Tutkimuslupa, Yhteisöllisen väkivallan kompleksisuus ja väkivaltaan puuttumisen rakenteet islamilaisissa yhteisöissä ja sosiaalityössä

HEL 2024-002270
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 25

Tutkimuslupa tutkimukseen ”Yhteisöllinen väkivalta ja väkivaltaan puuttumisen rakenteet Suomen muslimiyhteisöissä ja lapsiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä”

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Päätös

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja myönsi tutkimusluvan ********** tutkimukselle ”Yhteisöllinen väkivalta ja väkivaltaan puuttumisen rakenteet Suomen muslimiyhteisöissä ja lapsiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä” (väitöskirja). Yhteyshenkilöt ovat projektipäällikkö ********** sekä johtava sosiaalityöntekijä ********** Tutkimuslupa on voimassa 31.12.2025 saakka.

Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja:

Tutkimusprosessissa noudatetaan yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkimusraportista ei saa olla tunnistettavissa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä.

Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle.

Tutkija sitoutuu noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain 1050/2018 sekä muun voimassa olevan lainsäädännön tutkijalle asettamia vaatimuksia.

Tutkija saapuu pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimeen.

Sähköinen tutkimusraportti tai sen osoite toimitetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan käyttöön osoitteella: tutkimusluvat.sote@hel.fi. Valmiit tutkimukset ovat henkilökunnan käytettävissä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen intrasivuilla.

Päätöksen perustelut

Väitöskirjassa tutkitaan miten yhteisöllinen väkivalta ilmenee Suomen muslimiyhteisöjen jäsenten eli yksilön ja yhteisön näkemyksissä sekä uskonnollisen yhteisön rakenteissa, ja miten uskonnollista yhteisöllisyyttä voidaan hyödyntää väkivaltaan puuttumisessa ja ehkäisyssä. Lisäksi tarkastellaan, miten yhteisöllinen väkivalta ilmenee lapsiperheiden parissa tehtävän sosiaalityön konteksteissa, ja miten perhepalveluissa ja lastensuojelussa tunnistetaan yhteisöllisyyteen kytkeytyvän väkivallan mahdollisuutta. Helsingin kaupunkia koskevassa väitöskirjan artikkelissa ”Sosiaalityön kehittämistarpeet yhteisöllisen väkivallan tunnistamisessa sekä uskonnon roolin tiedostamisessa” tarkastellaan, miten perheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä ja lastensuojelussa voidaan kehittää toimintaa ja palveluita vastamaan moninaistuviin tuen tarpeisiin.

Helsingin kaupungin sosiaalityötä koskevan osan tutkimuskysymykset ovat:
1) Millaisia kehittämistarpeita uskonnollisiin yhteisöihin kiinnittyvän yhteisöllisen väkivallan ehkäisemiseksi on olemassa ja mitä tukimuotoja olisi tarpeen kehittää sosiaalityön palveluissa?
2) Millaiset valmiudet lastensuojelussa ja perhepalveluissa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä on yhteisöllisen väkivallan ja uskonnon merkityksen tunnistamisessa?

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa Suomessa vielä tuntemattomasta väkivallan muodosta uutta tietoa, jonka kautta voidaan jatkossa kiinnittää laajemmin huomiota yhteisöllistä väkivaltaa mahdollistavien rakenteiden ehkäisemiseen ja purkamiseen institutionaalisella tasolla kuten sosiaalityössä. Kaupungin sosiaalityötä koskeva tutkimusartikkeli olisi osa ”Uskonto- ja kulttuuritietoisuus sosiaalityössä ja ohjauksessa” (työnimi) -tutkimushanketta.

Aineisto saadaan haastattelemalla lastensuojelussa, lapsiperheiden palveluissa ja työikäisten palveluissa työskenteleviä, asiakastyössään muslimiyhteisön jäseniä kohtaavia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia. Helsingin kaupungin osalta tutkimusta tehdään maahanmuuttajataustaisten nuorten monialainen perhetyö -toimintamallihankkeen, yhden aikuissosiaalityön yksikön sekä yhden lastensuojelun sosiaalityön tiimin kanssa. Haastatteluiden keskiössä on yhteisöllisen väkivallan mekanismien tunnistaminen sekä puheeksi ottaminen osana sosiaalityön asiakastyön prosesseja. Helsingin kaupungin henkilöstölle toteutetaan 1–4 kertaluontoista ryhmähaastattelua. Yhdessä ryhmässä on 3–4 sosiaalityöntekijää/-ohjaajaa ja haastattelu kestää 1–2 tuntia. Etukäteisvalmistautumista ei odoteta.

Osallistujien rekrytointi tapahtuu yhteyshenkilöjen kautta ja osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistujia informoidaan tutkimuksesta, heidän oikeuksistaan sekä henkilötietojen käsittelystä ja tutkimustulosten käyttämisestä. Haastattelut nauhoitetaan. Mikäli joku osallistujista kieltäytyy nauhoituksesta, tekee tutkija sen sijaan kirjalliset muistiinpanot. Ryhmähaastatteluista muodostetaan lopuksi jatkotutkimustarkoitukseen anonymisoitu tekstiaineisto, johon on pääsy vain tutkijalla. Osallistujilta kerätään kirjalliset suostumukset aineiston hyödyntämiseen tutkimusartikkeleissa. Aineistoja analysoidaan laadullisilla menetelmillä.

Osallistujien taustatiedot hävitetään haastatteluiden päätyttyä. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, kansallista tietosuojalainsäädäntöä sekä Turun yliopiston ohjeita. Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti liitteenä olevan tietosuojaselosteen mukaisesti ja hävitetään kokonaisuudessaan tutkimuksen päätyttyä. Tulokset kirjataan siten, ettei osallistujia voida tunnistaa.

Tutkimukselle on tehty eettinen arviointi ja saatu Turun eettiseltä toimikunnalta puoltava lausunto. Eettisyyttä varmistetaan myös toteuttamalla tutkimukselle aineistonhallintasuunnitelma, tietosuojaseloste, vaikutustenarviointi ja erillinen havainnointisuunnitelma.

Tutkimuslupaa puoltavat

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja (18.3.2024)

Lastensuojelun johtaja (19.3.2024)

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätöksen 30.11.2023 § 249 mukaan tutkimusluvan myöntämisestä tai hylkäämisestä päättää perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja palveluansa koskevissa tutkimusluvissa.

Päätös tullut nähtäväksi 20.03.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Sini-Emilia Asikainen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 43444

sini-emilia.asikainen@hel.fi

Päättäjä

Maarit Sulavuori
perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
3. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
4. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
5. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
6. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
7. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
8. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
9. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
10. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
11. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
12. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
13. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.