Vahingonkorvaus, autovaurio, 10.2.2024, Käpyläntie 36
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.9.2024 § 154 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 10.9.2024 (154 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 10.9.2024 (154 §) hylännyt 10.2.2024 Käpyläntiellä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 1 039,80 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 10.2.2024 kello 12.30 Käpyläntiellä kiertoliittymään ajettaessa tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että tiimipäällikön päätös on huonosti ja huolimattomasti valmisteltu ja se perustuu puutteelliseen selvitykseen. Päätöksessä ei ole asianmukaisesti otettu huomioon hakijan tapahtumankuvausta, tapahtumapaikan tosiasiallisia olosuhteita eikä kunnossapidon ilmeisiä laiminlyöntejä. Päätöksen liitteenä on lisäksi toimitettu väärä muutoksenhakuohje.
Vahinkopaikka oli ollut hoitamaton jo viikkoja, ja liittymän kapeuden vuoksi korkeita jääpolanteita ei voinut ajettaessa väistää. Hakija ajoi varovaisesti, mutta ajoneuvon etupyörä lipesi korkean polanteen päältä ja rysähti polanteen pohjalle rikkoen ajoneuvon etujousituksen. Vahinkopaikka ei ole ollut kulkukelpoinen eikä kaupunki ole täyttänyt kunnossapitolaissa asetettua vaatimusta pitää katu tyydyttävässä kunnossa.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 10.9.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 24.9.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Tiimipäällikön päätöksessä muutoksenhauksi on ilmoitettu oikein "Oikaisuvaatimusohje, kaupunkiympäristölautakunta", mutta päätökseen on liitetty erehdyksessä hakijalle lähteneeksi otteeksi "Oikaisuvaatimusohje, keskusvaalilautakunta". Nämä kaksi oikaisuvaatimusohjetta ovat ohjeessa mainittua viranomaista lukuun ottamatta sisällöltään identtiset.
Hallintolain (434/2003) 49 §:n mukaan jos valitusosoitus on virheellinen, viranomaisen on annettava uusi valitusosoitus, jos sitä pyydetään valitusosoituksessa mainitussa tai säädetyssä valitusajassa. Valitusaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksiannosta. Hakija on tehnyt oikaisuvaatimuksen määräajassa ja osoittanut sen virheellisestä oikaisuvaatimusohjeesta huolimatta oikealle viranomaiselle. Hakija ei ole myöskään pyytänyt oikaisuvaatimusajassa uutta oikaisuvaatimusohjetta. Hakijalle ei näin ollen toimiteta uutta oikaisuvaatimusohjetta, jonka tiedoksiannosta lähtisi kulumaan uusi oikaisuvaatimusaika, vaan hakijan 24.9.2024 tekemä oikaisuvaatimus otetaan tutkittavaksi.
Perustelut
Vahingonkorvausasia
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa muutoin vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeen edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei määrittele kunnossapidon tasoa mittayksiköittäin, vaan kunnossapitolain mukaan kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon säätilan lisäksi mm. kadun liikenteellinen merkitys ja liikennemäärä. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Vahinkopaikka kuuluu hoitoluokkaan III, johon kuuluvat kadut hoidetaan liikenteellisesti keskeisempien hoitoluokkiin I ja II kuuluvien katujen jälkeen. Kunnossapidon selvityksen mukaan vahinkopaikka on aurattu edellisen kerran ennen lauantaina 10.2.2024 tapahtunutta vahinkoa maanantaina 5.2.2024 ja hiekoitettu keskiviikkona 7.2.2024.
Ilmatieteen laitoksen Kumpulan säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on sunnuntaina 4.2.2024 laskenut pakkaselle ja pysynyt sen jälkeen pakkasella yli viikon ajan. Lumen syvyys on pysynyt 35‒36 senttimetrissä huolimatta vahinkoviikolla esiintyneistä vähäisistä lumisateista. Vahinkoaikaan pakkasta on ollut -11,7 °C ja päivän aikana on esiintynyt vähäistä lumisadetta, joka ei ole vaikuttanut lumen syvyyteen.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Kaupungille ei ole tullut palautteita vahinkopaikan talvikunnossapidosta tammi- ja helmikuun 2024 aikana eikä kaupungille ole esitetty muita vastaavia vaatimuksia. Käpyläntie on vähäliikenteinen tonttikatu, jonka liikennemääräksi on arvioitu 1 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vahinkopaikalla ajoradan leveys on noin 4 metriä. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella vahinkopaikalla olisi ollut mahdollista ajaa väistäen valokuvassa näkyvä polanne. Ajoneuvon jousitukset ovat lisäksi kuluvia osia, eikä ehjä jousitus voi katketa ajettaessa hitaalla nopeudella kuvan mukaiseen jääpolanteeseen.
Kaupunki katsoo, että III-kunnossapitoluokkaan kuuluva Käpyläntie on ollut vahinkoaikaan liikenteen tarpeen edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa, ja kunnossapitotoimet on tehty kaupungin normien mukaisesti ja sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Asian selvittäminen ja päätöksen perustelut
Hallintolain mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asiassa annettava päätös on perusteltava.
Hakijan vahingonkorvausasiassa annettu päätös perustuu sekä hakijan toimittamiin asiakirjoihin, mukaan lukien hakijan tapahtumakuvaus ja valokuva vahinkopaikalta, että päätöksessä mainittuihin tietoihin vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja vahinkoaikaan vallinneista sääolosuhteista. Sekä asian selvittämisessä, päätöksen valmistelussa että päätöksenteossa on huomioitu hakijan toimittamat asiakirjat. Tiedot tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty nimenomaisesti hakijan esittämään vaatimukseen, ja tehtyjä kunnossapitotoimenpiteitä on arvioitu suhteessa vallinneisiin sääolosuhteisiin.
Kaupunki katsoo näin ollen, että hakijan vahingonkorvausasiassa annettu päätös perustuu riittävään ja asianmukaiseen selvitykseen. Lisäksi asiassa annettu päätös on hallintolain edellyttämällä tavalla perusteltu.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista. Asiassa ei myöskään ole tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi tiimipäällikön päätös tulisi kumota.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Hallintolaki (434/2003) 31 §, 45 §, 49 § ja 64 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 10.09.2024 § 154
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 17.2.2024 esittänyt kaupungille määrältään 1 039,80 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auton etujousitus vaurioitui ajettaessa 10.2.2024 klo 12.30 kadussa olleen korkean polannejäämuhkuran ja noin 10–15 cm syvän polanneuran takia juuri ennen kiertoliittymää Käpyläntie 36 kohdalla. Hakija on toimittanut vaatimuksensa mukana valokuvan vahinkopaikasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena sekä liukkauden torjumisen.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Käpyläntie on tonttikatu ja luokiteltu III-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
III-luokan katujen ajoradoilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Ajoradoilla auraukseen ryhdytään lumi- tai sohjokerroksen paksuuden ylittäessä kunnossapitoluokan mukaisen lähtökynnyksen. III-luokan ajoradat aurataan I- ja II-luokan katujen jälkeen. Toimenpideaika aurauksen osalta on arkisin kolme vuorokautta alkaen siitä, kun lumikerroksen paksuus on ylittänyt 7 cm tai sohjokerroksen paksuus 5 cm rajan. Viikonloppuisin kunnossapitotöitä ei tarvitse aloittaa. Poikkeukselliset säätilan vaihtelut otetaan huomioon olosuhteiden sallimalla kohtuullisella tavalla. Ajoratojen liukkautta torjutaan erittäin liukkailla keleillä, jolloin esiintyy mustaa tai märkää jäätä. III-luokan ajoradoilla liukkaudentorjunta toteutetaan vain mäkipaikoissa ja suojateillä. Erittäin liukkaalla kelillä ajoratojen liukkaus on torjuttava klo 7 ja 15 välillä kuudessa tunnissa, ja klo 15 ja 7 välillä klo 13 mennessä.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 5.2.2024. Tuolloin on myös aloitettu lumenajo, joka on jatkunut vielä 6.2.2024 klo 7.21. Vahinkopaikka on hiekoitettu tämän jälkeen 7.2.2024 klo 7.17.
Kaupungille ei ole tullut palautteita vahinkopaikan talvikunnossapidosta tammi- ja helmikuun 2024 aikana. Kaupungille ei ole saapunut vahinkopaikalta muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 10.2.2024 ennen klo 12 lämpötila on vaihdellut -16,8 °C ja -12,3 °C välillä, ja klo 12 lumen syvyys mittausaseman mittauksissa on ollut 35 cm. Vahinkopäivä on ollut selkeä ja poutainen klo 11 saakka, jolloin on alkanut vähäinen lumisade. Lämpötila on vahinkoa edeltäneellä viikolla, sunnuntaina 4.2.2024 kääntynyt plussalta pakkasen puolelle. Vahinkoa edeltäneen viikon aikana on esiintynyt joitain lumisateita, mutta ne eivät ole vaikuttaneet lumen syvyyteen mittausaseman mittauksissa merkittävästi.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Vahinko on tapahtunut risteysalueella, ja ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon.
Asiassa saadut selvitykset ja vallinneet sääolosuhteet huomioiden vahinkopaikkaa on talvikunnossapidetty kaupungin normien mukaisesti. Säätilassa ei ole tapahtunut talvikunnossapidon tarvetta aiheuttavia muutoksia edellisten kunnossapitotoimien jälkeen ennen vahinkoa.
Vahinko on tapahtunut risteysalueella, ja risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää, ja ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 28 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Päätös tullut nähtäväksi 07.11.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794