamisesta ja enintään 100 m² työhuoneiden sijoittamisesta päivänvalolla valaistuun kellaritilaan.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.

Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Taka-Töölön kerrostaloalue).

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1956 valmistunut rapattu asuintalo. Tontti sijaitsee Taka-Töölössä ja rajautuu lännen, pohjoisen ja idän rajoilta toisiin korttelin tontteihin. Tontti rajautuu pohjoisessa osittain Piilopuistoon ja eteläisellä puolella Tavaststjernankadulle. Rakennusoikeutta on käytetty ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa yhteensä noin 635 k-m². Kellarikerrokseen on toteutettu työ- ja toimistotiloja asemakaavan sallitun rakennusoikeuden lisäksi noin 100 k-m².

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (29.2.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska muutoksilla ei ole vaikutusta laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa rakennuskiellosta poiketen, koska rakennuksen kellaritilaan jää edelleen toimivan kokoinen toimisto- ja työtila (noin 80 m²). Kellaritilojen muutokset ovat mahdollisia, koska muutettavat tilat sijaitsevat maanpäällä, ovat luonnonvalolla valaistavia ja molemmat tilat voidaan toteuttaa sopivan kokoisina ja omilla sisäänkäynneillä. Toimitila ei sijaitse saavutettavuudeltaan keskeisellä tai vilkkaalla kadulla. Rakennusoikeudesta poikkeaminen on perusteltua, kun kellaritilaan jää edelleen rakennuksen yhteis- ja varastotilaa asunnon toteuttamisen jälkeen. Asunnon toteuttamisesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueelle. Hakemuksesta poiketen hakija on selvittänyt tarkemmin rakennusoikeudellisen kerrosalan tarpeen ja on todettu, että hankkeen toteuttamiseksi rakennusoikeutta tarvitaan 75 k-m² 200 k-m² sijaan. Laskelma on liitetty päätöksen liitteeksi (liite 4).

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja tehokkaampi hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.