Vahingonkorvaus, autovaurio, 28.1.2024, Hernesaarenranta

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 29.1.2024 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen autovauriosta. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vahingoittui 28.1.2024 klo 20.30 hakijan ajettua kuoppaan Hernesaarenrannalla. Auton oikeat etu- ja takarenkaat osuivat kuoppaan ja auton eturengas vaurioitui. Lisäksi hakijan kuvauksen mukaan vahingon jälkeen auton ohjaus alkoi vedättää oikealle. Hakija on toimittanut vaatimuksensa liitteeksi kartan vahinkopaikalta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Hernesaarenranta on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan arviolta Hernesaarenrannan puolessavälissä on ollut kuoppa, joka on ollut halkaisijaltaan noin 60 cm ja sijainnut noin puoli metriä ajoradan oikeasta reunasta. Kuoppa on merkitty varoituskartiolla 29.1.2024 klo 8.38 ja se on paikattu samana päivänä klo 10.01 mennessä. Kuopasta ei ole saapunut ilmoituksia katupäivystyksen tietoon. Vahinkopaikkaa on tarkkailtu vahinkoa edeltävän kuukauden aikana kolme kertaa, edellisen kerran 22.1.2024, jolloin ei ole ollut korjaustarvetta.

Kaupungin palautejärjestelmään on tullut kolme ilmoitusta vahingon aiheuttaneesta kuopasta. Palautteet on annettu 26.1.2024 klo 14.05, 29.1.2024 klo 7.05 ja 29.1.2024 klo 12.13. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Kaupungille on esitetty samasta paikasta kaksi muuta vahingonkorvausvaatimusta. Nämä vahingot ovat sattuneet 25.1.2024.

Vahinkopaikan liikennemäärä on noin 3 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan Kaisaniemen havaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on vahinkopäivänä 25.1.2024 vaihdellut -4,3 °C ja 0,8 °C välillä. Vahinkopäivänä on esiintynyt ajoittaista vesi- räntä- ja lumisadetta alkaen klo 0 ja jatkuen noin klo 17 asti. Vahinkoaikaan 25.1.2024 klo 14 Kaisaniemen havaintoasemalla lämpötila on ollut -0,1 °C ja lumen syvyys on ollut 31 cm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot II-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuoppa on paikattu kohtuullisessa ajassa siitä, kun kuopasta on saapunut ilmoitus kunnossapidon tietoon. Kuoppa olisi sijaintinsa puolesta ollut myös väistettävissä.

Vallinneet sääolosuhteet ja liikenne ovat edesauttaneet päällystevaurion syntymistä. Vahinkopaikalla on kaksi normaalilevyistä kaistaa ja valaistus, joten vahingon aiheuttanut päällystevaurio on ollut sijaintinsa puolesta väistettävissä ja havaittavissa.

Kunnossapito on ennen vahinkoa säännöllisesti tarkkaillut vahinkopaikkaa ja lisäksi paikannut kuopan kohtuullisessa ajassa siitä tiedon saatuaan. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.