Virkasuhteen täyttäminen, Sibelius-lukio, päätoiminen tuntiopettaja, kuvataide, KASKO-03-325-22

HEL 2024-002107
Asialla on uudempia käsittelyjä
13. / 125 §

Oikaisuvaatimus, virkasuhteen täyttäminen, Sibelius-lukio, päätoiminen tuntiopettaja

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti kuntalain 134 §:n nojalla hylätä

**********

oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt lukiokoulutuksen päällikön 13.3.2024 tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

**********

on tehnyt 3.4.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen lukiokoulutuksen päällikön 13.3.2024 tekemästä päätöksestä, jolla lukiokoulutuksen päällikkö on ottanut Sibelius-lukioon kuvataiteen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteeseen taiteen maisteri

**********

Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on jättänyt asiassa oikaisuvaatimuksen täydennyksen 3.5.2024.

Lukiokoulutuksen päällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 5.3.2024 tekemään päätökseen perustuen tuntiopettajat toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottaa lukiokoulutuksen päällikkö.

Hakuprosessista

Sibelius-lukioon sijoitettu kuvataiteen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhde on ollut julkisesti haettavana Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmässä 8.1.–30.1.2024.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 78 henkilöä, joista 74 täytti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset.

Hakuilmoituksessa haettiin muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttävää päätoimista tuntiopettajaa (kuvataide). Eduksi luettiin kokemuksen lukion kuvataiteen opetuksesta ja lukiodiplomien ohjaamisesta ja arvioinnista. Lisäksi eduksi luettiin myös kokemus monitaiteellisesta toiminnasta.

Lukiokoulutuksen päällikön tekemän päätöksen ja lausunnon mukaan videohaastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella 12 hakijaa, mm. oikaisuvaatimuksen tekijä. Videohaastatteluun valittiin hakijat heidän lukiokokemuksensa ja hakemuksessa esitetyn osaamisen perusteella. Videohaastattelun perusteella yksilöhaastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa, mm. oikaisuvaatimuksen tekijä. Yksilöhaastatteluun kutsuttiin ne hakijat, jotka videohaastattelussa nostivat esille sellaista omaa osaamista ja Sibelius-lukiossa toimimiseen liittyviä

tavoitteita, jotka edesauttavat opiskelijoiden ja työyhteisön toiminnan kehittymistä ja hyvinvointia. Haastattelussa jokaiselle hakijalle annettiin mahdollisuus esitellä omaa osaamistaan sekä kahden annetun tehtävän kautta konkretisoida oman osaamisensa toteuttamista musiikin ja tanssin erityistehtävälukiossa.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa halutaan lukiokoulutuksen päällikön päätös kumottavaksi, koska päätös on oikaisuvaatimuksen mukaan lainvastainen, eikä se ole tarkoituksenmukainen. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan tehtäväksi valittavan oikaisuvaatimuksen tekijä ansioituneempana hakijana. Oikaisuvaatimuksen mukaan kokonaisarvioinnissa ei ole otettu huomioon seikkoja oikaisuvaatimuksen tekijän työkokemuksesta. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on tuotu esille se, että Sibelius-lukiossa täytyy kahdesti vuodessa noin kahden kuukauden ajan siirtyä opettamaan väliaikaisiin ahtaampiin luokkatiloihin ilman kunnollista vesipistettä ym., joka vaatii opettajalta uudelleenjärjestelyä ja sitkeyttä. Oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille myös oikaisuvaatimuksen tekijän yli seitsemän vuoden opetuskokemus, kun tehtävään valitulla henkilöllä sitä on viisi vuotta. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo olevansa perustuslain yleisillä nimitysperusteilla vertailtaessa pätevämpi kuin tehtävään valittu henkilö. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on tuotu esille valinnan perusteena käytetyn ”monitaiteisuus” termin olevan lavea, eikä se perustele valintaa.

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut ilmi, että valittu henkilö tulee opettamaan kuvataiteen lisäksi myös historiaa. Oikaisuvaatimuksen täydennyksen mukaan virkanimikkeen tulee vastata tehtävän sisältöä ja jos tilanne opetettavien aineiden osalta muuttuu valinnan aikana, virka olisi pitänyt muuttaa vastaamaan uutta sisältöään ja laittaa uudella nimikkeellä hakuun.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta ja sen täydennyksestä.

Lainsäädännöstä

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1998/986) 10 §:ssä säädetään lukion aineenopettajan kelpoisuudesta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päätymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Asian arviointi

Virkaan valittu on valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2016 ja lisäksi suorittanut muotoilijan tutkinnon (AMK) vuonna 2009. Opettajan kelpoisuuteen liittyvät pedagogiset opinnot hän on suorittanut vuonna 2016. Lisäksi virkaan valittu on suorittanut taidehistorian ja historian opintoja vuonna 2018, jotka antavat hänelle historian aineenopettajan kelpoisuuden. Virkaan valitulla on tehtävän kannalta oleellista työkokemusta 5 vuotta 4 kuukautta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on valmistunut taiteen maisteriksi vuonna 2013 ja lisäksi hän on suorittanut sosionomin tutkinnon (AMK) vuonna 2006. Opettajan kelpoisuuteen liittyvät pedagogiset opinnot hän on suorittanut vuonna 2013. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on tehtävän kannalta oleellista työkokemusta 7 vuotta ja 1 kuukautta. Lukiokoulutuksen päällikön asiaan antaman lausunnon mukaan sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat olleet tehtävää kelpoisia ja kummankin työkokemus lukion kuvataiteen opettajan tehtäviin on ollut riittävää.

Haastatteluiden osalta lukiokoulutuksen päällikön lausunnossa todetaan, että haastattelussa jokaiselle hakijalle annettiin mahdollisuus esitellä omaa osaamistaan sekä kahden annetun tehtävän kautta konkretisoida oman osaamisensa toteuttamista musiikin ja tanssin erityistehtävälukiossa.

Lukiokoulutuksen päällikön asiaan antaman lausunnon mukaan hakijoiden edellytykset ja soveltuvuus toimia taiteen erityistehtävälukiossa sekä toteuttaa monitaiteellista työtapaa arvioitiin video- ja lähihaastattelussa. Haastattelussa arvioitiin soveltuvuuden osalta myös hakijoiden vuorovaikutustaitoja, motivaatiota yhteisöllisyyden kehittämiseen ja kuvataiteen opetuksen kehittämistyöhön sekä opiskelijalähtöisyyteen. Hakijoiden hakuprosessissa esiintuomien valintaansa puoltavien seikkojen sekä haastattelussa todetun osaamisen ja soveltuvuuden perusteella virkaan valittu on ollut soveltuvampi Sibelius-lukion kuvataiteen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteeseen.

Lukiokoulutuksen päällikön antaman lausunnon mukaan virkaan valittu osoitti hakemuksessaan ja hakuprosessissa oikaisuvaatimuksen tekijää vahvempaa soveltuvuutta monitaiteelliseen työskentelyyn Sibelius-lukiossa sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja, motivaatiota yhteisöllisyyteen ja kehittämistyöhön sekä opiskelijalähtöisyyteen.

Opintojen vertailussa lukiokoulutuksen päällikön lausunnossa todetaan, että tehtävään valitun toinen tutkinto (muotoilija) on soveltuvampi kuvataiteen opettajan monitaiteelliseen työskentelyyn kuin oikaisuvaatimuksen tekijän toinen tutkinto (sosionomi). Kummankin työkokemus lukion kuvataiteen opettajan tehtäviin on riittävä ja työkokemuksessa oleva yhden vuoden ja seitsemän kuukauden ero ei ole merkitsevä.

Rehtori on antanut asiassa lausunnon koskien oikaisuvaatimuksen täydennystä. Rehtori on tuonut lausunnossaan ilmi, että kyseessä on päätoimisen tuntiopettajan virkasuhde, ei virka. Kuvataiteen päätoimisen tuntiopettajan ensi vuoden opetuksen päätoimisuus täyttyy kuvataiteen opetuksesta. Historian tunnit ovat valinnaista työtä.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi siksi, että hänellä on esimerkiksi pidempi työkokemus kuin muilla hakijoilla. Kuten lukiokoulutuksen päällikön päätöksessä on todettu, valinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon hakijoiden työkokemus, koulutus sekä haastatteluissa ilmenevät seikat.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Lukiokoulutuksen päällikkö on, ottaen huomioon lain mukaiset nimitysperusteet, voinut valita koulutuksen, työkokemuksen, haastatteluiden ja tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella valita kyseiseen kuvataiteen päätoimisen tuntiopettajan tehtävään valitsemansa henkilön. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että lukiokoulutuksen päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, lukiokoulutuksen päällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Sulje

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen päällikkö 13.03.2024 § 23

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja
Harri Korhonen

Lisätietojen antaja

Emmi Väisänen, HR-juristi, puhelin: 09 310 32391

emmi.vaisanen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus
2. Lukiokoulutuksen päällikön lausunto
3. Lukiokoulutuksen päällikön päätös
5. Hakemukset
6. Rehtorin lausunto

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.