Vahingonkorvaus, esinevahinko, 7.2.2024, Taivallahden peruskoulu

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt hänen lapsensa rikkoutuneisiin silmälaseihin.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Hakemus

Hakija on esittänyt 15.2.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 394,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimus on koskenut hakijan lapsen silmälaseja, jotka ovat rikkoutuneet koulun liikuntatunnilla.

Hakija kertoo 7.2.2024 sattuneesta tilanteesta. Hakijan lapsi oli pelannut koripalloa koulun liikuntatunnilla. Tunnilla oli tapahtunut törmäys, jonka seurauksena lapsen silmälasit olivat pudonneet ja rikkoutuneet keskeltä kehyksiä. Hakijan mukaan lapsen silmälasit on hankittu elokuussa 2022 ja niiden hankintahinta on ollut 394,00 euroa.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Koulun rehtori on antanut 20.2.2024 selvityksensä. Rehtori on vahvistanut hakemuksessa kerrotun tapahtumakulun. Selvityksen mukaan kyseessä on ollut tavanomainen liikuntatunnilla tapahtunut törmäys. Tilanteessa ei ole ollut kyse tahallisesta vahingoittamisesta. Rehtorin mukaan oppitunnin valvonta on sujunut liikunnanopettajan toimesta tavanomaiseen tapaan.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Rehtorin selvityksen perusteella liikunnanopettaja on toteuttanut oppitunnin valvontaa tavanomaisella tavalla. Törmäystilanne, jossa silmälasit ovat rikkoutuneet, on ollut luonteeltaan tavanomainen onnettomuus, joka ei olisi ollut ennakoitavissa tai estettävissä koulun tai sen viranhaltijoiden toiminnalla. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.