Maksuperusteiden määrääminen, asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatiminen ja käsittely, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n mukaan kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai haltijalta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta.

Kaupunkiympäristölautakunta on viimeksi 19.1.2021 hyväksynyt 1.2.2021 alkaen sovellettavat asemakaavasta tai sen muuttamisesta perittävät maksut. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen laatimisesta perittävien maksujen määräytymis- ja laskutusperusteiden tarkistamista sekä maksujen korottamista esitetään 1.1.2025 alkaen ”Maksutaulukko asemakaavan ja kaavamuutoksen laatimisesta ja käsittelystä perittävistä maksuista” ja ”Kaavamuutosluokat 2025” -liitteiden mukaisesti.

Maksutaulukossa kaavaprojektit on jaettu viiteen eri luokkaan. Kutakin maksuluokkaa on korotettu. Kaavoitusmaksun suuruus arvioidaan kaavaprojektin vaativuuden ja arvioidun työmäärän mukaan kaavatyön alussa. Maksutaulukossa ja kaavamuutosluokkien sisältöä erittelevässä liitteessä on kerrottu maksujen määräytymistä koskevat periaatteet.

Kaavamaksujen korostustarpeen arvioimisen lähtöaineistoksi asemakaavoitus -palvelussa toteutettiin työajan seurantakokeilu 12 kuukauden ajalta. Lisäksi konsultti selvitti kaupunkiympäristön toimialan tuottavuustyön yhteydessä työajanseurantakokeilun ja muiden tilastojen valossa kaavoituksen kestoa eri kaavaluokat huomioiden. Esimerkiksi M-kokoisen kaavan (kerran lautakunnan käsittelyssä, mutta valtuuston päätösvallassa) keskimääräinen työmäärä on pelkästään asemakaavoittajan osalta noin 1500 työtuntia. XL-kokoisessa kaavassa työtuntimäärä on moninkertainen. Luvuissa ei ole huomioitu muiden asemakaavan laadinnassa mukana olevien palvelujen asiantuntijatyötä.

Asemakaavoituksen vuosittaiset henkilöstökulut ovat noin 8 milj. euroa. Työajasta karkeasti ottaen noin 50–60 % kohdistuu suoraan asemakaavan valmisteluun. Pidemmällä tarkasteluajanjaksolla noin puolessa kaavoista on ollut kaavamaksujen alaisia alueita. Muu osa tehtävistä on mm. poikkeamispäätösten ja lausuntojen valmistelua sekä erilaisia asiantuntijatehtäviä.

Kaavoitusmaksuluokkien korotuksen taustaksi on lisäksi selvitetty Suomen suurimpien kaupunkien käytäntöjä kaavoitusmaksujen määräytymisen osalta. Verrokkikunnista Turku, Tampere, Espoo ja Vantaa ei ole saatavissa suoraan vertailukelpoista tietoa, koska käytännöt esimerkiksi konsulttien käytössä ovat erilaisia. Lisäksi Helsingissä on erityisen vaativa toimintaympäristö, joka heijastuu suunnittelu- ja selvitystarpeisiin ja sitä kautta yksityisten hankkeiden kaavatöiden ohjaukseen. Helsingin erityisen vaativa toimintaympäristö huomioon ottaen voidaan todeta, että toteutunut laskutus on erityisesti vaativien kaavojen osalta matalammalla tasolla kuin lähiaikoina kaavamaksujaan päivittäneissä kaupungeissa.

Tehdyt tarkastelut osoittavat, että Helsingin kaupungin kaavoitusmaksut eivät vastaa tehdyn työn kustannuksia. Kaavamaksut eivät vastaa myöskään poikkeamispäätösten valmistelusta perittyä hintaa. Esitetyt korotukset ovat joissakin maksuluokissa suuriakin, mutta uusillakaan hinnoilla kaavamaksut eivät täysin kata kustannuksia. Kaupungilla on kuitenkin kaavoitusmonopoli ja se saa kaavamaksujen lisäksi myös välilisiä hyötyjä uudesta rakentamisesta, jotka on huomioitava kaavoitusmaksuja määriteltäessä. Laajoissa kaavamuutoksissa kaavatyön kesto vaihtelee enemmän, minkä vuoksi on perusteltua käyttää hinnan määrittelyssä laajaa hinnan vaihteluväliä.

Asemakaavaprosessit ovat kuukausien tai vuosien pituisia, jonka vuoksi on perusteltua laskuttaa tehdystä työstä jo prosessin aikana. Kaavamaksujen muutoksen yhteydessä otetaan käyttöön maksujen vaiheistaminen, joka mahdollistaa tehdyn työn laskuttamisen tasaisemmin prosessin aikana niin, että maksutaulukon kohtia III, IV ja V koskevat maksut ja erillisselvitysten ja -suunnitelmien kustannukset laskutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laitettaessa (30 %), kaavaehdotuksen nähtäville laitettaessa (30 %) ja kaavan hyväksymisen jälkeen loput (40 %). Samassa yhteydessä otetaan käyttöön hakemuksen perumismaksu, joka mahdollistaa ennen perumista tehdyn työn laskuttamisen.

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluu edellä mainitun hallintosäännön kohdan mukaisesti maksuista ja maksuperiaatteista päättäminen. Nykyisin tapauskohtaisesta kaavamaksusta on päätetty kaupunkiympäristölautakunnassa kaavapäätöksen yhteydessä. Toimivaltaa päättää yksittäisistä asemakaavamaksuista on tarkoituksenmukaista siirtää asemakaavapäällikölle, joka päättää perittävästä maksusta lautakunnan tällä päätöksellä päättämien maksuluokkien ja -periaatteiden mukaisesti. Toimivallan siirto sujuvoittaa kaavamaksujen perimistä myös niissä tilanteissa, joissa ei tehdä kaavapäätöstä. Esimerkiksi kaavahakemuksen perumisesta on perusteltua laskuttaa, jos kaavan valmistelutyötä on jo tehty. Myös tiettyjä kaavoja koskeva laskutuksen vaiheistaminen edellyttää delegoinnin tekemistä, koska maksuja perittäisiin tällöin jo ennen kaavan valmistumista. Kaavamaksuun voi delegoinnista riippumatta hakea muutosta.

Sovellut säännökset

Maakäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 59 §Kuntalaki (410/2015) 134 §

Toimivalta

Hallintosääntö 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohta

Päätös tullut nähtäväksi 09.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.